Versio 24. syyskuuta 2019 kello 14.15 muokkaa Ejs-80 (keskustelu \| muokkaukset) byrokraatit, osoitepaljastimen käyttäjät, seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, häivyttäjät (suppressors), ylläpitäjät 96 228 muokkausta p Käyttäjän 62.148.121.7 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Lentokonefani tekemään versioon. Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla ← Vanhempi muutos		Versio 30. syyskuuta 2019 kello 17.52 muokkaa kumoa Matthäus Gehägeberg (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 18 494 muokkausta kh Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 13: [[Paleoliittinen kausi\|Paleoliittisella kivikaudella]] kulkutaudit olivat melko harvinaisia, sillä ihmisiäkin oli vähän ja harvassa. Väkiluvun kasvaessa kulkutaudit yleistyivät voimakkaasti. Uusi kulkutauti pyyhkäisi aaltona maan yli aina, kun edellisestä epidemiasta oli kulunut riittävän kauan, ja se saattoi viedä lapsista kolmanneksen. Vielä 1900-luvun alun molemmin puolin koleraepidemiat ja 1900-luvun alussa [[espanjantauti]] ja "historian suurin tappaja" [[isorokko]] herättivät suurta kauhua. 1900-luvun aikana kulkutaudit saatiin hallintaan, ja nykyisin länsimaisen ihmisen riski kuolla kulkutauteihin on pienintä kivikauden jälkeen.<ref name="ml">''Tautinen historia'', tutkijatohtori Mirkka Lappalainen, HY; HeSa 6.10.2009</ref> Suomen historiassa tautien aiheuttamat väestökatastrofit ovat liittyneet nälänhätiin, sillä heikkokuntoiset ovat olleet kulkutaudeille helppoa riistaa. Esimerkiksi 1690-luvun [[Suuret kuolonvuodet\|suurten kuolonvuosien]] aikana ~~30-40~~30–40 % suomalaisista ~~menehtyi~~kuoli, ja 1860-luvun [[suuret nälkävuodet\|nälkävuosina]] alle kahden miljoonan väestöstä kuoli yli satatuhatta.<ref name="ml" /> ==Katso myös==

Ero sivun ”Epidemia” versioiden välillä