Ero sivun ”Che Guevara” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
aika lailla lähteetön
Rivi 96:
 
==== Suhde päihteisiin ====
Che pidättäytyi alkoholista, mutta joi lakkaamatta eteläamerikkalaista yrttijuomaa [[Mate (juoma)|matea]], eteläamerikkalaista yrttijuomaa, ja poltti samalla [[Sikari|sikareita]], joihin hän kehitti sissisota-aikoinaan vahvan riippuvuuden. Hän perusti ensimmäisenä sikaritehtaita valloitetuille alueille työllistääkseen paikallisia ja varmistaakseen sikarien saatavuuden sotilailleen kaikissa oloissa.<ref>Anderson, s. 248.</ref> Hän koki asian niin tärkeäksi sissisodan kannalta, että palasi aiheeseen käsikirjassaan ''[[La Guerra de Guerrillas]]'' (”Sissisota”'Sissisota'). Che myös käytti tupakan epäämistä rangaistuksena pienistä rikkeistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.owlasylum.net/owl_underground/BenQGuerilla_Warfare__Che_Guevara_.pdf | Nimeke = Guerilla Warfare | Tekijä = Che Guevara | Ajankohte = 1961 | Viitattu = 15.4.2014 | Kieli = {{en}} | Tiedostomuoto=PDF}} {{en}}</ref>
 
=== Vallankumous voittaa ===
Taistelu päättyi tammikuussa 1959 yleislakkoon ja kansannousuun, joka pakotti diktaattori Batistan maasta, ja kapinalliset marssivat [[Havanna]]an. He perivät vararikkoon ajautuneen maan, jolla oli varoja vain 500&nbsp;000 [[Yhdysvaltain dollari]]a ja 1,3 miljardia ulkomaista velkaa. Castro matkusti [[New York]]iin vakuuttamaan hyvää tahtoaan ja houkuttelemaan maahan sijoittajia. Hän vetosi kansaan, ja ihmiset maksoivat veronsa jopa vuoden etukäteen,. jaPuolessa kuudessavuodessa kuukaudessasaatiin kerättiinkokoon 232 miljoonaa dollaria. Batistan mukanaan viemät 500 ja 1&nbsp;000 Kuuban dollarin setelit mitätöitiin.{{Lähde}}
 
=== Vallankumouksen troikka ===
CheGuevara oli nyt noussut jo vallankumouksellisten kärkikolmikkoon. GuevaraHän oli [[Raúl Castro]]n ohella se vallankumousjohtajista, joka selkeimmin veti Kuubaa [[kommunismi]]a kohti. Kevään 1959 maareformin suunnittelu vei vallankumousta yhä enemmän vasemmalle, etäännytti Castroa tukeneita liberaaleja ja johti ristiriitaan Yhdysvaltain kanssa. Chen asema vallassa ei ollut selvä. Castro lähetti hänet kolmeksi kuukaudeksi Kuuban edustajana kiertämään sitoutumattomia maita samaan aikaan, kun vallankumouksellisten liberaalien ja tulevien kommunistien välit katkesivat. Näihin aikoihin hän erosi Hildasta, jota ei ollut tavannut sitten ''Granman'' lähdön, ja nai Aleida Marchin, joka oli kuulunut hänen sissitaistelijoihinsa.{{Lähde}}
 
=== Oikeudenkäynnit ja puhdistukset ===
[[Tiedosto:Manuel Urrutia2.jpg|pienoiskuva|Castron ensimmäisen hallituksen lyhytikäinen presidentti [[Manuel Urrutia Lleó|Manuel Urrutia]] (keskellä aurinkolasit päässä). Vasemmalla Che ja oikealla [[Camilo Cienfuegos]] pukeutuneena päähineeseen.]]
Vuonna 1959 Che Guevara nimitettiin [[La Cabaña]]n linnakkeen vankilan ylimmäksi syyttäjäksi. Hän oli komentajana 1959–1963 ja toimi tuona aikana puheenjohtajana arviolta 500 poliittisen vangin oikeudenkäynneissä, joissa tuomio määrättiin normaalin prosessin ulkopuolella. EnsimmäistenVallankumoustuomioistuimessa mukana olleen Duque de Estrada mukaan ensimmäisten kolmen kuukauden aikana linnoituksessa teloitettiin suunnilleennoin 55 ihmistä, vallankumoustuomioistuimessa mukana olleen Duque de Estrada mukaan.<ref name="Anderson316">Anderson, s. 316</ref> Muutamat La Cabañassa vankina olleet, kuten esimerkiksi runoilija ja ihmisoikeusaktivisti [[Armando Valladares]], väittävät, että Guevara näytti olevan erityisen kiinnostunut joidenkin vankien kuulustelusta, kiduttamisesta ja teloittamisesta. Fidelin veljeen Raúliin verrattuna Che oli kuitenkin maltillinen, sillä tämä oli teloittanut Santiagon valtauksen jälkeen 70 sotavankia ilman oikeudenkäyntiä. Che oli erittäin tarkka muotoseikoista ja harkitsi tuomioita kylmän viileästityynesti pelkkien asiatietojen pohjalta tapaamatta vangittuja.<ref name="Anderson316"/>
 
Guevara ideoi ja käynnisti Kuuban uudelleenkoulutusleirit [[Guanahacabibesin niemimaa|Guanahacabibesissa]], jonne hän lähetti ministeriönsä jäseniä, jotka olivat yleensä syyllistyneet johonkin eettis-moraaliseen rikkeeseen, kuten [[nepotismi]]in, tahalliseen virheen salaamiseen tai Kuuban kaltaisessa macho-kulttuurissa yleiseen syrjähyppyyn.<ref name="Anderson_sivu 475">Anderson, s. 457.</ref>
 
Kesäkuussa 1959 Castro perui lupauksensa vapaista vaaleista, ja [[liberalismi|liberaalien]] vallankumouksellisten välit Castroon ja kommunisteihin alkoivat heiketä. Hallinto läheni vähitellen kommunisteja, ja Castro hylkäsi ajatuksen vuoden 1940 vapaamielisemmän perustuslain palauttamisesta. Samalla tuomareiden riippumattomuus poistettiin, riippumattomat sanomalehdet vaiennettiin, opiskelija-aktivisteja vangittiin, demokraattisesti valitun Kuuban työläisten keskusjärjestön pääsihteerin, David Salvadorin, rinnalle asetettiin epädemokraattisesti kaksi kommunistia, ja myöhemmin hänet vangittiin. Lopulta osa liberaaleista vallankumouksellisista erosi viroistaan protestinavastalauseena (muun muassa presidentti [[Manuel Urrutia Lleó|Manuel Urrutia]] heinäkuussa 1959),<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20121019171533/http://www.fiu.edu/~fcf/castro_year1/urrutia.dorticos.html | Nimeke = The Political End of "President" Urrutia | Tekijä = Quirk, Robert E. | Ajankohta = 1993 | Julkaisu = Florida International University in Miami, FL | Viitattu = 8.10.2018 {{en}}}}</ref> osa pakotettiin eroamaan, ja ei-kommunisteja alettiin vainota. Moni joutui pakenemaan maasta.{{Lähde}}
 
Puheissaan Guevara vetosi koko maailman vallankumouksellisiin ja vaati ”pitkää ja julmaa verenvuodatusta” kautta maailman. Testamentissaan hän ylisti ”ytimekästä vihaa, joka tekee ihmisestä tehokkaan, väkivaltaisen, valikoivan ja kylmän tappokoneen”.{{Lähde}}
 
Kaiken kaikkiaan Guevaraa pidetään joidenkin lähteiden mukaan syyllisenä satoihintuhansiin teloituksiin, joissa tapettiin myös naisia ja lapsia, nuorimmat 14-vuotiaita. Hänen itsensä tiedetään teloittaneen vähintään 180 ihmistä.<ref name="Hero.or.Murderer">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theepochtimes.com/was-che-guevara-a-hero-or-murderer_2242312.html | Nimeke = Was Che Guevara a Hero or Murderer? | Julkaisu = www.theepochtimes.com | Ajankohta = 13.4.2017 | Viitattu = 19.4.2018 | ietf-kielikoodi= en-US}}</ref>
Rivi 120:
 
=== Maareformi ja omaisuuden kansallistaminen ===
Chen keskeisin päämäärätavoite Kuubassa jo sissisodan alkuvaiheista alkaen oli agraarireformi, suurten tiluksien [[kansallistaminen]], pilkkominen ja maatilkkujen jako sitä viljeleville. Che perusti asiaa hoitamaan viraston, jonka avulla hän saattaisi Kuuban todelliselle vallankumouksen tielle. Virasto sai nimen Kansallinen maareformi-instituutti (INRA), mutta sen toimiala oli paljon laajempi, sillä se käsittäenkäsitti myös teollisuuden. INRAsta käsin Che ohjaili jopa hallitusta ja keulakuvaksi asetettua presidentti Urrutiaa.<ref>Anderson, s. 329</ref>
 
Maaomaisuuden jakaminen katkaisi välit Yhdysvaltoihin, sillä suurin osa omaisuudesta oli yhdysvaltalaisten yritysten hallussa. Yli 990 [[eekkeri]]n maaomaisuudet jaettiin maatyöläisille. Maaomaisuus korvattiin 4,5&nbsp;%prosentin korolla valtion 20 vuoden [[obligaatio]]illa, mutta suurmaaomistajia tämä ei tyydyttänyt. Vuonna 1960 kolme yhdysvaltalaista jalostamoa kieltäytyi käsittelemästä Neuvostoliitosta tullutta öljylastia, jolloin ne asetettiin valtion valvontaan. Yhdysvallat vastasi leikkaamalla Kuuban sokerin tuontikiintiöitä, jolloin Neuvostoliitto tarjoutui ostamaan sen. Sitten Kuuban hallitus kansallisti sähkölaitoksen, puhelinlaitoksen, jalostamot ja sokeritehtaat, jolloin Yhdysvallat asetti [[Kuuban kauppasaarto]]on, ja valmistautui syrjäyttämään hallinnon.{{Lähde}}
 
CIA:n tukema joukko kuubalaisia yritti maihinnousua huhtikuussa 1961 [[Sikojenlahden maihinnousu|Sikojenlahdella]] (Che oli välikohtauksen aikana muualla), mutta se ei saanut kaipaamaansa kansan tukea ja murskattiin nopeasti.{{Lähde}}
 
=== Keskuspankin johtajana ===
Che Guevara asui Havannassa perheineen vaatimattomasti, aluksi linnakkeessa, myöhemmin vanhalle ''batistianolle'' (Batistan sisäpiiriläinen) kuuluneessa huvilassa Havannan ulkopuolella [[Tarará]]ssa,<ref>Che Guevara: Vallankumoussota Kuubassa, sivu 264</ref> eikä nostanut täyttä asemalleen kuulunutta palkkaa (hän kuittasi vain majurin kuukausiansionsa).<ref>Anderson, s. 409</ref> Joskus hänen pyrkimyksensä esikuvallisuuteen sai naurettaviakin piirteitä: hänen isänsä käydessä katsomassa poikaansa Kuubassa Che vannotti tätä itse maksamaan valtion antaman [[Jeep]]in polttoainekulut.{{Lähde}}
 
Maauudistuksen jälkeen Che nimitettiin valtion keskuspankin pääjohtajaksi. Chen nimitykseen liittyy tarina, jota hän itse mielellään kertoi. Fidel Castro oli eräässä hallituksen kokouksessa peräänkuuluttanut ”hyvää ekonomistia”, mutta Che oli mukamas kuullut Fidelin tarvitsevan ”kommunistia”, joten hän nosti kätensä ja sai viran. Che tiedosti vajavaiset tietonsa taloustieteestä, joten hän otti alalta oppitunteja meksikolaiselta ekonomistilta Juan Noyolalta. Tohtori Vilaseca opetti hänelle lisäksi algebraa, trigonometriaa ja analyyttistä geometriaa.<ref>Anderson, s. 370.</ref>
 
Ensi töikseen hän perui pankin Havannan pääkonttorin suurellisen pilvenpiirtäjähankkeen. Arkkitehti tiedusteli Cheltä lupaa tilata rakennusta varten trooppisen myrskyn kestävät ikkunalasit Saksasta, koska rakennuspaikka oli meren rannalla, johon Che vastasi ilkikurisesti: ”Kuubassa on paljon muutakin, jonka myrskytuulet saavat viedä mennessään.” Arkkitehti joutui myöhemmin jättämään Kuuban Chen kehotuksesta. Jo aloitetun rakennuksen perustuksille rakennettiin sittemmin [[Hermanos Ameijeirasin sairaala]].<ref>Anderson, s. 372.</ref> Guevaran tapa kirjoittaa seteleihin mutkattomasti vain ”Che” ärsytti tavattomasti vanhoillisia.{{Lähde}}
 
Che oli harvoin kotona – hän työskenteli INRAssa ja pankissa viitenä (tai kuutena päivänä viikossa) ja lauantaipäivänsä (tai sunnuntaiaamunsa, lähteissä on ristiriita)<ref name="Anderson_sivu 475" /> hän oli omistanut vapaaehtoistyölle sokeriruokopelloilla tai tehtaissa (''el trabajo voluntario'', talkootyöt), jolla hän näytti henkilökohtaisesti esimerkkiä ”uudesta sosialistisesta ihmisestä”. Hän odotti alaisiltaan samankaltaista uhrautuvuutta ministeriössään.<ref>Anderson, s. 408</ref> Chen poikkeukselliset työajat olivat yleinen puheenaihe Havannassa, sillä useat ällistyneet ulkomaiset vieraat ja valtuuskunnat kutsuttiin hänen puheilleen keskiyöllä tai aamuyöstä.<ref>Anderson, s. 365.</ref>
Rivi 156:
Guevara taivutteli Castron tukemaan häntä salaisessa yrityksessään vaikuttaa Afrikkaan. Hän halusi toimia yhteistyössä Simba-liikkeen kanssa (tunnetaan myös nimellä [[Patrice Lumumba|lumumbistit]]) entisessä Belgian Kongossa (myöhemmin Zaire ja nykyään [[Kongon demokraattinen tasavalta]]). Che oli Ben Bellan kanssa käymiensä pitkien keskusteluiden nojalla vakuuttunut, että Afrikka oli ”imperialismin heikko lenkki” ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maista juuri Kongoa voisi käyttää mantereenlaajuisen ystävällismielisten maiden tukeman vallankumouksen alkuna.<ref>[http://mondediplo.com/1997/10/che Ahmed Ben Bella: Che as I Knew Him (1997)]. {{en}}</ref> Nasser puolestaan varoitti Chetä, että hänen suunnitelmansa ei ottanut huomioon Kongon todellisuutta, vaan hän oli vaarassa joutua ”Tarzanin rooliin” keskellä mustaa Afrikkaa. Guevara ja [[Víctor Dreke]], hänen lähin miehensä komentoketjussa, sekä kaksitoista kuubalaista sissitoveria saapuivat Kongoon 24. huhtikuuta 1965. Loppuosa kuubalaisista tuli myöhemmin perässä.<ref>Gálvez, William. ''Che in Africa: Che Guevara's Congo Diary'', Melbourne, 1999: Ocean Press, s. 62.</ref> Guevara joukkoineen havaitsi pian, että yksi onnistunut vallankumous ei välttämättä johtanut toiseen. Huolimatta [[Sitoutumattomien maiden liike|sitoutumattomien maiden]] ([[Algeria]], [[Egypti]], [[Tansania]], [[Kenia]], [[Ghana]], [[Guinea]], [[Uganda]] ja [[Mali]]) laajasta tuesta hankkeelle, hän ei onnistunut pelastamaan Kinshasan Kongon vastarintaliikkeen kapinaa, mikä oli hänen välittömin tavoitteensa.<ref>[http://mondediplo.com/1997/10/che Ahmed Ben Bella: Che as I Knew Him (1997)].</ref>
 
Brittiläissyntyisen [[Mike Hoare]]n palkkasotilaat ja Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukkojen neuvonantajat työskentelivät Kongon armeijan kanssa ja tarkkailtuaan Guevaran viestiliikennettä onnistuivat väijyttämään kapinalliset aina heidän yrittäessään hyökätä. Samaan tapaan myös kapinallisten huoltolinjoja häirittiin. Guevaralla oli myös erimielisyyksiä Simba-liikkeen johdon kanssa, eikä vallanjako miellyttänyt oikein kumpaakaan osapuolta. Kongolaisten johtajasta [[Laurent Kabila]]sta Guevaralla oli hyvin alhainen käsitys. Kabila ei edes ottanut osaa taisteluihin ja viihtyi paremmin [[Nairobi]]ssa ja Tansaniassa kuin sissiarmeijansa leirillä.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Profile: Laurent Kabila | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/africa/1121068.stm | Julkaisija = BBC News | Ajankohta = 17.1.2001 | Kieli={{en}} | Viitattu = 1.8. 2007 {{en}}}}</ref> Guevaran suunnittelemat sotilasoperaatiot epäonnistuivat surkeasti yhteistyön puutteeseenpuutteen vuoksi.{{Lähde}}
 
Afrikkalaisten sissien käsitys sodankäynnistä erosi länsimaisesta: he sotivat mielensä mukaan, eivätkä silloin, kun se olisi ollut strategisesti edullista. Kongolaiset eivät ylpeinä suostuneet myöskään kantamaan muuta kuin aseensa, ja paikalliset poppamiehet myivät miehille kuolemattomaksi tekevää juomaa. Kaiken keskellä Che kuubalaisine tovereineen yritti parhaansa mukaan tehdä strategisia hyökkäyksiä [[Tanganjikajärvi|Tanganjikajärven]] yli. Viimein myöhään samana vuonna, sairaana ja nöyryytettynä, Guevara lähti Kongosta mukanaan pieneksi huvennut kuubalaisjoukko. Che olisi halunnut jäädä jälkeen taistelemaan ”vallankumouksellisena esimerkkinä”, mutta Castro ja muut toverit saivat hänen mielensä taivutettua lähdön kannalle. Retki oli vaatinut kuuden toverin hengen, eikä se ollut saavuttanut mitään.{{Lähde}}
 
Koska Castro oli julkistanut Chen ”jäähyväiskirjeen” Kuuban kansalle, Che ei tuntenut omantunnonsyistä voivansa palata joukkonsa muiden sotilaiden mukana Kuubaan. Hän vietti seuraavat kuusi kuukautta piileskellen Kuuban lähetystössä [[Dar-es-Salaam]]issa Tansaniassa (jonne Aleida-vaimo lennätettiin Havannasta) ja [[Praha]]ssa. Joutoajan hän käytti pääosin kirjoittamalla raakavedokset kahteen kirjaansa filosofiasta ja taloustieteestä ja viimeistelemällä selostuksensa Kongon sotaretkestä, jolle hän antoi nimen ''Kertomus epäonnistumisesta''. Hän vieraili koemielessä väärän henkilöllisyyden turvin joissakin Länsi-Euroopan maissa, muun muassa [[Ranska]]ssa, jossa hän tutustui [[Pariisi]]n [[Louvre]]n kokoelmiin. Vaikka Castro kehotti ”maatonta” Chetä palaamaan kotiin, hän oli jo päättänyt palata Kuubaan ''incognito'' vain valmistautuakseen uuteen sissisotaretkeen Etelä-Amerikassa.{{Lähde}}
 
=== Bolivia ===
Toivuttuaan pitkään ensin Tansaniassa, sitten Prahassa ja Kuubassa, Guevara matkusti väärennetyllä passilla [[Bolivia]]an marraskuussa 1966. Hänen suunnitelmansa oli järjestää vallankumous, kaataa Bolivian oikeistolainen sotilashallitus ja nostaa valtaan kommunistinen hallinto. Bolivian oli tarkoitus olla ensimmäinen dominonappula Chen kaavailemassa vallankumousten sarjassa kohti yhdistynyttä latinojen ja intiaanien Etelä-Amerikkaa. Che oli valinnut vallankumouksensa käynnistysmaaksi Bolivian, koska maa oli hänen mukaansa Yhdysvaltojen suhteen Etelä-Amerikan maista toisarvoisin, elintasoltaan köyhimpiä (mikä edesauttaisi vallankumouksellisuutta), ja maalla oli keskeinen sijainti viiden rajanaapurinsa kanssa, joten vallankumousta olisi sen onnistuttua Boliviassa helppo levittää naapurimaihin sieltä käsin.<ref name="National.Security.Archive.Electronic.Briefing.Book.No.5"/>
 
Pala viidakkoista maata [[Nancahuazú]]ssa, jonka paikalliset kommunistit ostivat, toimi harjoitusmaastona. Tiettävästi harjoittelu oli itse asiassa Guevaralle ja hänen joukoilleen vaarallisempaa kuin myöhemmät taistelut. Sissiarmeijan rakentaminen lähti huonosti käyntiin. Väitetään myös, että kun Bolivian presidentti [[René Barrientos]] kuuli Che Guevaran olevan maassa, hän ilmaisi toiveensa nähdä Guevaran pää [[La Paz]]in keskustassa seipään nokassa. Bolivian armeija komennettiin sissijahtiin.{{Lähde}}
 
Guevaran toive vallankumouksen nostamisesta Boliviassa vaikuttaa kaatuneen pahasti muutamiin väärinkäsityksiin ja virheellisiin laskelmiin. Yksikään maatyöläinen ei halunnut liittyä hänen sissijoukkoonsa: köyhät intiaanitalonpojat olivatkin hiukan aiemmin saaneet pienet ja elinkelpoisuudeltaan rajalliset maatilansa omikseen eli he olivat maanomistajia, jotka eivät taatusti halunneet mitään kollektivisointia, josta kommunistit olivat kuuluisia. Guevaran oli vaikea värvätä lisää joukkoja paikallisesta väestöstä pääasiassa siksi, että sissit olivat opetelleet [[ketšua]]n kieltä paikallisen kielen sijaan.{{Lähde}}
 
Lisäksi Che oletti, että joutuisi taistelemaan ainoastaan kansallista sortohallitusta vastaan. Sen lisäksi Boliviassa vaikuttivat kuitenkin myös amerikkalaiset. Kun Yhdysvaltojen hallitus sai tietää Guevaran olevan Boliviassa, CIA:n agentteja lähetettiin auttamaan paikallisia ystävällismielisiä kapinan vastaisissa toimissa. Kun Guevara oli olettanut taistelevansa huonosti koulutettua ja varustettua kansallista armeijaa vastaan, hän saikin vastaansa Yhdysvaltain erikoisjoukkojen kouluttamia armeijan sotilaita ja uunituoreita eliittijoukkoja. Che oletti myös, että Bolivian toisinajattelijat tukisivat häntä. Myös Castro oli kertonut, että Bolivian kommunistinen puolue auttaisi sissejä. Tukea ei heiltä kuitenkaan herunut.{{Lähde}}
 
Guevara ja hänen liittolaisensa huomasivat, että heidän sissiliikkeensä oli vaikeuksissa taistellessaan Bolivian yhdysvaltalaisten kouluttamia joukkoja vastaan vailla paikallisten kapinallisten tukea. Lisäksi CIA auttoi anti-castrolaisia kuubalaisia maanpakolaisia pystyttämään kuulustelutaloja niille bolivialaisille, joiden epäiltiin tukevan Che Guevaran sissiliikettä. Usein näissä taloissa harjoitettiin kidutusta.{{Lähde}}
 
=== Kuolema ===
Guevaran läsnäolo maassa varmistui, kun ranskalainen vasemmistolainen toimittaja [[Régis Debray]] kertoi kuulustelussa tavanneensa Chen. Myös saksalais-argentiinalaisen sissin ja vakoojan [[Tamara Bunke]]n (”Tania”) kiireessä taaksensa jättämät valokuvat Nancahuazún hylätyllä leirillä kielivät kuubalaisen sissijohtajan toiminnasta maassa. Paikallinen väestö ilmiantoi herkästi sissien liikkeet: sotilashallitus oli heti valtaan astuessaan pilkkonut suurtilat muutaman hehtaarin pikkutiloiksi, jotka sitten jaettiin ilmaiseksi köyhistä köyhimmille intiaanitalonpojille – joista näin tuli maanomistajia, jotka kammoksuivat ajatustakin kommunistien kollektiiveista. {{Lähde}}
 
Tarkemman tiedon Chen sissijoukon sijainnista Bolivian armeija sai eräältä sissijoukon karkurilta. 8. lokakuuta 1967 sissit motitettiin Churon rotkoon lähellä [[La Higuera]]n kylää. Che Guevara vangittiin parituntisen taistelun jälkeen yhdessä bolivialaisen sissin [[Simeon Cuba Sarabia]]n (”Willy”) kanssa. Che antautui haavoituttuaan jalkoihin ja luodin rikottua hänen aseensa. Paikalla olleiden sotilaiden mukaan heidän lähestyessään Guevaraa hän huusi: ”Älkää ampuko! Olen Che Guevara ja olen arvokkaampi teille elävänä kuin kuolleena.”{{Lähde}}
 
CIA-agentti [[Felix Rodriguez]] kuuli sissijohtajan vangitsemisesta ja välitti tiedon CIA:lle. Bolivian presidentti Barrientos määräsi Guevaran välittömästi teloitettavaksi, kun kuuli hänen vangitsemisestaan. Sissijohtaja teloitettiin La Higueran koulurakennuksessa vain vuorokauden vankeuden jälkeen ilman oikeudenkäyntiä hieman kello yhden jälkeen iltapäivällä 9. lokakuuta 1967. Willy oli ammuttu ensin viereisessä huoneessa. Chen väitetään sanoneen teloittajalleen kersantti [[Mario Terán]]ille, joka epäröi ennen teloitusta: ”Ammu, pelkuri, tapat vain ihmisen.” Ilmeisesti tunnistamisen helpottamiseksi, ja jotta kuolema näyttäisi tulleen taistelukentällä, Rodriguez oli kieltänyt häntä ampumasta kasvojen alueelle.<ref>[http://www.marxists.org/archive/guevara/biography/last-days.htm Che Guevara Internet Archive]</ref> Joidenkin väitteiden mukaan häntä ammuttiin sydämeen, toisten mukaan useita kertoja keskivartalon alueelle. Teloituksen jälkeen Rodriguez otti Guevaran [[Rolex]]-rannekellon ja näytti sitä ylpeänä useissa haastatteluissa tulevina vuosina.<ref>[http://www.marxists.org/archive/guevara/biography/last-days.htm Che Guevara Internet Archive].</ref> Muiden lähteiden mukaan hän päinvastoin tunsi myötätuntoa vihollistaan kohtaan nähdessään tämän surkean tilan Higueran koulurakennuksessa.<ref name="National.Security.Archive.Electronic.Briefing.Book.No.5"/>
 
[[Tiedosto:Vallegrande location.png|thumb|250px|left|Bolivian kartta ja Vallegranden sijainti.]]
Guevaran ruumis lennätettiin helikopterilla läheiseen [[Vallegrande]]n kaupunkiin ja asetettiin sairaalan pesuhuoneeseen joksikin aikaa esille yleisön nähtäväksi. Hänet haudattiin merkitsemättömään hautaan muiden tovereidensa joukkoon CIA:n amputoitua hänen kätensä tunnistamista varten.<ref name="National.Security.Archive.Electronic.Briefing.Book.No.5"/> Paikallisten keskuudessa tämä synnytti legendan pyhimyksestä ''San Ernesto de La Higuera'' ja ''El Cristo de Vallegrande''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20111220015903/http://elnuevocojo.com/Galerias/Che_Guevara/38.html | Nimeke = Ernesto Guevara (1928–1967) | Tekijä = | Ajankohta = 1.11.2003 | Julkaisu = El Nuevo Cojo Ilustrado N° 7 | Viitattu = 23.8.2007 {{en}}}}</ref> Teloittajat ottivat Che Guevaran päiväkirjan haltuunsa.{{Lähde}}
 
Guevaran ruumis lennätettiin helikopterilla läheiseen [[Vallegrande]]n kaupunkiin ja asetettiin sairaalan pesuhuoneeseen joksikin aikaa esille yleisön nähtäväksi. Hänet haudattiin merkitsemättömään hautaan muiden tovereidensa joukkoon CIA:n amputoitua hänen kätensä tunnistamista varten.<ref name="National.Security.Archive.Electronic.Briefing.Book.No.5"/> Paikallisten keskuudessa tämä synnytti legendan pyhimyksestä ''San Ernesto de La Higuera'' ja ''El Cristo de Vallegrande''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20111220015903/http://elnuevocojo.com/Galerias/Che_Guevara/38.html | Nimeke = Ernesto Guevara (1928–1967) | Tekijä = | Ajankohta = 1.11.2003 | Julkaisu = El Nuevo Cojo Ilustrado N° 7 | Viitattu = 23.8.2007 {{en}}}}</ref> Teloittajat ottivat Che Guevaran päiväkirjan haltuunsa.
 
Vain kolme selviytyi siitä 27 sissin ryhmästä, joka lähti vallankumouksen yritykseen 1. helmikuuta 1967. He ylittivät Andit ja päätyivät [[Chile]]en, jossa silloin senaattorina toiminut [[Salvador Allende]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.biography.com/people/salvador-allende-37231#entry-into-politics | Nimeke =Salvador Allende Biography | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Biography.com| Viitattu = 27.10.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> painosti hallitusta myöntämään heille turvapaikan ja auttoi näin ollen sissejä palaamaan takaisin Kuubaan.{{lähde|28.10.2014}}
 
Kuubassa Fidel Castro sai varmuuden toverinsa kuolemasta 15. lokakuuta. Lokakuun 18. päivänä hän piti kiihkeän muistopuheen miljoonapäiselle kuulijakunnalle Havannan Plaza de la Revoluciónilla.<ref name="National.Security.Archive.Electronic.Briefing.Book.No.5"/> Tilaisuudessa näytettiin [[Santiago Alvarez]]in Fidelin toimeksiannosta 48 tunnissa valmistama dokumentti ''Hasta la victoria siempre''.<ref name="Sensesofcinema">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20101225061136/http://archive.sensesofcinema.com/contents/cteq/01/17/hasta.html | Nimeke = Hasta la Victoria Siempre | Tekijä = Wilkerson, Travis | Ajankohta = | Julkaisu = Sensesofcinema.com | Viitattu = 8.10.2018  {{en}}}}</ref> Maassa julistettiin kolmen päivän suruaika Chen muistoksi.{{Lähde}}
 
Vasta 1995 Chen kuolemasta ja viimeisestä leposijasta tuli julkisuuteen varmoja tietoja, kun Bolivian armeijan kenraali Mario Vargas Salinas myönsi elämäkertakirjailija [[Jon Lee Anderson]]ille haastattelussa, että Che tovereineen haudattiin lähelle päällystämätöntä lentokenttää Vallegranden kaupungin ulkopuolelle. Tästä tietovuodosta alkoi etsintä, joka johti Chen ja hänen tovereidensa luiden löytymiseen 1997.<ref name="National.Security.Archive.Electronic.Briefing.Book.No.5"/>
Rivi 194 ⟶ 193:
[[Tiedosto:Che Guevara statue closeup.jpg|upright|pienoiskuva|Yksityiskohta Augusto Staritan Che Guevaran patsaasta. Patsas sijaitsee Guevaran kuolinpaikalla Boliviassa.]]
[[Tiedosto:Che Guevara - Grab in Santa Clara, Kuba.jpg|pienoiskuva|Ernesto Che Guevaran mausoleumi Santa Clarassa Kuubassa, jonne hänen maalliset jäännöksensä haudattiin 1997 niiden löydyttyä joukkohaudasta Boliviasta.]]
Tuhannet idealistiset nuoret Latinalaisessa Amerikassa päättivät seurata Che Guevaran esimerkkiä.{{lähde}} Guevarasta tuli vuoden 1968 opiskelijalevottomuuksissa vallankumouksen ikoni.{{lähde}} Dramaattinen [[Alberto Korda]]n ottama [[Che Guevaran valokuva|valokuva]] nousi yhdeksi vuosisadan tunnistetuimmista kuvista, ja muotokuvaa yksinkertaistettiin ja tuotteistettiin voimakkaasti kuvan levitessä T-paitoihin, julisteisiin ja muihin vastaaviin esineisiin.{{Lähde}}
 
Vuonna 1997 Guevaran maalliset jäännökset löydettiin merkitsemättömästä haudasta, tunnistettiin [[DNA]]-kokeella ja palautettiin Kuubaan. Tehtaiden pillit ja autojen torvet soivat minuutin koko Kuubassa kunnianosoituksena. Presidentti Fidel Castro ylisti Guevaraa sanoen, ”ettei hän koskaan kuole ja Guevara elää edelleen esimerkkinä ja innoituksena kaikille niille, jotka taistelevat oikeudenmukaisemman maailman puolesta.” Castro kutsui lisäksi Guevaraa ”profeetaksi, josta tuli symboli maailman kaikille köyhille.” Hautajaisiin osallistui satojatuhansia kuubalaisia.{{lähde}}
Rivi 204 ⟶ 203:
== Perintö ==
[[Tiedosto:Beauvoir Sartre - Che Guevara -1960 - Cuba.jpg|thumb|250px|Che keskustelee [[Jean-Paul Sartre]]n ja [[Simone de Beauvoir]]in kanssa]]
Guevaran kirja ''[[La Guerra de Guerrillas]]'' nähtiin aikanaan perustavanlaatuisena ohjeena epätasaisten sotien käynnissä. Chen kuoleman jälkeen monien mielestä hänen taktiikkansa osoittautui kuitenkin viime kädessä tehottomaksi, koska Kuubassa toteutettu vallankumous ei ollut suoraan sovellettavissa muihin maihin. Guevara uskoi, että pieni joukko sissejä (''foco'') hyökätessään rajusti hallitusta vastaan saisi väestön vallankumouksellisuuden lisääntymään niin, ettei olisi tarpeellista rakentaa suuria organisaatioita edistämään asteittaista siirtymistä aseelliseen vallankumouksellisuuteen. Chen opit eivät kuitenkaan ole jääneet aivan hedelmättömiksi: vuonna 1979 [[Nicaragua]]n [[sandinistit|sandinisti]]sissit syöksivät vallasta vihatun diktaattori [[Anastasio Somoza Debayle|Anastasio Somozan]] parikymmenvuotisen sissisodan tuloksena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20080415111444/http://edition.cnn.com/SPECIALS/cold.war/episodes/18/interviews/ortega/ | Nimeke = Interviews: Daniel Ortega | Julkaisu = CNN Cold War | Viitattu = 8.10.2018}}</ref> Viime aikoina vasemmistolaiset hallitukset ovat saaneet jälleen jalansijaa Etelä-Amerikassa, ja monien niistä voidaan sanoa tuntevan hengenheimolaisuutta Guevaran oppien kanssa. [[Venezuela]]n presidentti [[Hugo Chávez]] on solminut hyvät suhteet Kuuban hallitukseen ja Fidel Castroon.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Castro and Chavez croon together| Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/998002.stm |Julkaisija=BBC News|Ajankohta=30.10.2000|KIeli={{en}}|Viitattu=1. elokuuta 2007}}</ref> Boliviassa siirryttiin [[Evo Morales]]in vaalivoiton myötä vasemmistovaltaan 2006, jolloin maan energiatuotanto kansallistettiin.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Bolivia gas under state control|Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/4963348.stm|Julkaisija=BBC News|Ajankohta=2.5.2006|Kieli={{en}}|Viitattu=1. elokuuta 2007}}</ref> [[Irakin sota|Irakin sodassa]] paikalliset vastarintataistelijat ovat tehneet oman sovelluksensa Chen ''foco''-taktiikasta kaupunkioloissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://globalguerrillas.typepad.com/globalguerrillas/2004/08/iraq_and_foco_i.html | Nimeke = Iraq and foco insurgency | Tekijä = John Robb | Julkaisija = Global Guerrillas | Kieli={{en}} | Nimeke = Iraq and foco insurgency | Viitattu = 1.8.2007 | Ajankohta = 7.8.2004 | Tekijä = John Robb}}</ref>
 
Ranskalainen filosofi [[Jean-Paul Sartre]] on kutsunut Guevaraa ”aikamme täydellisimmäksi ihmiseksi”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.critical-theory.com/incredible-candid-photos-of-jean-paul-sartre-and-simone-de-beauvoir-in-cuba/ | Nimeke = Incredible candid photos of Jean-Paul Sartre and Simode de Beauvoir in Cuba | Julkaisu = Critical-theory.com | Tekijä = Wolters, Eugene | Ajankohta = 20.6.2014 | Viitattu = 18.11.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Time]]-aikakauslehti valitsi Ernesto Guevaran 1900-luvun sadan merkittävimmän ihmisen listaan, jossa oli hänen lisäkseen vain yksi latinalaisamerikkalainen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20081101230544/http://www.time.com/time/time100/heroes/profile/guevara01.html | Tekijä = Ariel Dorfman | Julkaisija = Time | Ajankohta = 14.6.1999 | Nimeke = Time 100: Che Guevara | Viitattu = 1.8.2007 | Kieli={{en}}}}</ref> Guevarasta saattaa vielä tulla [[Simón Bolívar]]in rinnalla Latinalaisen Amerikan historian merkittävin poliittinen symboli.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/cuba/story/0,,1322861,00.html#article_continue | Nimeke = US Intelligence agent in at Che Guevara's death | Julkaisija = The Guardian | Tekijä = Gott, Richard | Ajankohta = 10.10.1967 | Viitattu = 2.7.2007 | Kieli={{en}}}}</ref>
 
Guevaran viimeinen päiväkirja julkaistiin internetissä vuonna 2012 alkuperäisenä versiona. Se on aiemmin julkaistu Kuubassa kirjana kieleltään siistittynä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6328461 | Nimeke = Che Guevaran viimeinen päiväkirja pantiin internetiin | Tekijä = Wallius, Anniina | Ajankohta = 9.10.2012 | Julkaisu = Yle - Uutiset | Viitattu = 8.10.2018}}</ref>
 
== Ideologia ==
Che Guevara oli [[Marxilaisuus|marxilainen]] [[Sosialismi|sosialisti]], joka ei kuitenkaan pitäytynyt vain yhdessä sosialismin suuntauksessa elämänsä aikana. Kuuban suuntautuessa enemmän ja enemmän Neuvostoliittoon päin Guevara tunnusti [[marxismi-leninismi|marxilais-leninististä]] ideologiaa, mutta päätti lopulta tehdä siihen pesäeron todettuaan sen liian [[stalinismi|stalinistiseksi]] ja taantumukselliseksi. Guevara sympatisoi suuresti kehitysmaita, erityisesti Latinalaisessa Amerikassa, ja osaltaan siksi etsi näiden asemaan ratkaisua muun muassa [[maolaisuus|maolaisuudesta]], jota ei kuitenkaan koskaan sisäistänyt. Halutessaan levittää vallankumousta ympäri maailmaa on perusteltua kutsua Che Guevaraa myös [[trotskilaisuus|trotskilaiseksi]], johon [[internationalismi]] ja maailmanvallankumouksen levittäminen kuuluvat olennaisena osana. Trotskilaisena Che Guevara sai neuvostososialismin kannattajilta revisionistisen leiman, mutta toisaalta arvostelu oli ehdottomasti molemminpuolista.{{Lähde}}
 
== Kritiikkiä ==
[[Tiedosto:Che por Jim Fitzpatrick.svg|upright|pienoiskuva|Tunnettu Alberto Kordan ottamasta kuvasta muokattu Chen kasvokuva.]]
Guevaran katsotaan henkilökohtaisesti olleen vastuussa satojen talonpoikien ja kansalaisten surmista Kuuban vankiloissa ja hänen sissiarmeijansa valtaamilla alueilla. Myös valeteloituksia järjestettiin väestön pelottamiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://historynewsnetwork.org/article/6300 | Nimeke = Che Guevara ... The Dark Underside of the Romantic Hero | Tekijä = | Ajankohta = 16.7.2004 | Julkaisu = History News Network | Viitattu = 8.10.2018 {{en}}}}</ref> Free Society Project on yhdysvaltalainen kansalaisjärjestö, jonka Cuba Archive -projekti pyrkii listaamaan Kuuban vallankumouksessa kuolleet. Se pitää myös kirjaa ihmisistä, jotka Che Guevara määräsi teloitettavaksi Kuubassa 1957–1959. Listalla on 13 Sierra Maestrassa, 17 Santa Clarassa ja 102 La Cabañassa teloitettua ihmistä. Listalla ei ole ihmisiä, joiden kuoleman hän aiheutti epäsuoremmin tai sotatoimissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20090825030748/http://cubaarchive.org/home/index.php?option=com_content&task=view&id=38&Itemid=95 | Nimeke = Che Guevara's victims in Cuba 1957-1959 | |Ajankohta = 20.11.2008 | Julkaisija = Cuba Archive | Viitattu = 9.8.2009 {{en}}}}</ref>
 
== Populaarikulttuurissa ==
[[Richard Fleischer]] ohjasi Guevarasta jo vuonna 1969 kiistellyn elämäkerrallisen elokuvan ''[[Che Guevara (elokuva)|Che Guevara]]'', jossa pääosia esittivät [[Omar Sharif]] (Che) ja [[Jack Palance]] (Castro). Elokuvassa Castro ja Che joutuvat välirikkoon, ja jälkimmäinen tuhoutuu Bolivian vuorilla tyhjässä kapinassa. [[Hollywood]]-näyttelijöiden valintaa on myöhemmin kritisoitu – aran aiheen vuoksi ilmeisesti ei uskallettu käyttää latinonäyttelijöitä.{{Lähde}}
 
[[Andrew Lloyd Webber]]in ja [[Tim Rice]]n [[Broadway (teatteri)|Broadway-musikaali]] ''[[Evita (musikaali)|Evita]]'' (1978) yhdistää Chen ja [[Juan Perón]]in vaimon [[Eva Perón]]in tiet kuvitteellisessa käsikirjoituksessa, jossa Che toimii kertojana asettaen Evitalle vaikeita ideologisia kysymyksiä. Näytelmän pohjalta tehtiin [[Alan Parker]]in ohjaama elokuva ''[[Evita (elokuva)|Evita]]'' (1996), jossa Eva Perónia esitti [[Madonna]] ja Chetä espanjalainen [[Antonio Banderas]]. Todellisessa elämässä Guevara ja Eva Perón eivät koskaan tavanneet (vaikka Che nuoruudessaan oli kirjoittanut Evitalle kirjeen pyytäen Jeepiä).{{Lähde}}
 
Vuonna 2004 Guevaran ja [[Alberto Granado]]n matkapäiväkirjojen perusteella valmistui brasilialaisen [[Walter Salles]]in ohjaama elokuva ''[[Moottoripyöräpäiväkirja (elokuva)|Moottoripyöräpäiväkirja]]''. Elokuvassa Chetä esittää meksikolainen [[Gael García Bernal]] ja hänen ystäväänsä Granadoa Chen sukulainen [[Rodrigo de la Serna]]. [[David Attwood]]in vuonna 2002 ohjaamassa minisarjassa ''[[Fidel & Che]]'' käydään läpi Che Guevaran elämä Fidel Castron tapaamisesta hänen kuolemaansa saakka. Siinäkin Chetä näyttelee Gael García Bernal. Vuonna 2008 julkaistiin [[Steven Soderbergh]]in ohjaama kaksiosainen elokuva ''[[Che (elokuva)|Che]]'', jossa Guevaraa esittää [[Puerto Rico|puertoricolainen]] näyttelijä [[Benicio del Toro]].{{Lähde}}
 
Suomalainen pop/rock-yhtye [[Happoradio]] teki vuonna 2008 kappaleen ”Che Guevara”, joka ilmestyi myös singlenä. Chestä on laulanut myös [[Pelle Miljoona]] vuonna 1990 ilmestyneellä levyllään ''[[Rauhan aika]]''.{{Lähde}}
 
== Populaarikulttuurin Guevara-kuvan kritisointia ==
Kun [[Carlos Santana]] esiintyi vuonna 2005 [[Oscar-palkinto|Oscar-gaalassa]] pukeutuneena Che-paitaan, kuubalaissyntyinen muusikko [[Paquito D'Rivera]] kirjoitti avoimen kirjeen syyttäen Santanaa ”pyövelin” ihannoinnista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20071201020229/http://www.findarticles.com/p/articles/mi_m0FXV/is_4_15/ai_n13801099 | Nimeke = Open letter to Carlos Santana by Paquito D'Rivera | Tekijä = Rivera, Paquito D' | Ajankohta = 25.3.2005 | Julkaisu = Latin Beat Magazine | Viitattu = 8.10.2018 {{en}}}}</ref>
 
Esseessään ''The Cult of Che'' kirjailija [[Paul Berman]] kritisoi elokuvaa ''Moottoripyöräpäiväkirja''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://slate.com/culture/2004/09/should-we-love-che-guevara.html | Nimeke = The Cult of Che, Don’t applaud The Motorcycle Diaries | Tekijä = Berman, Paul | Ajankohta = 24.9.2004 | Julkaisu = Slate.com | Viitattu = 8.10.2018 {{en}}}}</ref> Bermanin väitteiden mukaan Yhdysvalloissa, jossa ''Moottoripyöräpäiväkirja'' sai raikuvat suosionosoitukset [[Sundancen elokuvajuhla|Sundancen elokuvajuhlilla]], Chen ylenpalttinen ihannointi on jättänyt Kuuban ihmisoikeusrikkomukset varjoonsa.{{Lähde}}
 
== Suomeksi julkaistut teokset Guevarasta ==
* {{Kirjaviite| Nimike=Vallankumoussota Kuubassa| Julkaisija=Otava | Vuosi=2005| Tunniste= ISBN = 951-1-20830-6}}
* {{Kirjaviite| Nimike=Moottoripyöräpäiväkirja| Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001| Tunniste=ISBN = 952-459-047-6}}
* {{Kirjaviite| Nimike=Tien päällä taas| Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003| Tunniste= ISBN = 951-0-27909-9}}
* Che. OTAVA, 1998. ISBN 951-1-15422-2.
* Fidel & Che : ystävät vallankumouksessa. Like, 2010. <nowiki>ISBN 978-952-01-0505-1</nowiki>
 
== Lapset ==
Rivi 255:
 
== Lähteet ==
* {{kirjaviite| Tekijä=Jon Lee Anderson| Nimike=Che – vallankumouksellinen elämä| Julkaisija=Otava| Vuosi=1998| Tunniste=ISBN = 951-1-15422-2}}
* {{kirjaviite| Tekijä=Ernesto Guevara| Nimike=Vallankumoussota Kuubassa| Julkaisija=Otava| Vuosi=2005| Tunniste=ISBN = 951-1-20830-6}}
* [[Kommunismin musta kirja]]