Ero sivun ”Åbo Akademin säätiö” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Elsoderl) ja palautettiin versio 18065389, jonka on tehnyt Htm: suoraa kopiota
Rivi 15:
 
== Historia ==
Säätiön alkupääoma oli 3,47 miljoonaa markkaa ja vuonna 1918 perustetun [[Åbo Akademi|Åbo Akademin]] toiminta rahoitettiin täysin säätiön pääomatuotoilla kunnes se sai ensimmäisen valtionavustuksensa vuonna 1956.{{Lähde||4. joulukuuta 2016|vuosi=2016}}
Åbo Akademin säätiö perustettiin 35 yksityishenkilön aloitteesta 18. kesäkuuta 1917. Alkupääomaa oli 3,47 miljoonaa sen aikaista markkaa. Tarkoituksena oli perustaa lahjoitetun pääoman tuoton turvin Turkuun [[Åbo Akademi]] -niminen korkeakoulu, jossa opetuskielenä olisi ruotsi, ja ylläpitää sen toimintaa. [[Åbo Akademi]] perustettiin vuonna 1918, ja sitä ylläpidettiin ilman valtion tai kunnan tukea 1950-luvun puoliväliin saakka. Vuonna 1956 Åbo Akademi sai ensimmäisen valtionavustuksensa, joka vastasi neljää prosenttia yliopiston kokonaisbudjetista. Vuosina 1970–1981 valtion osuus kasvoi 75 prosenttiin toiminnan kustannuksista. Lopulta vuonna 1981 Åbo Akademi valtiollistettiin viimeisenä yksityisenä korkeakouluna Suomessa. Säätiö ja yliopisto erotettiin juridisesti ja taloudellisesti toisistaan, ja Åbo Akademin säätiö sai uudet säännöt ja uuden aseman. <ref>https://stiftelsenabo.fi/fi/tietoa-abo-akademin-saatiosta/</ref>
 
Valtiolle päävastuu Akademin toiminnasta siirtyi vasta 1. elokuuta 1981 erillisellä valtion ja Stiftelsen för Åbo Akademin välisellä sopimuksella. Sopimuksen jälkeen säätiö on määritellyt päämäärikseen turvata, ylläpitää ja tukea Åbo Akademin toimintaa sekä suomenruotsalaista kulttuurielämää ja tieteellistä tutkimusta.{{Lähde||4. joulukuuta 2016|vuosi=2016}}
<br />
 
== Toiminta ==
Åbo Akademin säätiö hallinnoi noin 600 miljoonan euron suuruista pääomaa. Arviolta puolet pääomasta on sidottu kiinteistöihin ja puolet arvopapereihin. Vuosittain jaettavan pääoman suuruus riippuu pääoman tuotosta. Viime vuosina säätiö on jakanut 15–20 miljoonaa euroa vuodessa tieteen, tutkimuksen ja kulttuurin hyväksi. Suurin avustusten saaja on Åbo Akademi, joka vuonna 2018 sai kaikkiaan n. 15,4 miljoonaa euroa tukea. Summaan sisältyy markkinahintainen vuokra ja hoitokustannukset niiden kiinteistöjen osalta, jotka säätiö omistaa ja antaa yliopiston käyttöön vastikkeetta <ref>https://stiftelsenabo.fi/fi/tukemme-abo-akademille/</ref>.
 
Säätiö ylläpitää muun muassa [[Sibelius-museo]]ta, [[Ett Hem]] -museota, [[Casa Haartman]]ia, [[Åbo Svenska Teater]]in rakennusta, uskontotieteelliseen ja kulttuurihistorialliseen tutkimukseen erikoistunutta [[Donner-instituutti|Donner-instituuttia]] ja [[Forum Marinum|Forum Marinum -säätiötä]]<ref>https://stiftelsenabo.fi/fi</ref>.
 
Åbo Akademin säätiö tukee tieteellistä tutkimusta kahden instituutin kautta, Donner-instituutti ja Åbo Akademin säätiön tutkimuslaitos. Stiftelsens för Åbo Akademi Forskningsinstitut, joka perusttiin 12. kesäkuuta 1972, tarkoituksena on tieteellisen, ensisijaisesti Åbo Akademin tutkijoiden tekemän tutkimuksen tukeminen<ref>https://stiftelsenabo.fi/fi/abo-akademin-saation-tutkimuslaitos/</ref>. Uskontotieteellisen ja kulttuurihistorialliseen tukimukseen erikoistunut Donner-instituutti on Åbo Akademin säätiön yhteydessä toimiva yksityinen turkimuslaitos jolla on oma henkilökunta ja johto <ref>https://stiftelsenabo.fi/fi/donner-instituutti/</ref>.
 
== Omistuksia ==