Versio 5. joulukuuta 2018 kello 14.16 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 182 muokkausta Kumottu muokkaus 17753031, jonka teki 193.65.89.254 (keskustelu) "jäsenliittoja" tarkoittaa kv. järjestön jäsenten määrää; ei peliasu ole erityinen varuste, eikä tähän laiteta lasten sarjan peliaikoija Merkkaus: Kumoaminen ← Vanhempi muutos		Versio 3. lokakuuta 2019 kello 19.51 muokkaa kumoa TuomoS (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 253 muokkausta p →‎Historiaa: Linkki Siemens-yritykseen eikä mittayksikköön Uudempi muutos →
Rivi 65: Ensimmäinen kahdella kädellä pelattava pallopeli tunnettiin jo [[Antiikin Kreikka\|antiikin Kreikassa]]. Tämä peli tunnettiin nimellä ''urania''. [[Rooman valtakunta\|Antiikin Roomassa]] pelattiin ''harpaston''ia, jossa tarkoituksena oli heittää pallo vastustajan maaliviivan taakse. Myös keskiajalta tunnetaan pallopelejä, jossa tarkoituksena oli heitellä palloa toiselle.<ref name="IHF_history" /> Nykyaikaisen käsipallon historia alkaa 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Vuonna 1898 [[Holger Nielsen]] antoi luvan pelata ''haandbold''ia [[Ortrup]]in lukiossa. Samalla hän loi lajin säännöt. Säännöt muistuttivat jonkin verran nykyisiä sääntöjä, joskin pelaajia oli enemmän ja he olivat sijoittuneet jalkapallossa käytetyn tavan mukaisesti. Laji levittäytyi ympäri maata. Samoihin aikoihin eri puolilla Saksaa kehitettiin muutamia samankaltaisia lajeja. Saksalaista [[Karl Schelenz]]iä pidetään käsipallon keksijänä. Ruotsissa luotiin vuonna 1912 ensimmäiset säännöt ulkona pelattavalle käsipallolle. Erilaisia käsipallon muotoja tunnetaan myös Yhdysvalloista, Tšekistä ja Ukrainasta. Ensimmäisen maailmansodan aikana [[Max Heiser]] kehitti säännöt ulkona pelattavalle käsipallolle. Peli oli tarkoitettu Berliinin [[Siemens (yritys)\|Siemensin]]in tehtaassa työskenteleville naisille, kenttä oli hieman pienempi kuin nykyään, vartalokosketusta ei sallittu, palloa ei saanut pitää viittä sekuntia pidempään käsissä eikä pallo kädessä saanut liikkua. Heiser esitteli lokakuussa 1917 säännöt Schelenzille ja Erich Königille. Jotkut pitävät tätä hetkeä käsipallon perustamishetkenä. Schelenz kehitti sääntöjä edemmäksi kasvattaen kentän kokoa jalkapallokentän kokoiseksi, lisäämällä [[paitsio]]säännön ja säännön, että palloa ei saanut kuljettaa kolmea askelta enempää ilman että palloa pitäisi pomputtaa maan kautta. Schelenz säännöt saivat kannatusta muuallakin.<ref name="IHF_history" /> Käsipallo levisi 1920-luvulla, jolloin myös alkoi kansainvälisten otteluiden pelaaminen. Vuonna 1925 pelattiin ensimmäinen maaottelu, jossa kohtasivat Saksa ja Itävalta. Vuonna 1925 perustettiin ensimmäinen kansallinen käsipalloliitto Itävaltaan, joskin neljä vuotta aikaisemmin Argentiinassa oli perustettu usean pallopelin lajiliitto. Vuonna 1926 käsipallo tuli osaksi [[Kansainvälinen yleisurheiluliitto\|International Amateur Athletics Federationia]]. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin [[International Amateur Handball Federation]] eli IAHF, joka sisälsi käsipallon lisäksi muitakin pallopelejä. IAHF:n perusti yhteensä 11 maata. Vuonna 1930 [[Kansainvälinen olympiakomitea]] lupasi ottaa ulkona pelattavan käsipallon mukaan olympialajiksi. Samaan aikaan erityisesti Pohjoismaissa sisällä pelattava käsipallo oli suositumpaa kuin ulkona pelattava. Vuonna 1930 pelattiin myös ensimmäinen naisten maaottelu, jossa kohtasivat Tanska ja Ruotsi. Vuonna 1934 koripallo erkani omaksi lajikseen ja perusti oman lajiliittonsa. Saman vuoden toukokuussa päätettiin, että käsipallo on [[Kesäolympialaiset 1936\|Berliinin olympialaisten]] laji. Olympiakultaa voitti Saksa ennen Itävaltaa ja Sveitsiä. Kaksi vuotta myöhemmin pelattiin ensimmäiset MM–kilpailut. Sisäpelissä isäntämaa Saksa voitti kultaa, Itävalta hopeaa ja Ruotsi pronssia. Ulkolajissa Saksa voitti kultaa, Sveitsi hopeaa ja Unkari pronssia.<ref name="IHF_history" />

Ero sivun ”Käsipallo” versioiden välillä