Ero sivun ”Temppelivuori” versioiden välillä

== Nykyiset rakennukset ==

 

Temppelivuoren keskellä sijaitseva [[Kalliomoskeija]] rakennettiin vuonna 691. Sen rakennutti kalifi Abd al-Malik ibn Marwan kalifaatin pääpyhäköksi. Teko osoitti, että arabiuskonnon keskus oli tuolloin Jerusalem eikä Mekka. Rakennus ei ollut muodoltaan moskeija, vaan muistutti kristillisiä kirkkoja sekä persialaisia tulitemppeleitä. Kalliomoskeijan friisiteksti kertoo al-Malikin tiukasti monoteistisesta valtionuskonnosta, jossa bysanttilainen kristinusko on arvostelun kohteena.

 

Kalliomoskeijan keskellä on paljas kallio, peruskivi (''Šakhrah'') kohdassa, jossa aikoinaan oli levännyt Salomonin temppelin liiton arkki. Peruskivi on maailman keskus, taivaan ja maan yhtymäkohta ja paikka, jossa maailma luotiin. Juuri sen päällä Aatami antoi eläimille nimet, Aabraham aikoi uhrata poikansa Iisakin, Melkisedek suoritti ylimmäisen papin toimituksia ja Kristus ristiinnaulittiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://archive.org/details/BiblischenErzaehlungen/page/n37|nimeke=Die Biblischen Erzählungen im Qoran. s. 63-64|tekijä=Heinrich Speyer|julkaisu=|ajankohta=1931/1961|julkaisija=Olms|viitattu=}}</ref> Paikka on näiden lisäksi myös Adamin hauta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sacred-texts.com/chr/bct/bct07.htm|nimeke=The Book of the Cave of Treasures. Translated from the Syriac by E. A. Wallis Budge|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=1927|julkaisija=The Religious Tract Society|viitattu=}}</ref> Jeesus nousi kristillisen legendan mukaan taivaaseen Öljymäeltä, missä ovat hänen jalanjälkensä kivessä. Paikan pyhyys siirtyi myös islamiin ja perustuu Ibn Hishamin persialaista taustaa olevaan kertomukseen Muhammedin yömatkasta ihmiskasvoisen hevosen, Buraqin, selässä "pyhään temppeliin" Jerusalemissa. Täällä Muhammed nousi Jaakobin tavoin tikkaita pitkin taivaaseen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ibn Hisham|Nimeke=Profeetta Muhammedin elämäkerta, Lyhennetty käännös: Jaakko Hämeen-Anttila|Vuosi=1999|Sivu=129-136|Julkaisija=Basam Books}}</ref> Kiven alla on luola, Sielujen kaivo, joka symbolisoi Jeesuksen hautaa, jonka evankeliumit kertovat tehdyn kallioon.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Luxenberg, Christoph|Nimeke=A new interpretation of the arabic inscription in Jerusalems’s Dome of the Rock, Teoksessa: K-H. Ohlig & G. Puin (toim.) The hidden origins of Islam. New research into its early history (s.125-151).|Vuosi=2010|Sivu=143|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref>

 

Temppelivuoren toinen pyhäkkö on al-Aqsa. Arkeologiset tutkimukset ovat löytäneet siitä useita ajallisia kerrostumia. Varhaisin temppeli, Aqsa I, on joko kalifi Abd al-Malikin ( 685-705) tai hänen poikansa al-Walidin (705-714) hallitsijakaudelta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.jstor.org/stable/1523262?origin=crossref&seq=8#metadata_info_tab_contents|nimeke=The Two Great Syrian Umayyad Mosques: Jerusalem and Damascus|tekijä=Rafi Grafman & Myriam Rosen-Ayalon|julkaisu=Muqarnas Vol. 16, 1-15|ajankohta=1999|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Siitä ei ole jäljellä juuri mitään, sillä temppeli sortui vuoden 747 maanjäristyksessä. Uusi vuonna 780 rakennettu rakennus tuhoutui jälleen maanjäristyksessä vuonna 1033, minkä jälkeen [[Fatimidit|fatimidikalifi]] [[Ali az-Zahir]] rakennutti nykyisen moskeijan. Vuosina 1927 ja 1936 maanjäristykset vaurioittivat moskeijaa niin paljon, että se jouduttiin rakentamaan käytännöllisesti katsoen kokonaan uudestaan.

 

Kukkulalla on neljä [[minareetti]]a, kolme länsireunalla ja yksi pohjoisreunalla. Niistä ensimmäinen rakennettiin 1278, toinen 1297 mamelukkikuninkaan käskystä, kolmas 1329 Jerusalemin kuvernöörin käskystä ja viimeinen 1367. Temppelialue on joka puolelta muurin ympäröimä.

 

Temppelivuoren länsijuuren eteläosassa on puoliksi maasta esillä oleva [[länsimuuri]] ({{k-he|הכותל המערבי|HaKotel HaMa'aravi}}) eli itkumuuri, joka on peräisin toisen temppelin ajalta. Kun arabit varhaiskeskiajalla valloittivat Jerusalemin, juutalaisten sallittiin käydä Temppelivuorella vain temppelin hävityksen vuosipäivänä ([[Tiša be'av]]). Myöhemmin heidän sallittiin käydä silloinkin vain [[Länsimuuri]]lla.<ref name=AA_Explorer /> Vuosina 1949–1967, Jerusalemin vanhankaupungin ollessa [[Jordania]]n hallinnassa, israelilaisia ei päästetty edes sinne.

 

Valloitettuaan Jerusalemin vanhan kaupungin [[kuuden päivän sota|kuuden päivän sodan]] jälkeen vuonna 1967 israelilaiset tuhosivat muurin edessä olevan keskiaikaisen marokkolaiskaupunginosan, jonka paikalla on nykyään tori, jossa juhlitaan monia juutalaisia juhlapäiviä.