Versio 7. huhtikuuta 2019 kello 08.28 muokkaa Htm (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut, ylläpitäjät 71 526 muokkausta Osiojärjestys korjattu; Yle oppiminen ei kerro enempää kuin artikkeli, pois ← Vanhempi muutos		Versio 7. lokakuuta 2019 kello 23.01 muokkaa kumoa SeeggeAWB (keskustelu \| muokkaukset) 403 muokkausta p →‎Oppimisen edellytykset: clean up, typos fixed: itseas → itse as using AWB Uudempi muutos →
Rivi 14: Ihminen oppii tietoja ja taitoja säilömällä niitä [[Säilömuisti\|pitkäkestoiseen muistiinsa]], joka sijaitsee hajautettuna koko [[Aivokuori\|aivokuoren]] alueen hermoverkossa. [[Ärsyke\|Aistiärsykkeet]] ja muut asiat tallettuvat aluksi [[työmuisti]]in, jolla on hyvin pieni kapasiteetti. Suurin osa etenkin aistimuistien vastaanottamasta tietomäärästä katoaa välittömästi. Oppimisen yhteydessä työmuistin kapasiteettia voidaan jatkaa muistiinpanojen avulla. Opittaviksi tarkoitetut asiat siirtyvät työmuistista pitkäkestoiseen muistiin kertaamisen tai fyysisen harjoittelun avulla. Pitkäkestoisen muistin kapasiteetti on ääretön, minkä ansiosta oppimista voi tapahtua loputtomasti. Kyky painaa mieleen uusia asioita heikkenee kuitenkin lapsuuden jälkeen.<ref>Huotilainen 2019, s. 59–66.</ref> Oppimisen edellytys on se, että ihmisellä on [[motivaatio]]ta eli pitkäkestoista kiinnostusta, innostusta, ~~itseasetettuja~~itse asetettuja tavoitteita ja suunnitelmia. Oppimisen motivaatio on sitä, että aivojen palkkiojärjestelmä palkitsee hyvällä mielellä ja mukavalla ololla oppijan, joka huomaa oppineensa ponnistelujensa seurauksena. Kun oppijalle kertyy paljon myönteisiä oppimiskokemuksia, hän on valmis tekemään kovaakin työtä oppimisen ja siitä seuraavan sisäisen palkkion eteen. Oppimismotivaatiota voidaan myös yrittää lisätä ulkopuolelta käsin palkkioiden ja rangaistusten avulla. Ulkoisen motivaation avulla voidaan yrittää kasvattaa oppijan sisäistä motivaatiota, mutta ulkoisella motivaatiolla on myös havaittu olevan kielteinen vaikutus sisäiseen motivaatioon.<ref>Huotilainen 2019, s. 67–68.</ref> Oppimisen tehostamiseksi käytettyjä menetelmiä ovat esimerkiksi oppimisen hajauttaminen eri päiville, taukojen pitäminen, testaaminen ja siihen liittyvä opitun kertaaminen, miksi-kysymysten esittäminen sekä eri aistien käyttö kuten näköaistin käyttäminen [[Miellekartta\|miellekarttojen]] ja muiden kuvien piirtämisessä sekä kuuloaistin käyttäminen lorujen ja laulujen kautta.<ref>Huotilainen 2019, s. 69–73.</ref>

Ero sivun ”Oppiminen” versioiden välillä