Avaa päävalikko

Muutokset

315 merkkiä poistettu ,  1 kuukausi sitten
p
-l
{{Hallinnollinen alue
|nimi = Tšetšenia<br>Tšetšenian tasavalta
|alkuperäinen_nimi = Нохчийн Республика<sup>1</sup><br>Чеченская Республика<sup>2</sup>
|kuva_lippu = Flag_of_Chechen_Republic_since_2004.svg
|kuva_vaakuna = Coat_of_arms_of_Chechnya.svg
|sijaintikuva = Chechen_in_Russia.svg
|sijainti_kuvateksti = Tšetšenian sijainti Venäjän federaatiossa
|perustettu2 =
|perustettu_nimeke3 = Tasavallan perustuslain säätäminen
|perustettu3 = [[2. huhtikuuta]] [[2003]]
|lakkautettu =
|hallinnon_tyyppi =
|tunnuksen_tyyppi3 = [[Kansallislaulu]]
|tunnus3 =''[[Tšetšenian tasavallan kansallishymni]]''
|tunnuksen_tyyppi4 =
|tunnus4 =
|tunnuksen_tyyppi5 =
|tunnus5 =
|tunnuksen_tyyppi6 =
|tunnus6 =
|postitunnus =
|rekisterikilpi = 95
|nuts =
|www-osoite = http://chechnya.gov.ru/
|www-nimi = chechnya.gov.ru/ {{ru}}
|huomautus = Aikavyöhyke UTC+3 (MSK) <ref name="YLE-7-2014"/><ref name="WorldTimeZ"/><br>
<sup>1</sup>Tšetšeeninkielinen nimi<br /><sup>2</sup>Venäjänkielinen nimi
}}
'''Tšetšenia''' ({{k-ru|Чечня́|Tšetšnja}}, {{k-ce|Нохчийчоь|Noxçiyçö}}) eli '''Tšetšenian tasavalta''' ({{k-ru|Чече́нская Респу́блика|Tšetšenskaja Respublika}}, {{k-ce|Нохчийн Республика|Noxçiyn Respublika}}) on [[Venäjä|Venäjän federaatioon]] kuuluva [[Venäjän tasavallat|tasavalta]].
 
== Maantiede ==
{{Location map+|Venäjä Tšetšenia|AlternativeMap =|width=300|float=left|alt= Tšetšenian kartta|caption=Tšetšenian tasavallan kartta. Kartalta ilmenee kaupunkien ja eräiden muiden paikkojen sijainti.<small></small>|places=
<!-- -->
== Historia ==
{{Pääartikkeli|[[Tšetšenian historia]]}}
Kaukasiankin alueella tuntui nuoremmasta kivikaudesta lähtien Lähi-idän kehitys kohti sivilisaatiota. Vanhan ajan lopussa [[skyytit]] saapuivat alueelle.
 
Tšetšeenit muuttivat alueelleen Pohjois-[[Kaukasia]]an 600-luvulla tai ennen sitä jostain etelästä. Islamin vaikutus levisi alueelle [[Mongolit|Mongolien]] hyökkäyksen jälkeen. Tšetšeenien hallintotapa oli demokraattinen{{kenen mukaan}}, varsinaisia päälliköitä ei ollut. Maa oli hyvin metsäinen, mikä helpotti alueen puolustusta. Venäjä valtasi Tšetšenian 1800-luvulla. Tästä lähtien tšetšeenien ja venäläisten välit olivat yleensä huonot. Kommunistinen diktaattori Josif Stalin vainosi tšetšeeneja [[Tšetšeenien ja inguušien karkottaminen|pakkosiirtäen]] heitä muualle. Tšetšeenien takaisinmuutto aiheutti 1950-luvun lopussa levottomuuksia venäläisten ja tšetšeenien välille. Kun Neuvostoliitto hajosi 1991, tšetšeenit alkoivat vaatia itsenäisyyttä. Boris Jeltsinin johtama Venäjä piti maan itsenäistymistä kuitenkin laittomana ja [[Ensimmäinen Tšetšenian sota|aloitti 1994 sodan maata vastaan]]. Tšetšeenit pitivät sodassa melko hyvin pintansa rajuista pommituksista huolimatta. Niinpä maat sopivat rauhasta 1996. Maa pysyi kuitenkin hajanaisena ja levottomana. [[Venäjän kerrostaloräjäytykset 1998|Vuonna 1999 Venäjällä tapahtui kerrostaloräjäytyksiä]], joita väitettiin tšetšeenien tekemiksi ja Venäjä kosti tämän [[Toinen Tšetšenian sota|hyökkäämällä maahan]]. Sodassa kuoli eri arvioiden mukaan 25 000 - 250 000 siviiliä ja Venäjän pommitukset raunioittivat pääkaupunkia pahoin. Tšetšeenit kostivat tämän ja [[Tšetšenian sotien sotarikokset|Venäjän tekemät sotarikokset]] muutamin terrori-iskuin. Venäjää vastaan kapinoivien separaristien rivit harvenivat kuitenkin nopeasti ja heidän kannatuksensa hiipui.
Maa palasi Venäjän osaksi ja Tsetsenian johtoon nousi Venäjän tukema kovaotteinen diktaattori [[Ramzan Kadyrov]].
 
Uusi presidentinvaali suoritettiin 29. elokuuta 2004. Alu Alhanov, entinen sisäministeri sai 74 % äänistä 85,2 % äänestysaktiivisuudella. Alhanov oli [[Kreml]]in tukema ehdokas. Tarkkailijat, mukaan lukien Yhdysvaltain sisäministeriö ja Helsinki-ryhmä kritisoivat merkittävän vastaehdokkaan, liikemies [[Malik Saidullajev]]in ehdokkuuden epäämistä korkeimmassa oikeudessa. Vaalia valvoivat [[IVY]] ja [[Saudi-Arabia]], länsimaiset tarkkailijat eivät osallistuneet kutsusta huolimatta. Alu Alhanov siirrettiin Moskovaan varaoikeusministeriksi 15. helmikuuta 2007, jolloin [[Ramzan Kadyrov]] siirtyi hoitamaan tointa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20070927192712/http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kadyrov+Tshetshenian+presidentiksi/1135225130577 | Nimeke = Kadyrov Tshetshenian presidentiksi | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 15.02.2007}}</ref>
 
Vaaleilla valitun hallituksen lisäksi maassa on itse itsensä valtaan asettanut separatistinen hallitus, joka pitää Tšetšeniaa itsenäisenä valtiona nimellä [[Itškerian tšetšeenitasavalta]]. Tätä hallintoa ei tunnusta mikään hallitus, mutta jotkin Euroopan valtiot ja arabimaat ovat antaneet sen jäsenille turvapaikkoja, huolimatta Venäjän vaatimuksesta luovuttaa sen terroristeiksi syytetyt jäsenet. Tämän hallituksen presidentti on [[Doku Umarov]] ja ulkoministeri Iljas Ahmadov. [[Aslan Mashadov]] valittiin 27.1.1997 pidetyissä ETYJin ja EN:n valvomissa vaaleissa Itškerian presidentiksi. Mashadov sai 63,8 % äänistä. Hänen kauttaan jatkettiin, koska sodan aikana ei voitu järjestää uusia vapaita vaaleja. Hän ei voinut osallistua vuoden [[2003]] vaaleihin separatistipuolueen ollessa kielletty ja ollessaan syytettynä terrorismista Venäjällä. Mashadov pakeni toisen Tšetšenian sodan edellä etelään separatistien hallitsemille alueille maan eteläosiin, ja [[8. maaliskuuta]] [[2005]] venäläisviranomaiset ilmoittivat tämän kuolleen venäläisjoukkojen hyökkäyksessä Tolstoi-Jurtin kylään [[Groznyi]]n pohjoispuolella. Väliaikaiseksi presidentiksi nimitettiin kansainvälisesti lähes tuntematon [[Abdul-Kalim Sadullajev|šeikki Abdul-Halimin]] nimeä käyttävä korkeimman šaria-oikeuden puheenjohtaja, joka on syntynyt Tšetšeniassa Argunin kaupungissa. Todellisen vallan uskottiin kuitenkin siirtyneen komentaja Abdallah Shamil Abu Idrisille, joka tunnetaan kansainvälisesti paremmin nimellä [[Šamil Basajev]]. Basajev kuoli kahden kilometrin päässä Ekaževon kylästä Nazranin piirissä Ingušiassa räjähdyksessä 9. ja [[10. heinäkuuta]] [[2006]] välisenä yönä [[FSB|FSB:n]] erikoisoperaatiossa räjähteillä lastatun [[KamAZ|Kamaz]]-kuorma-auton räjähtäessä.
 
== Väestö ==
 
== Talous ==
Tšetšenian tuottama osuus Venäjän federaation vuoden 2010 [[bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]] oli Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan yhteensä 69,68 miljardia [[Venäjän rupla|ruplaa]] eli 0,19&nbsp;% koko Venäjän BKT-kertymästä.<ref name="BKT-RU-19982010"/> Jokaista Tšetšenian tasavallan asukasta kohti osuus oli 54,91 tuhatta ruplaa eli vain noin 1&nbsp;345 euroa vuodelta 2010. Tämä on vain 21 prosenttia Venäjän keskimääräisestä lukemasta ja toiseksi alhaisin arvo Venäjän kaikista federaatiosubjekteista (heti naapuritasavalta [[Ingušia]]n jälkeen). Alueen kyky tuottaa taloudellista hyvinvointia oli alueellisen BKT-arvon avulla kuvattuna siis venäläisittäinkin erittäin matala.<ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/>
vuodelta 2010. Tämä on vain 21 prosenttia Venäjän keskimääräisestä lukemasta ja toiseksi alhaisin arvo Venäjän kaikista federaatiosubjekteista (heti naapuritasavalta [[Ingušia]]n jälkeen). Alueen kyky tuottaa taloudellista hyvinvointia oli alueellisen BKT-arvon avulla kuvattuna siis venäläisittäinkin erittäin matala.<ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/>
 
Tšetšenian tärkein luonnonvara on [[maaöljy|öljy]].<ref name="BBCCP">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/2565049.stm | Nimeke = Regions and territories: Chechnya | Ajankohta = 22.11.2011 | Julkaisu = BBC News | Viitattu = 23.10.2018}}</ref> Öljyvarat ovat paljolti venäläisen [[Rosneft]]in hallussa. Tuotanto oli 800 000 tonnia vuonna 2011. Vuonna 2012 maa ilmoitti kutsuvansa azerbaidžanilaiset etsimään uusia öljylähteitä hiipuvien tilalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.reuters.com/article/russia-chechnya-oil/chechnya-angry-at-rosneft-woos-azerbaijan-with-oil-idUSL6E8F4CR520120404 | Nimeke = Chechnya angry at Rosneft, woos Azerbaijan with oil | Ajankohta = 5.4.2012 | Julkaisu = Reuters | Viitattu = 23.10.2018}}</ref>
[[Miina|Maamiinat]] haittaavat maa- ja metsätaloutta. Vuonna 2012 aloitettiin [[miinanraivaus]], jonka tavoitteena on puhdistaa 500 peltoja ja 8000 hehtaaria talousmetsää. Raivaus etenee hitaasti. Ennen sotaa vihannesten viljely kasvihuoneissa oli tärkeä tulonlähde, mutta infrastruktuuria tuhoutui sodassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20120426123607/http://www.hortinews.com/en/node/3239 | Nimeke = Russian Army Clearing Landmines For Agriculture In Chechnya | Tekijä = Bos, Agnes R. | Ajankohta = 9.4.2012 | Julkaisu = Bloemenkrant.nl | Viitattu = 23.10.2018}}</ref>
 
Ennen vuonna 1994 alkanutta sotaa Groznyin Severnin lentokenttä oli Kaukasuksen suurin.<ref>{{Lehtiviite | www = https://jamestown.org/program/the-opening-of-the-civilian-airport-in-chechnya-a-sign-of-peace-2/ | Otsikko = The Opening of the Civilian Airport in Chechnya: A Sign of Peace? | Tekijä = Smirnov, Andrei | Julkaisu = North Caucasus Weekly | Vuosikerta = 8 | Vuosi = 1970 | Ajankohta = 1.1.1970 | Numero = 12 | Sivut = | Julkaisija = | Viitattu = 23.10.2018}}</ref> Ensimmäinen kansainvälinen lento 15 vuoden tauon jälkeen lähti sieltä 2009 vieden pyhiinvaeltajia Saudi-Arabiaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/8363055.stm | Nimeke = Historic flight leaves Chechnya | Ajankohta = 16.11.2009 | Julkaisu = BBC News | Viitattu = 23.10.2018}}</ref>
 
Myös rautatiet vaurioituivat sodassa, mutta ensimmäinen juna viiden vuoden tauon jälkeen kulki Groznyistä Moskovaan vuonna 2004. Junamatka kesti tuolloin 48 tuntia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/3766719.stm | Nimeke = Chechnya train service back on track | Ajankohta = 1.6.2004 | Julkaisu = BBC News | Viitattu = 23.10.2018}}</ref>
 
== Kulttuuri ==
<ref name="rulers april 2007">{{Verkkoviite | Osoite = http://rulers.org/2007-04.html | Nimeke = April 2007 | Julkaisu = Rulers | Julkaisija = | Viitattu =3.6.2008 | Kieli ={{en}}}}</ref>
 
<ref name="RadioFreeEurope">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rferl.org/content/chechnya-kadyrov-blast-government/24670718.html | Nimeke = Caucasus Report - Chechen Republic Head Threatens Ministers With Dismissal | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2012-08-08 | Julkaisija = Radio Free Europe/Radio Liberty, rferl.org| Viitattu =2013-02-16 | Kieli ={{en}}}}</ref>
 
<ref name="gks.ru2010">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/bgd/free/b10_107/Main.htm | Nimeke = Administrativno-territorialnoje delenije po subjektam Rossijskoi federatsii na 1 janvarja 2010 goda | Selite = Tablitsa 1.1., rivi Tšetšenskaja Respublika: territorija-sarake. Ohje: Vie kursori hiirellä federaatiosubjektin kohdalle (tai muuta sarakkeen desimaalien määrää kolmeen), niin territorija (tuhatta km<sup>2</sup>) näytetään neliökilometrin tarkkuudella. [http://www.gks.ru/bgd/free/b10_107/IssWWW.exe/Stg/tab1-01-09.xls suora linkki] tab1-01-09.xls (MS Excel)-tiedostoon| Julkaisu = | Ajankohta = tilanne 1.1.2010 | Julkaisija = Venäjän tilastokeskus, gks.ru | Viitattu = 28.9.2015 | Kieli ={{ru}}}}</ref>
 
<ref name="RuCensus2010vol1.11">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/perepis_itogi1612.htm | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija.| Tekijä = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru| Tiedostomuoto = | Selite = Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. [http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/Documents/Vol1/pub-01-11.xlsx Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)] | Julkaisu = | Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu = 16.2.2013 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
 
<ref name="BKT-RU-19982010">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20121018030551/http://www.gks.ru/free_doc/new_site/vvp/vrp98-10.xls | Nimeke = Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei)| Tekijä = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru | Selite = Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko) | Ajankohta = 12.4.2012 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu = 16.2.2013 | Kieli ={{ru}}}}</ref>
 
<ref name="RUBtoEUR2010-12-31">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ecb.europa.eu/stats/policy_and_exchange_rates/euro_reference_exchange_rates/html/eurofxref-graph-rub.en.html | Nimeke = Euro exchange rates RUB | Tekijä = | Selite = Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR | Ajankohta = Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 31.12.2010 | Julkaisija = European Central Bank, ecb.int | Viitattu = 16.2.2013 | Kieli ={{en}}}}</ref>
 
<ref name="YLE-7-2014">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7332217 | Nimeke = Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan | Tekijä = Nurminen, Jussi | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 1.7.2014 | Viitattu = 26.10.2014}}</ref>
 
<ref name="WorldTimeZ">{{Verkkoviite | osoite =http://www.worldtimezone.com/dst_news/dst_news_russia66.html | nimeke = Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time"| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta =22.7.2014 | julkaisija = worldtimezone.com| viitattu = 26.10.2014 | kieli ={{en}}}}</ref>
}}
 
 
[[Luokka:Tšetšenia|*]]
[[Luokka:Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri|Tsetsenia]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
30 844

muokkausta