[[Vuonna 1912]] oli ostovuorossa [[Vuoksi|Vuoksen]] varrella [[Enso]]ssa toimiva ''Enso Träsliperi Aktiebolaget''. Tämän yhtiön oli perustanut [[1887]] paroni [[Henrik Carl GustafAugust Standertskjöld (1855–1935)|Carl August Standertskjöld]], joka oli ostanut maa-alueen Vuoksen rannalta [[Räikkölä]]n kosken luota ja puolet kosken vesivoimaoikeuksista. Varat ostoon hän oli hankkinut myymällä Kymijoen varrella [[Inkeroinen (Kouvola)|Inkeroisissa]] sijaitsevan [[Inkeroisten puuhiomo|puuhiomonsa]] [[Tampella|Tammerfors Linne- & Jern-Manufaktur Aktie-Bolagille]].
Tänne keskelle asumatonta erämaata perustettiin [[1888]] Enson puuhiomo ja sen ympärille samanniminen yhdyskunta. [[Vuonna 1907]] Enson puuhiomon yhteyteen rakennettiin paperitehdas, jossa oli käytössä suurella yankee-kuivaussylinterillä varustettu paperikone. Muutama vuosi myöhemmin [[1910]] oli lisävoiman saamiseksi valmistunut vielä Vuoksen poikki voimalaitos ja pato, joka oli kuitenkin tullut niin kalliiksi että Enson omistajat halusivat myydä yhtiön. Enso Träsliperi säilyi oston jälkeen itsenäisenä yhtiönä vuoteen [[1927]] saakka.
Gutzeit kasvatti vielä metsäomistustaan [[1913]] ostaessaan ''Aktiebolaget Finland Wood Company'':n'' omistamat metsäalueet. Muutamaa vuotta myöhemmin [[1915]] tuli voimaan laki, joka rajoitti yhtiöiden metsänomistusta Suomessa. Vuonna [[1912]] suomalaiset sahat perustivat yhteishankkeena Venäjälle, lähelle [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]a, [[Tuprova|Dubrovka]]an sanomalehtipaperitehtaan ja sahan. Myös Gutzeit-yhtiö oli hankkeessa mukana.
