Wikipedia

Ero sivun ”Älykkyys” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 24:
Älykkyyden mittaamisessa käytetään nykyisin eniten testejä, jotka [[David Wechsler]] kehitti 1950-luvulla kehittämää ja joita on sen jälkeen uudistettu ja joista on tehty eri-ikäisille sopivia muunnelmia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vesa Laine, Anneli Vilkko-Riihelä | Nimeke=Mielen maailma. 4: Tunteet, motiivit ja taitava ajattelu | Selite= s. 113 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija= WSOY Oppimateriaalit| Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-29315-6 (nid.) }}</ref> Suomessa käytetään aikuisten tutkimiseen vuonna 2005 julkaistua WAIS-III-testiä.<ref>[http://www.psykologienkustannus.fi/wais/?PHPSESSID=18dafdc25b1128d91d79c549895a17a5 Psykologien kustannus]</ref>
 
==Älykkyyden kehitys ihmispopulaatioissa ja eugeniikka==
 
Älykkyystestien osallistuneiden ihmisten tulosten keskiarvo onparani parantunut1900-luvulla ainakin länsimaissa vuosikymmenestä toiseen keskimäärin 0,30 pisteellä vudessa<ref>Suomen,IQ Norjandecline jaand TanskanPiaget: väestönDoes älykkyysosamääräthe onrot laskenutstart 90-luvunat puolivälinthe jälkeentop? 0,23James pistettä vuodessaR. 2.1.2018Flynn & Michael Shayer. https://www.aamulehtigwern.finet/adocs/200638654iq/2017-flynn.pdf</ref>. Tätä älykkyystutkija James R. Flynnin mukaan nimettyä [[Flynnin ilmiö]]tä on selitetty muun muassa koulutuksen ja ravinnon saatavuuden ja laadun parantumisella<ref>{{Verkkoviite | Tekijä =William T. Dickens, James R. Flynn| Nimeke =Heritability Estimates Versus Large Environmental Effects: The IQ Paradox Resolved| Osoite =http://www.apa.org/journals/features/rev1082346.pdf| Selite =Julkaistu Psychological Review-lehdessä: 2001. Vol. 108, No. 2. 346-369| Ajankohta =2001| Julkaisija =American Psychological Association, Inc|Viitattu=6. tammikuuta 2006|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Thomas W. Teasdale, David R. Owen|Nimeke=A long-term rise and recent decline in intelligence test performance: The Flynn Effect in reverse|Osoite=http://web.archive.org/web/20060115210645/http://www.missouri.edu/~aab2b3/LFE_GNXP/T&O_PAID.pdf|Ajankohta=2005|Julkaisija=University of Copenhagen, Department of Psychology|Viitattu=6. tammikuuta 2006|Kieli={{en}}}}</ref>. Flynn on kuitenkin havainnut myöhemmissä tutkimuksissaan, että kyseinen kehitys on kääntynyt päinvastaiseksi Pohjoismaissa,etenkin silläsuomalaisten Suomenvarusmiesten kohdalla, Norjanjoiden jaälykkyysosamäärä Tanskanlaski väestönkeskimäärin älykkyysosamäärä0,25 onpistettä laskenutvuodessa 1990vuosina 1997-luvun2009. puolivälinTarkastelujakso jälkeenalkoi keskimäärin 0vuonna 1988,23 pistettämutta vuodessa.älykkyyden Laskukeskimääräistä onlaskua ollutei voimakkaintatapahtunut Suomessavielä javuosina 1988-1997. josJos kehitys jatkuu ennallaan, suomalaisten varusmiesten älykkyysosamäärä laskee noin 7,5 pistettä vuoteen 2048 mennessä. MuuallakinTutkimuksessa Länsi-Euroopassasaatiin onNorjaa merkkejäja siitä,Tanskaa ettäkoskevasta älykkyydenaineistosta keskimääräinensamansuuntaisia kasvu on hiipumassatuloksia.<ref>Suomen,IQ Norjandecline jaand TanskanPiaget: väestönDoes älykkyysosamääräthe onrot laskenutstart 90-luvunat puolivälinthe jälkeentop? 0,23James pistettä vuodessaR. 2.1.2018Flynn & Michael Shayer. https://www.aamulehtigwern.finet/adocs/200638654iq/2017-flynn.pdf</ref>
 
Myös vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että tanskalaisten miesten älykkyysosamäärä nousi vuodesta 1959 aina 1990-luvun loppua kohti, minkä jälkeen alkoi lasku 1990-lukua edeltäneelle tasolle. Otoskoko oli 500&nbsp;000.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Thomas W. Teasdale, David R. Owen|Nimeke=A long-term rise and recent decline in intelligence test performance: The Flynn Effect in reverse|Osoite=http://web.archive.org/web/20060115210645/http://www.missouri.edu/~aab2b3/LFE_GNXP/T&O_PAID.pdf|Ajankohta=2005|Julkaisija=University of Copenhagen, Department of Psychology|Viitattu=6.1.2006|Kieli={{en}}}}</ref>
 
Länsimaisten ihmisten älykkyys on erään tutkimuksen mukaan laskenut jo [[viktoriaaninen aikakausi|viktoriaaniselta aikakaudelta]] lähtien. Geneetikko Gerald Crabtreen mukaan ihmislajin älykkyys on laskusuunnassa ja ihmislajista tulee jatkuvasti vähemmän älykäs. Crabtreen mukaan Antiikin kreikkalainen olisi älykäs nykyihmisten joukossa.<ref>http://www.huffingtonpost.com/2012/11/13/humans-getting-dumber-stanford-study_n_2121823.html</ref><ref>http://www.huffingtonpost.com/2013/05/22/people-getting-dumber-human-intelligence-victoria-era_n_3293846.html</ref><ref>http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160289613000470</ref>
 
Älykkyyden laskusuunnan syyksi esitetään ihmislajin [[degeneroituminen|degeneroitumista]], joka tarkoittaa ihmislajin älykkyyteen vaikuttavien geenien rappeutumista. Älykkyyteen vaikuttaa 2000-5000 geeniä<ref>http://www.livescience.com/37095-humans-smarter-or-dumber.html</ref>.
 
== Rodunjalostusoppi eli Eugeniikka==
 
Kotieläinten jalostuksesta polveutuvassa [[Eugeniikka|eugeniikassa]] oli yhtenä tavoitteena jalostaa älykkäämpiä ihmisyksilöitä estämällä epätoivottujen yksilöiden lisääntyminen. Toimintaa perusteltiin sillä, että väestön kouluttaminen tulisi edullisemmaksi ja köyhäinapua tarvittaisiin vähemmän, jos väestössä ei olisi "vähä-älyisiä". Eugeenikot käyttivät älykkyystestejä kansalaisten "lisääntymiskelpoisuuden" määrittämiseen ja lisääntymiskelvottomiksi määritellyt [[Sterilointi (kirurginen toimenpide)|steriloitiin]] tai tapettiin.<ref>http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/Holocaust/deadmed.html</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Älykkyys”