Ero sivun ”Islamilainen taide” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 5:
Islam suhtautuu periaatteessa kielteisesti elävien olentojen kuvaamiseen, joten esittävät kuvat puuttuvat islamilaisesta taiteesta lähes kokonaan.<ref>Palva, 2016,446</ref> Kuvakieltoa ei löydy Koraanista (kulttipatsaitten kieltoa lukuunottamatta), mutta 800-luvulla kirjatuissa perimätietoa välittävissä ''haditheissa'' asia tulee selväksi. Siitä on esimerkkinä al-Bukharin ''hadith'':" ''Abu Talha kertoi Profeetan sanoneen: Enkelit eivät astu taloon, jossa on joko kuva tai koira''." <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sunnah.com/bukhari/59/128|nimeke=The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips|tekijä=al-Bukhari|julkaisu=Sahih al-Bukhari. Book 59, Hadith 128|ajankohta=|julkaisija=sunnah.com|viitattu=}}</ref> Keskiajalla laadittu ''shafi'i'' -koulukunnan šariakäsikirja Umdat al-Salik toteaa, että kuvakielto on äärimmäisen jyrkkä. Kuvantekijä joutuu helvettiin, jossa häntä kidutetaan jokaisesta tekemästään kuvasta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ahmad ibn Naqib al-Misri|Nimeke=Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik)|Vuosi=2017|Sivu=893, 958|Julkaisija=amana publications}}</ref> Kuvakieltoon suhtauduttiin kuitenkin vapaamielisesti muun muassa Osmanien valtakunnassa, missä tehtiin esittävää miniatyyritaidetta. Myös Muhammedia kuvattiin, mutta yleensä niin, että hänen kasvonsa oli peitetty hunnulla.
Erityisesti [[Arabimaailma|arabimaailmassa]] kuvakielto on ehdoton ja kuvantekijä syyllistyy kuvainpalvontaan eli [[Idolatria|idolatriaan]], mikä rikkoo vain Jumalalle kuuluvaa kunniaa.<ref name=":0" /> Niinpä islamilaisessa taiteessa turvaudutaan muihin keinoihin. Huomattavin piirre on runsas [[Ornamentti|ornamentiikan]] käyttö. Koristeaiheista tärkeimpiä on [[Arabeski (taide)|arabeski]], joka on tyylitellyistä kasvikuvioista ja geometrisista muodoista sommiteltu ornamentti.<ref name="nba" /> Siihen lisätään usein vielä [[Liljat|liljoja]], [[Ruusut|ruusuja]] tai tyyliteltyjä [[Ruusuke|ruusukkeita]], [[granaattiomena|granaattiomenoiden]] kuvia, [[pinja]]n käpyjä tai muita kasviaiheita. Toinen suosittu aihe on [[kalligrafia]] eli korutekstaus.<ref name=":0">{{Kirjaviite | Tekijä = John L. Esposito | Nimeke = The future of Islam | Vuosi = 2010 | Luku = | Sivu = 42 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Oxford University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = https://books.google.fi/books?id=-UxRoBmUnsYC&pg=PA42&dq=islam+depiction+of+the+human+form+is+idolatry&hl=fr&sa=X&ei=F6rsToKkBNP04QSbzOySCQ&redir_esc=y#v=onepage&q=islam%20depiction%20of%20the%20human%20form%20is%20idolatry&f=false | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 9.5.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Islamilaisen [[Kuvataide|kuvataiteen]] suosima aihe on [[ympyrä]], joka symboloi [[Jumala (islam)|Jumala]]a. Se on usein mukana kuvioiden [[Abstrakti|abstraktina]] perustana. Ympyrä jaetaan kuuteen tai kahdeksaan osaan, ja niin saadaan [[tähtikuvio]]. Geometrisista peruskuvioista [[kolmio]]sta ja ympyrästä saadaan viivoja jatkamalla ja väriä lisäämällä toistuvia muotoja.<ref name="nba">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallismuseo.fi/fi/kulttuurien-museo/opetus/islam-1| Nimeke = Minareetin kutsu| Julkaisija = Museovirasto| Arkisto = https://web.archive.org/web/20171211002931/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kulttuurien-museo/opetus/islam-1| Arkistoitu = 11.12.2017| Viitattu = }}</ref> [https://web.archive.org/web/20171211002931/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kulttuurien-museo/opetus/islam-1 Museovirasto (archive.org)]<nowiki></ref></nowiki> Islamilainen koristeaiheiden käyttö tule näkyvästi esiin varsinkin uskonnollisessa arkkitehtuurissa.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1330" /> [[Tiedosto:Khamseh Nizami 001.jpg|thumb|''[[Nizami]]'', persialainen, 1539–1943.]]
Mosaiikit ovat yleinen koristelutekniikka.
| |||