Ero sivun ”Kyllikki Forssell” versioiden välillä

'''Kyllikki Forssell''' (oik. '''Kyllikki Kaarina Indrenius-Zalewski''', vuosina 1945–1951 '''Bruun'''; s. [[2. toukokuuta]] [[1925]] [[Helsinki]] - [[7. lokakuuta]] [[2019]] [[Helsinki]]) onoli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Verneri Veistäjä | Nimeke =Teatterin maailma 1965: Suomen teatterilaitos ja teatteriväki | Vuosi = 1965| Sivu =147| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Tammi }}</ref> Hän oli naimisissa [[Erik Indrenius-Zalewski]]n kanssa.<ref name="eeva_02122009" /> Forssell on ollutoli mukana kunnallispolitiikassa ja toiminuttoimi presidentin valitsijamiehenä. Puoluekannaltaan hän onoli [[Kansallinen kokooomus|kokoomus]]lainen.

Forssellille on myönnettymyönnettiin [[Pro Finlandia -mitali]] vuonna 1976, ja hän sai [[Teatterineuvos|teatterineuvoksen]] arvonimen vuonna 1989. Vuonna 2005 hänelle myönnettiin Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton kultainen kunniamerkki.<ref>[http://www.teatterijarjestojenkeskusliitto.fi/uploads/4/8/6/2/48626825/kultaiset_kunniamerkit.pdf Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton myöntämät kultaiset kunniamerkit 2014–1947.] Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto 2014 (PDF). Viitattu 27.2.2016.</ref>

Kyllikki Forssell aloitti näyttelijäopintonsa lukioaikanaan. Hän opiskeli SF:n[[Suomen Filimiteollisuus|Suomen Filimiteollisuuden]] filmikoulussa jo 1943, samana vuonna kuin kirjoitti ylioppilaaksi. Lukion jälkeen Forssell aloitti Helsingin yliopistossa [[estetiikka|estetiikan]] opinnot, mutta pian akateeminen maailma jäi ja näyttelijän ammatti vei voiton. Lisäkoulutusta Forssell hankki [[Ruotsalainen teatteri|Ruotsalaisen teatterin]] oppilaskoulussa. Hänellä oli vakituinen kiinnitys vuosina [[1948]]–[[1992]] [[Suomen Kansallisteatteri]]ssa, jossa hän näytteli monta suurta roolia. Forssell teki [[stipendi]]aattina lukuisia tutustumismatkoja Euroopan teattereihin.Televisiokerhon tv-kanavan koelähetyksissä Kyllikki Forssell toimi tv-kuuluttajana.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002806167.html|nimeke="Tosiasiat pöytään" – Suomen ensimmäinen tv-kuuluttaja ei ollut Teija eikä Lenita, vaan Outi Helsingistä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2015-03-06|viitattu=2017-09-20|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>

Forssell on myös ohjannut, ja hänellä on ollut elokuvarooleja. Hän oli mm. yksi päähenkilöistä elokuvassa ''Nuoria ihmisiä'' (1943). [[Eino Leino]]n elämästä kertovassa [[Jaakko Pakkasvirta|Jaakko Pakkasvirran]] elokuvassa ''Runoilija ja muusa'' (1978) Forssell esitti [[Ida Aalberg]]ia. Hänen uusinviimeisin elokuvaroolinsa onoli [[Kaisa Rastimo]]n ''Säädyllisessä murhenäytelmässä'' (1998).

Päätyönsä Kyllikki Forssell on tehnytteki teatterilavalla. Hän on näytellytnäytteli eri teatterien lavoilla merkittäviä rooleja, mm. [[Dario Fo]]'n Donnan Kansallisteatterissa ja [[August Strindberg]]in Kustaa III:n [[Svenska Teatern]]issa. Hänet muistetaantuli tunnetuksi myös [[Katariian Suuri|Katariina Suuren]] roolista näytelmässä, jonka on kirjoittanut [[Laila Hirvisaari]] (Hietamies). Helsingin kaupunginteatterissa hän oli mukana [[Ronald Harwoodin]] kirjoittamassa näytelmässä [[Kvartetti]], joka sai ensi-iltansa vuonna 2001. Viimeisin vierailu kaupunginteatterissa on ollutoli teatteridiiva [[Sarah Bernhardt]]in roolin tulkitseminen näytelmässä Aurinko ja minä.

Kyllikki Forssell on ollutoli kahdesti naimisissa. Ensimmäisen avioliiton hän solmi tutkija ja professori [[Patrick Bruun]]in kanssa, ja liitto päättyi avioeroon. Toisen avioliiton hän solmi vuonna 1951 vapaaherra Erik Indrenius-Zalewskin kanssa. Miehensä kuoltua vuonna 1962<ref name="iltalehti_24102007" /> Forssell ei ole avioitunut uudelleen.