Ero sivun ”Yksilönvapaus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu |
||
Rivi 1:
{{lähteetön}}'''Yksilönvapaus''' on [[politiikka|poliittinen]] käsite, joka viittaa siihen mitä ihmiset saavat tehdä, ja mitä ihmisille saa tehdä. Yksilönvapauden puolustajien mukaan yksilöllä on [[vapaus]] toimia halunsa mukaan niin kauan kuin hän ei loukkaa muiden vastaavaa vapautta. Yksilönvapautta maksimoivia aatteita ovat [[libertarismi]] ja [[anarkismi]]. Yksilönvapaus liittyy [[individualismi]]in eli yksilökeskeisyyteen [[kollektivismi]]n sijaan, jossa yksilö alistetaan [[yhteisö]]n tahdolle. Kaikki järjestäytyneet yhteiskunnat, jotka ovat muodostaneet [[valtio]]n, rajoittavat yksilönvapautta.
==Klassinen liberalismi ja yksilönvapaus==
{{pääartikkeli|[[Klassinen liberalismi]]}}
Klassinen liberalismi tarkoittaa ''yksilönvapaudella'' ainoastaan miessukupuolen yksilönvapautta. Käsitys naisesta alempiarvoisena [[sukupuoli|sukupuolena]] ja naisten pitäminen riippuvuuden tilassa oli klassisen liberalismin mukaisen ajattelun keskiössä, näkyvimmin [[Jean-Jacques Rousseau]]n kirjoituksissa. Vapaiden ihmisten yhteiskunta siis klassisen liberalismin mukaan tarkoittaa vapaiden miesten yhteiskuntaa, jossa naiset kuuluvat yksityiselle alueelle, eikä Rousseaun mukaan nainen saa [[kansalaisuus|kansalaisuutta]], joka oikeuttaisi julkiselle alueelle. Klassisen liberalismin [[yhteiskuntasopimus]] oli sukujen päämiesten solmima ja ''legitiimi'' poliittinen auktoriteetti oletettiin ''fraternaaliseksi'', siis sukujen päämiesten kesken ''veljelliseksi''. Tämä perustuu ajatukseen fraternaalisesta vaistosta, joka puolestaan perustuu [[aksiooma]]an siitä, että mies työskentee vain kaltaisensa miehen hyväksi.<ref>Thurman, Arnold. ''"man only works for his fellow man"''</ref>
== Katso myös ==
| |||