Ero sivun ”Ratsutila” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 4 tekstimuutosta (tehnyt Xyxy1l1l0l) ja palautettiin versio 18362070, jonka on tehnyt Pxos: Ei oikeastaan tainnut parantua tämä artikkeli. |
|||
Rivi 1:
'''Ratsutila''' eli '''rustholli''' ({{k-sv|rusthåll}}) oli maatila, jonka tehtävänä oli verohelpotusten vastiikkeeksi pitää kruunun palveluksessa armeijan ratsumiestä sekä tämän hevosta. Ratsutilojen perustaminen liittyi [[Kaarle XI]]:n toteuttamaan
▲Ratsutilojen perustaminen liittyi [[Kaarle XI]]:n toteuttamaan [[Ruotujakolaitos|ruotujakolaitokseen]]. Lähes koko ruotujakolaitoksen olemassaolon aikana, 1600-luvun lopulta vuoteen 1808 saakka, ratsutilan tuli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen [[Ratsupalvelus|ratsupalvelukseen]] kuninkaan käskystä sotaa varten. Arvoasteikossa he{{selvennä|ratsumiehet vai ratsutilalliset?}} olivat tavallista talonpoikaa ylempänä, papistoa ja nimismiestä alempana. Ratsutilan isäntää kutsuttiin ratsutilalliseksi eli ''rusthollariksi''. Rusthollari oli usein säätyläinen tai suhteellisen varakas [[talonpoika]], jotka sittemmin muodostivat johtavan kerrostuman talonpoikaisessa säädyssä.
Ratsutilat muodostettiin läänien ja pitäjien suurimmista maatiloista ja niiden tehtävänä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Tavallisesti ratsupalvelusta suorittamaan palkattiin ulkopuolinen, jolle järjestettiin rahapalkan lisäksi joko [[torppa]] tai ylemmän sotilasviran omaavalle [[puustelli]] elantoa varten. Ratsupalvelua suorittamaan lähti usein myös talon nuorempi poika tai jopa isäntä itse. Vastapalvelukseksi miehen ja hevosen palveluksesta rustholli sai verohelpotuksia: ratsumiehen ja hevosen kustannuksiksi arvioitiin noin 50–80 [[taaleri]]a. Mikäli talon omien verojen määrä ei riittänyt kuluihin, ratsutilalle voitiin tällöin määrätä aputila eli [[Augmentti (ruotujakolaitos)|augmentti]], joka maksoi veronsa päätilalle. Varsinaisella ratsutilalla saattoi olla useampikin aputila. Ratsupalvelusta suorittavan mahdollinen kuolema tai haavoittuminen aiheutti lisäkuluja tilalle, sillä sen oli hankittava uusi mies edesmenneen tai haavoittuneen tilalle.
Rivi 18 ⟶ 16:
*Nenonen & Teerijoki; ''Historian suursanakirja'', WSOY 1998.
* {{Lehtiviite | Tekijä = Läntinen, Aarre | Otsikko = Suomen ratsastalo- ja rusthollilaitoksen kehityspiirteitä | Vuosi = 1991 | Sivut = 123–134, 169 | Numero = 62 | Julkaisu = Genos | www = http://www.genealogia.fi/genos/62/62_123.htm | Viitattu = 12.11.2009}}
== Aiheesta muualla ==
*{{Verkkoviite | Osoite =http://ptoukkar.pp.fi/ratsutilat.pdf | Nimeke =Ratsutilat ja ratsutilallisväestö Someron ja Tammelan pitäjissä vuosina 1770–1860 | Tekijä =Kemppainen, Seppo | Tiedostomuoto =pdf | Julkaisija =Pertti Toukkari | Viitattu = 12.11.2009 }}
[[Luokka:Suomen sotahistoria]]
| |||