Wikipedia

Ero sivun ”Sahan tasavalta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lähdepyyntö, hyväksyntä
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
39 162 muokkausta
p -l
Rivi 2:
|nimi = Sahan tasavalta
|alkuperäinen_nimi = Саха Өрөспүүбүлүкэтэ<sup>1</sup><br />Республика Саха (Якутия)<sup>2</sup>
|kuva_lippu = Flag of Sakha.svg
|kuva_vaakuna = Coat of Arms of Sakha (Yakutia).svg
|sijaintikuva = Sakha in Russia.svg
Rivi 327:
Sahan ilmasto on kuiva ja hyvin mantereinen ja se onkin [[Siperia]]n kylmintä aluetta. Mannerilmastolle tyypillisesti talvet ovat pitkiä ja ankaria, kun taas kesät ovat lyhyitä ja kuumia. Vuoden keskisademäärä on pieni, Keski-Sahassa 150&mdash;200 millimetriä ja itäosan vuoristoissa 500&mdash;700 millimetriä. Monin paikoin ei sada lainkaan [[lumi|lunta]].
 
Tammikuun keskilämpötila on monin paikoin -50 [[celsiusaste]]tta ja heinäkuussa lämpötila nousee jopa +38 asteeseen. Maan pääkaupungissa [[Jakutsk]]issa keskimääräinen lämpötila on tammikuussa -43,3 °C ja heinäkuussa +19 °C. Koko vuoden keskilämpötila Jakutskissa on -11 °C. [[Verhojansk|Verhonjanskin]] pikkukaupungissa keskilämpötila on tammikuussa -50,5 °C, heinäkuussa +15,4 °C ja koko vuonna -16,3 °C. Kylmin Verhojanskissa mitattu lämpötila on ollut -69,8 °C. Jäämeren vaikutuksesta talvet ovat maan pohjoisosassa hieman leudompia kuin sisämaassa. Esimerkiksi Jäämeren rannikolla [[Ust-Jansk]]issa vuoden keskilämpötila on -16,3 °C ja tammikuun -41,0 °C. Sahan ja samalla koko pohjoisen pallonpuoliskon pakkasennätys -72 °C on kirjattu tasavallan itäosassa sijaitsevaan [[Oimjakon]]iin; kyseessä ei tosin ole suora mittaus. Oimjakon on myös koko maailman kylmin pysyvästi asuttu paikkakunta.
 
[[Tiedosto:Klimadiagramm-Werchojansk-Russland-metrisch-deutsch.png|thumb|right|350px|Verhojanskin ilmastodiagrammi.]]
Rivi 334:
===Kasvillisuus===
[[Tiedosto:Larix gmelinii0.jpg|thumb|right|250px|Kolyman aluetta Koillis-Sahassa.]]
Sahan alueella esiintyy kaikkiaan 1 831 putkilokasvia, 526 sammallajia, yli 550 jäkälälajia ja yli 510 sienilajia.<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment">[http://www.yakutiatravel.com/eng/facts/envir.htm YakutiaTravel.Com – Enviroment]</ref> Kasveista 67 esiintyy kokonaan tai pääasiassa vain Sahan alueella.<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment"/> Näistä monet hyvin suppealla alueella. Pääosa Sahasta kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, [[taiga]]aan, joka kattaa 47 prosenttia maan pinta-alasta. Lehtikuusi on yleisin puulaji, ja sitä on noin 90 prosenttia koko metsäalasta. Muita yleisiä puulajeja ovat muun muassa [[mänty]], [[metsäkuusi|kuusi]], [[sembramänty]], [[haapa]] ja [[koivut]].<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment"/>
Kasveista 67 esiintyy kokonaan tai pääasiassa vain Sahan alueella.<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment"/> Näistä monet hyvin suppealla alueella. Pääosa Sahasta kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, [[taiga]]aan, joka kattaa 47 prosenttia maan pinta-alasta. Lehtikuusi on yleisin puulaji, ja sitä on noin 90 prosenttia koko metsäalasta. Muita yleisiä puulajeja ovat muun muassa [[mänty]], [[metsäkuusi|kuusi]], [[sembramänty]], [[haapa]] ja [[koivut]].<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment"/>
 
Maan pohjoisosassa Jäämeren rannikolla on noin 150&mdash;200 kilometriä leveä [[routa|ikiroudassa]] oleva [[tundra]]vyöhyke, jonka kasvillisuus koostuu [[sammal]]ista, [[jäkälä|jäkälöistä]] ja [[varpu]]kasveista sekä [[vaivaiskoivu]]ista.<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment"/> Pohjoisen alueen kukat ovat kirkkaan ja voimakkaan värisiä. ''[[Sardaana]]''-nimistä [[liljakasvit|liljakasvia]] ei kasva missään muualla kuin Sahassa, ja se onkin paikallisen väestön suosikkikukka.<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment"/> Muita kotoperäisiä lajeja on muun muassa [[pohjanruusujuuri]].<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment"/>
Rivi 368 ⟶ 367:
Jakutskin linnoitus, josta maan pääkaupunki sittemmin kehittyi, perustettiin vuonna 1632 Lenan länsirannalle. Tätä vuotta pidetään Sahan Venäjän valtakuntaan liittämisen ajankohtana.<ref name="Scott Polar Research Institute - History"/> Sahan liittämisellä Venäjän valtakuntaan oli suuri vaikutus alueen väestön elämään. Jakuutit nousivat useasti kapinaan Venäjän ylivaltaa vastaan vuosina 1634–1642, mutta kapinat tukahdutettiin.<ref name="MAR Chronology"/> <ref name="Hunmagyar.org"/> Kapinat ja venäläisten mukanaan tuomat eurooppalaiset taudit vaikuttivat jakuuttikansan vähenemiseen.<ref name="Hunmagyar.org"/>
 
Sahan alueesta muodostettiin Jakutskin piirikunta vuonna 1638, josta tuli Jakutskin provinssi vuonna 1775 ja edelleen Irkutskin provinssiin kuuluva Jakutskin alue vuonna 1784.<ref name="Yakutiatoday.com - History"/> Ensimmäiset ortodoksisen uskon lähetyssaarnaajat saapuivat käännyttämään jakuutteja jo 1600-luvun puolivälissä,<ref name="MAR Chronology"/> mutta alueen väestön [[kristinusko]]on kastaminen aloitettiin laajamittaisesti vasta 1700-luvulla. Sahan väestön koulutuksen aloittamista, kansallisen kirjallisuuden kehittymistä sekä jakuuttien ja venäläisten välisen kanssakäymisen tehostumista edesauttoi Venäjän ortodoksikirkon papiston työ.<ref name="Yakutiatoday.com - History"/>
1784.<ref name="Yakutiatoday.com - History"/> Ensimmäiset ortodoksisen uskon lähetyssaarnaajat saapuivat käännyttämään jakuutteja jo 1600-luvun puolivälissä,<ref name="MAR Chronology"/> mutta alueen väestön [[kristinusko]]on kastaminen aloitettiin laajamittaisesti vasta 1700-luvulla. Sahan väestön koulutuksen aloittamista, kansallisen kirjallisuuden kehittymistä sekä jakuuttien ja venäläisten välisen kanssakäymisen tehostumista edesauttoi Venäjän ortodoksikirkon papiston työ.<ref name="Yakutiatoday.com - History"/>
 
Venäläisten poliittisen painostuksen vuoksi jakuutit siirtyivät osasta perinteisiltä asuinalueiltaan seuduille, jonne venäläisten valta ei ulottunut ja missä jakuutit saivat elää vapaammin.<ref name="MAR Chronology"/> Jakuuttien tilalle tuli venäläisiä uudisasukkaita.<ref name="MAR Chronology"/> Venäläisten uudisasukkaiden mukana Sahaan levisi maanviljely ja muita maatalouteen liittyviä tekniikoita.<ref name="Scott Polar Research Institute - History"/> Ensimmäiset poliittisten vankien rangaistussiirtolat perustettiin vuonna 1773.<ref name="MAR Chronology"/>
Rivi 404 ⟶ 402:
Venäjän loppuvuodesta 1994 aloittaman [[Ensimmäinen Tšetšenian sota|Tšetšenian sodan]] vaikutukset ulottuivat myös Sahaan. Sahan tasavalta antoi tammikuussa 1995 julistuksen, joka kielsi Sahan tasavallan kansalaisten värväämisen niihin Venäjän armeijan joukko-osastoihin, jotka taistelivat [[Tšetšenia]]ssa.<ref name="MAR Chronology"/> Kesäkuussa Venäjä ja Saha solmivat joukon sopimuksia, joilla sovittiin taloudellisen, poliittisen ja yhteiskunnallisen vallan jaosta Venäjän keskushallinnon ja Sahan hallinnon välillä.<ref name="MAR Chronology"/>
 
Sahan parlamentti julisti tasavallan hätätilaan heinäkuussa 1996, eri puolilla maata vaivaavien tulvien, metsäpalojen ja kuivuuden vuoksi. Tulvissa menehtyi kuusi ihmistä ja 45&nbsp;000 hehtaaria metsää paloi.<ref name="MAR Chronology"/> Syyskuussa samana vuonna voimalatyöntekijät lakkoilivat myöhässä olevien palkkojen vuoksi.<ref name="MAR Chronology"/> Saman vuoden joulukuussa Sahaa vaivasivat laajat sähkökatkot, samaan aikaan kun pakkaslukemat olivat noin -50 °C.<ref name="MAR Chronology"/>
<!--Lisää tulossa-->
Nykyinen presidentti, [[Vjatšeslav Štyrov]], valittiin 27. tammikuuta 2002.
Rivi 459 ⟶ 457:
|-
|[[1959]]
|align =right |487&nbsp;343
|align =right |<ref name=Demo1959/>
|-
|[[1970]]
Rivi 696 ⟶ 694:
*[[puu]]
 
=== Merkittävimmät vientituotteet ===
*[[timantti|timantit]]
*[[kulta]]
Rivi 765 ⟶ 763:
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=
 
<ref name=gPopeda1>{{Verkkoviite | Osoite = http://pisum.bionet.nsc.ru/kosterin/pdf/kosterin_sivtseva.pdf| Nimeke = Odonata of Yakutia (Russia), with description of Calopteryx splendens njuja ssp. nov. (Zygoptera: Calopterygidae) | Tekijä = O.E. Kosterin & L.V. Sivtseva| Tiedostomuoto = pdf| Selite = | Julkaisu = Odonatologica 38(2): 113-132 | Ajankohta = 2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = pisum.bionet.nsc.ru| Viitattu = 2013-03-07 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
<ref name=SahaPerustuslaki>{{Verkkoviite | Osoite = http://sakha.gov.ru/node/17668| Nimeke = Konstitutsija (osnovnoi zakon) Respubliki Saha (Jakutija)| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Sahan tasavallan perustuslaki| Julkaisu = | Ajankohta = 1992-04-04 (ja uudemmat lisäykset) | Julkaisupaikka = Jakutsk, Sahan tasavalta | Julkaisija = Sahan tasavalta, sakha.gov.ru | Viitattu = 2013-03-07 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
<ref name=Demo1959>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus59_reg1.php| Nimeke = Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. | Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. | Ajankohta =| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu = 2013-03-07 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name=Demo1970>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus70_reg1.php| Nimeke = Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. | Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. | Ajankohta =| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu = 2013-03-07 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name=Demo1979>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus79_reg1.php| Nimeke = Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. | Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. | Ajankohta =| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu = 2013-03-07 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name=Demo1989>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus89_reg1.php| Nimeke = Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Tšislennost naselenija SSSR, RSFSR i jejo territorialnyh jedinits po polu| Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Neuvostoliiton tämänhetkinen väestö, Venäjän sosialistinen neuvostofederaatio ja sen osat. | Ajankohta =| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu = 2013-03-07 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name="RuCensus2010vol1.11">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/perepis_itogi1612.htm| Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija.| Tekijä = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru| Tiedostomuoto = | Selite = Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. [http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/Documents/Vol1/pub-01-11.xlsx Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)]| Julkaisu = | Ajankohta = 2012| Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu = 14.9.2012 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
<ref name="BKT-RU-19982010">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/vvp/vrp98-10.xls| Nimeke = Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei)| Tekijä = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru | Selite = Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko) | Ajankohta =12.4.2012 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu =2013-03-07 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name="RUBtoEUR2010-12-31">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ecb.int/stats/exchange/eurofxref/html/eurofxref-graph-rub.en.html| Nimeke = Euro exchange rates RUB | Tekijä = | Selite = Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR | Ajankohta = Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31| Julkaisupaikka = | Julkaisija = European Central Bank, ecb.int| Viitattu =2013-03-07 | Kieli ={{en}} }}</ref>
}}
 
Rivi 795 ⟶ 793:
 
[[Luokka:Sahan tasavalta|*]]
[[Luokka:Kaukoidän federaatiopiiri]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sahan_tasavalta”