Ero sivun ”Elämän puu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
"Katso myös"-osio oikealle paikalleen
Raamatun kohta jossa sanotaan, ettei hän vain syö elämän puusta. Se kohta oli täällä väärin kirjoitettu.
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 9:
[[Kuva:Adam and Eve expelled from Paradise.png|thumb|220px|Karkotus paratiisista ([[Gustave Doré]]).]]
 
Ensimmäisen Mooseksen kirjan toisessa ja kolmannessa luvussa on kuvaus Eedenin puutarhasta, jonka Jumala istuttaa luomansa ihmisen asuinpaikaksi ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=1.+Moos.+2%3A1&rnd=1159045331964 1. Moos. 2]). Puutarhan keskelle hän kasvattaa kaksi puuta: elämän puun sekä hyvän- ja pahantiedon puun (1. Moos. 2:9). Jumala kieltää ihmistä syömästä hyvän- ja pahantiedon puun hedelmiä, ''sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma'' (1. Moos. 2:17). [[Syntiinlankeemus|Syntiinlankeemusopin]] pohjalla olevassa kertomuksessa käärme houkuttelee ihmisen kuitenkin rikkomaan Jumalan kieltoa. [[Aadam]] ja [[Eeva (Raamattu)|Eeva]] karkotetaan paratiisista, jotta he eivät söisi myös elämän puusta. Jumala asettaa [[kerubi]]t sekä salamoivan, leimuavan miekan vartioimaan elämän puulle johtavaa tietä, sillä ''Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti!iankaikkisesti, niin kuin joku meistä.'' (1. Moos. 3:22.)
 
Kolmannen luvun kahden viimeisen jakeen päällekkäinen rakenne on antanut tutkijoille aiheen olettaa, että viimeisen jakeen maininta elämän puuta vartioivista kerubeista ja miekasta on myöhemmin kertomukseen tehty lisäys. Samoin jakeen 22 maininta elämän puusta on oletettu samassa yhteydessä lisätyksi. Kerubit, miekka ja ajatus kuolemattomuuden tavoittelusta viittaavat muinaisitämaiseen mytologiaan, josta Vanhaan testamenttiin on ilmeisesti lainattu myyttisiä symboleja.<ref name = "veijola">Timo Veijola: ''Vanhan testamentin tutkimus ja teologia'', Helsinki 1990. ISBN 951-9111-79-4. Luku ''Elämän puu'' s. 185 – 201.</ref>
 
== Muinaisitämainen mytologia ==