Ero sivun ”Etelä-Pohjanmaan maakunta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Zunter (keskustelu | muokkaukset)
→‎Aiheesta muualla: linkit kuntoon
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 25:
Etelä-Pohjanmaa on Suomen ainoa nykymaakunta, jossa ei sijaitse yhtään niin sanottua [[Vanhat kaupungit Suomessa|vanhaa kaupunkia]].
 
== TalousMaantiede ==
=== Taajamat ===
Vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaalla sijaitsi 47 taajamaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =27.11.2018 | Kieli = }}</ref> Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.
{| class="wikitable sortable"
! # !! Taajama !! Kunta !! Väkiluku<br>(31.12.2017)<ref name="taajamaluettelo2016">{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_027_fi.px/?rxid=fa7a334f-0d81-46e3-934f-744bd1a648d9 | Nimeke = Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu = 27.11.2018 | Kieli = }}</ref>
|-
| 1 || '''[[Seinäjoen keskustaajama]]''' || [[Seinäjoki]] || align="right"| {{Nts|49992}}
|-
| 2 || [[Ilmajoki-Kurikka]] || [[Kurikka]] 6 765<br>[[Ilmajoki]] 6 724 || align="right"| {{Nts|13489}}
|-
| 3 || [[Lapuan keskustaajama]] || [[Lapua]] || align="right"| {{Nts|10674}}
|-
| 4 || [[Kauhajoen keskustaajama]] || [[Kauhajoki]] || align="right"| {{Nts|8698}}
|-
| 5 || [[Kauhavan keskustaajama]] || [[Kauhava]] || align="right"| {{Nts|5509}}
|-
| 6 || [[Alajärven keskustaajama]] || [[Alajärvi]] || align="right"| {{Nts|5111}}
|-
| 7 || [[Alavuden keskustaajama]] || [[Alavus]] || align="right"| {{Nts|3973}}
|-
| 8 || [[Ähtärin keskustaajama]] || [[Ähtäri]] || align="right"| {{Nts|3423}}
|-
| 9 || [[Jalasjärven kirkonkylä]] || [[Kurikka]] || align="right"| {{Nts|3311}}
|-
| 10 || [[Teuvan kirkonkylä]] || [[Teuva]] || align="right"| {{Nts|2778}}
|}
 
Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.
 
== Väestö ==
=== Väestönkehitys ===
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
 
{{Pylväsdiagrammi
|title = Etelä-Pohjanmaan väestönkehitys 1980–2016
|titlebar= #DDD
|width = 600px
|barwidth= 500px
|left1 = Vuosi
|right1 = Asukkaita
|bars =
{{bar pixel|1980|#0099FF|466||195 769}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|478||200 815}}
{{bar pixel|1990|#0099FF|480||201 670}}
{{bar pixel|1995|#0099FF|478||200 857}}
{{bar pixel|2000|#0099FF|466||195 615}}
{{bar pixel|2005|#0099FF|461||193 812}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|461||193 504}}
{{bar pixel|2016|#0099FF|457||191 860}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =29.12.2017 | Kieli = }}</ref>
}}
 
== Talous ==
=== Taloudellinen rakenne ===
Alueen elinkeinoista maa- ja metsätaloudella on keskimääräistä suurempi merkitys, erityispiirteenä ovat pienyritysten suuri määrä ja niiden muodostamat alueelliset keskittymät esimerkiksi puu-, metalli- ja tekstiiliteollisuudessa.
 
Etelä-Pohjanmaalla on merkittävää elintarviketeollisuutta, muun muassa [[Atria]] on eteläpohjalainen yritys. Seinäjoella sijaitsee myös valtakunnallinen elintarvikealan osaamiskeskus.
 
=== Teollisuus ===
Muita suurempia Etelä-Pohjanmaalla toimivia yrityksiä ovat [[Rautaruukki (yritys)|Ruukki]], [[Ilkka-Yhtymä]] ja [[Valio]]. Etelä-Pohjanmaan järviseudulla on laaja teollisen hirsitalorakentamisen keskittymä. Esimerkiksi [[Honkarakenne]] ja [[Finnlamelli]] valmistavat hirsitaloja Etelä-Pohjanmaalla.
 
=== Turismi ===
== Tapahtumia ja nähtävyyksiä ==
Suosittuja matkailukohteita Etelä-Pohjanmaalla ovat Kauhavalla sijaitseva [[Powerpark]]-huvipuisto, Suomen toiseksi suurin eläintarha [[Ähtärin eläinpuisto]], Lappajärven kraatterijärvi ja [[Veljekset Keskinen Oy]] -kyläkauppa, joka on Helsingin Stockmannin jälkeen myynniltään Suomen toiseksi suurin tavaratalo.{{lähde}}
 
== Kulttuuri ==
Maakunnan tunnetuimpia kulttuuritapahtumia ovat Seinäjoen [[Provinssirock]], [[Tangomarkkinat]] ja 1970-luvulla aloitetut [[Vauhtiajot]]. Lisäksi eteläpohjalaiset [[Spelit]] ylläpitävät kansanmusiikin perinnettä ja Kauhajoen Nummijärvellä järjestetään joka juhannus metallimusiikkiin keskittynyt [[Nummirock]]-festivaali. Etelä-Pohjanmaan tunnetuinta arkkitehtuuria edustavat muun muassa [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] suunnittelemat [[Lakeuden risti|Lakeuden risti -kirkko ]] ja kaupungintalo. Geologisia nähtävyyksiä ovat esimerkiksi [[Pirunpesä]] [[Jalasjärvi|Jalasjärvellä]] ja [[Karijoki|Karijoen]] [[Susiluola]], jossa on ehkä säilynyt merkkejä jääkautta aikaisemmasta ihmisasutuksesta.
=== Tapahtumat ===
Muita merkittäviä nähtävyyksiä on Lapualla sijaitseva tuomiokirkko joka kuuluu Lapuan hiippakuntaan sekä
Maakunnan tunnetuimpia kulttuuritapahtumia ovat Seinäjoen [[Provinssirock]], [[Tangomarkkinat]] ja 1970-luvulla aloitetut [[Vauhtiajot]]. Lisäksi eteläpohjalaiset [[Spelit]] ylläpitävät kansanmusiikin perinnettä ja Kauhajoen Nummijärvellä järjestetään joka juhannus metallimusiikkiin keskittynyt [[Nummirock]]-festivaali.
Lapualla sijaitseva Simpsiön vuori.
 
=== Nähtävyydet ===
Suosittuja matkailukohteita Etelä-Pohjanmaalla ovat Kauhavalla sijaitseva [[Powerpark]]-huvipuisto, Suomen toiseksi suurin eläintarha [[Ähtärin eläinpuisto]], Lappajärven kraatterijärvi ja [[Veljekset Keskinen Oy]] -kyläkauppa, joka on Helsingin Stockmannin jälkeen myynniltään Suomen toiseksi suurin tavaratalo.{{lähde}}
Etelä-Pohjanmaan tunnetuinta arkkitehtuuria edustavat muun muassa [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] suunnittelemat [[Lakeuden risti|Lakeuden risti -kirkko ]] ja kaupungintalo. Geologisia nähtävyyksiä ovat esimerkiksi [[Pirunpesä]] [[Jalasjärvi|Jalasjärvellä]] ja [[Karijoki|Karijoen]] [[Susiluola]], jossa on ehkä säilynyt merkkejä jääkautta aikaisemmasta ihmisasutuksesta.
 
Muita merkittäviä nähtävyyksiä on Lapualla sijaitseva tuomiokirkko joka kuuluu Lapuan hiippakuntaan sekä Lapualla sijaitseva Simpsiön vuori.
== Liikunta ja urheilu ==
 
=== Urheilu ===
Etelä-Pohjanmaalta on tullut valtakunnallisesti tunnettuja urheilijoita, myös pienemmiltä paikkakunnilta. Esimerkiksi 2010-luvun urheilijoista [[Seinäjoen Seudun Urheilijat|Seinäjoen Seudun Urheilijoita]] edustava keihäänheittäjä [[Tero Pitkämäki]] on kotoisin [[Ilmajoki|Ilmajoelta]]. Etelä-Pohjanmaan eräs keskeinen urheilu- ja liikuntainstituutti on [[Kuortaneen urheiluopisto]], jonka läheisyydessä on myös [[Kuortaneen urheilulukio]].
 
== KunnatHallinto ja politiikka ==
=== Kunnat ===
Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on 17 [[kunta]]a, joista kahdeksan on [[kaupunki|kaupunkeja]].
[[File:Map of Southern Ostrobothnia-fi.svg|400px|right]]
Rivi 70 ⟶ 127:
{{Palstoitus loppuu}}
 
==== Entiset kunnat====
{{Palstoitus alkaa}}
* [[Kuva:Alahärmä.vaakuna.svg|23px]] [[Alahärmä|Alahärmän kunta]]
Rivi 92 ⟶ 149:
* [[Suupohjan seutukunta]]
 
==Suurimmat taajamat==
Vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaalla sijaitsi 47 taajamaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =27.11.2018 | Kieli = }}</ref> Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.
{| class="wikitable sortable"
! # !! Taajama !! Kunta !! Väkiluku<br>(31.12.2017)<ref name="taajamaluettelo2016">{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_027_fi.px/?rxid=fa7a334f-0d81-46e3-934f-744bd1a648d9 | Nimeke = Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu = 27.11.2018 | Kieli = }}</ref>
|-
| 1 || '''[[Seinäjoen keskustaajama]]''' || [[Seinäjoki]] || align="right"| {{Nts|49992}}
|-
| 2 || [[Ilmajoki-Kurikka]] || [[Kurikka]] 6 765<br>[[Ilmajoki]] 6 724 || align="right"| {{Nts|13489}}
|-
| 3 || [[Lapuan keskustaajama]] || [[Lapua]] || align="right"| {{Nts|10674}}
|-
| 4 || [[Kauhajoen keskustaajama]] || [[Kauhajoki]] || align="right"| {{Nts|8698}}
|-
| 5 || [[Kauhavan keskustaajama]] || [[Kauhava]] || align="right"| {{Nts|5509}}
|-
| 6 || [[Alajärven keskustaajama]] || [[Alajärvi]] || align="right"| {{Nts|5111}}
|-
| 7 || [[Alavuden keskustaajama]] || [[Alavus]] || align="right"| {{Nts|3973}}
|-
| 8 || [[Ähtärin keskustaajama]] || [[Ähtäri]] || align="right"| {{Nts|3423}}
|-
| 9 || [[Jalasjärven kirkonkylä]] || [[Kurikka]] || align="right"| {{Nts|3311}}
|-
| 10 || [[Teuvan kirkonkylä]] || [[Teuva]] || align="right"| {{Nts|2778}}
|}
 
Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.
 
==Väestönkehitys==
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
 
{{Pylväsdiagrammi
|title = Etelä-Pohjanmaan väestönkehitys 1980–2016
|titlebar= #DDD
|width = 600px
|barwidth= 500px
|left1 = Vuosi
|right1 = Asukkaita
|bars =
{{bar pixel|1980|#0099FF|466||195 769}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|478||200 815}}
{{bar pixel|1990|#0099FF|480||201 670}}
{{bar pixel|1995|#0099FF|478||200 857}}
{{bar pixel|2000|#0099FF|466||195 615}}
{{bar pixel|2005|#0099FF|461||193 812}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|461||193 504}}
{{bar pixel|2016|#0099FF|457||191 860}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =29.12.2017 | Kieli = }}</ref>
}}
 
== Katso myös ==