Ero sivun ”Kivikausi Suomessa” versioiden välillä

[[Tiedosto:Kivikautinen karhunpäänuija.jpg|pienoiskuva|[[Paltamo|Paltamosta]] Kainuusta löytynyt kivikautinen karhunpäänuija. Karhunpääesineet ovat mahdollisesti kuvanneet klaanien toteemieläimiä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=109|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KM13275:1#image|nimeke=eläinpääase; karhunpäänuija|julkaisu=www.finna.fi|viitattu=2017-11-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>]]

 

Suomen ensimmäiset asuttajat saapuivat maahan ehkä jo 8600 eaa. paikkeilla eläen ensin [[hylkeenpyynti|hylkeen]]- ja [[peura]]npyynnillä, myöhemmin hylkeen- ja [[hirvi|hirvenpyynnillä]].<ref>[http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/3 Jääkauden jälkeinen asutus] Museovirasto. Viitattu 29.7.2013.</ref> Varhaisimmat [[Metsästäjä-keräilijät|metsästäjä-keräilijäasukkaat]] keräilivät myös marjoja ja sieniä. Tältä varhaiselta ajalta on löydetty ennen kaikkea kivityökaluja, kuten kirveitä, talttoja ja pallonuijia. Ajanjaksolla myös orgaanisten aineiden, kuten puun, luun, sarven ja nahkan käyttö on ollut yleistä, mutta näitä löytyy harvoin [[arkeologia|arkeologisista]] löydöistä.<ref>Huurre 2004, s. 17.</ref> Orgaanisiin jäänteisiin kuuluu muun muassa luutuuria, [[Katiska|katiskoja]] ja maailman vanhimpiin lukeutuva [[Antrean verkko|verkko]] [[Antrea]]sta (myöhemmin [[Vuoksenranta]], [[Karjalankannas]]).