Ero sivun ”Jättiläispunapuu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Nucatum amygdalarum siirsi sivun Punapuu ohjauksen Jättiläispunapuu päälle: Lajin ensisijainen nimi ensisijaisessa nimistölähteessä. |
Muotoilua. |
||
Rivi 20:
}}
'''Jättiläispunapuu'''<ref name=vn/> (''Sequoia sempervirens'') eli '''punapuu''' tai '''kalifornianpunapuu'''<ref name=vn/> on [[sypressikasvit|sypressikasvien heimoon]] kuuluva havupuulaji. Se on erittäin suurikokoinen [[ainavihanta]] [[puu]], joka voi kasvaa pitkälti yli sata metriä korkeaksi ja elää yli 2 000 vuotta vanhaksi. Lajia kasvaa ainoastaan suppealla alueella [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]] [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] länsirannikon [[Kalifornia]]n ja [[Oregon]]in osavaltioissa. Punapuu on miljoonia vuosia vanhan [[punapuut|punapuiden suvun]] (''Sequoia'') ainoa nykyisin elävä edustaja. Sen lähimmät elävät sukulaislajit ovat [[mammuttipetäjä]] (''Sequoiadendron giganteum'') ja [[kiinanpunapuu]] (''Metasequoia glyptostroboides'').<ref name=gd/>
== Nimet ==
Rivi 40:
Jättiläispunapuu on [[Yksikotisuus|yksikotinen]], joten erilliset hede- ja emikukinnot kehittyvät samaan puuyksilöön.<ref name=farjon/> Kukinnot kehittyvät lyhyisiin suomulehtisiin versoihin.<ref name=farjon/> Hedekukinnot eli [[Hedekäpy|hedekävyt]] kasvavat yksittäin lähellä verson kärkeä. Hedekäpy on keskimäärin noin neljä millimetriä leveä sekä viisi millimetriä pitkä ja koostuu 10–15 kierteisesti rankaan asettuneesta hedelehdestä. Yksittäinen hedelehti on muodoltaan kilpimäinen ja laidaltaan hienohampainen. Kussakin hedelehdessä on kaksi tai kolme pallomaista pölylokeroa, jotka tuottavat [[siitepöly]]ä.<ref name=farjon/><ref name=gd/>
Emikukinnot eli [[Käpy|kävyt]] kehittyvät yksittäin versojen kärkiin.<ref name=farjon/> Käpy on yleensä 15–30 millimetriä pitkä sekä 13–18 millimetriä leveä ja koostuu tavallisesti 18–25 kierteisesti rankaan asettuneesta käpysuomusta. Kukin käpysuomu itsessään koostuu emisuomusta eli emilehdestä ja peitinsuomusta eli tukilehdestä, jotka ovat yhteenkasvettuneet. Kilpimäisen käpysuomun kurttupintainen lapa on muodoltaan epäsäännöllisen vinoneliömäinen ja kuudesta kymmeneen millimetriä pitkä sekä neljästä viiteen millimetriä leveä. Käpysuomun lavan keskellä on kuoppa, jonka vierellä on pieni peitinsuomun kärjen muodostama piikki, joka tosin usein katkeaa kävyn kypsyessä. Kävyn kypsyttyä käpysuomut
Siemen on epäsäännöllisen kulmikas, litteä ja noin viidestä kuuteen millimetriä pitkä sekä kolmesta neljään millimetriä leveä. Siemenellä on kaksi surkastunutta lenninsiipeä.<ref name=farjon/><ref name=gd/>
| |||