Ero sivun ”Monisoluinen eliö” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
oikea tekijän nimi
laajennusta parista lähteestä, muotoilua, ei enää tynkä
 
Rivi 1:
'''Monisoluinen eliö''' on [[eliö]], joka koostuu useammasta kuin yhdestä [[solu]]sta. Kaikki [[Eläinkunta|eläimet]] ja [[versokasvit]] ovat monisoluisia. Myös [[Sienet|sienistä]] ja [[Levä|levistä]] suuri osa on monisoluisia.<ref name=elaman-kehitys-18>''{{Kirjaviite | Tekijä = Juul Nielsen, Lotte (päätoimittaja) | Nimeke = Elämän kehitys'' | Vuosi = 2008, s.| Sivu = 18–21. | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bonnier | Tunniste = ISBN 978-82-535-3048-2 }}</ref>
 
==Rakenne==
Ensimmäisen monisoluisen eliön ajankohtaa ei tiedetä varmasti. Vuonna 2017 julkaistu tutkimus antoi viitteitä siitä, että monisoluinen elämä olisi syntynyt jo vähintään 1,6 miljardia vuotta sitten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.newscientist.com/article/mg23331172-900-oldest-plantlike-fossils-discovered-are-16-billion-years-old/ | Nimeke = Oldest plant-like fossils discovered are 1.6 billion years old | Tekijä = Mattias Karlsson | Ajankohta = 14.3.2017 | Julkaisu = New Scientist | Viitattu = 21.5.2019 }}</ref> Ajoitusta vaikeuttaa se, että ensimmäiset monisoluiset eliöt koostuivat pehmeistä kudoksista, minkä vuoksi niistä on löytynyt vain harvoja [[Fossiili|fossiileja]]. On löydetty muun muassa 1,2 miljardia vuotta vanhojen monisoluisten levien fossiileja sekä 540 miljoonaa vuotta vanhoja hyvin säilyneitä kalkkikuoristen eläinten fossiileja.<ref name=elaman-kehitys-18 /> Monisoluisen elämän syntytapaa ei tiedetä varmasti, mutta todennäköisimpänä pidetään selitystä, että eliö kehittyi samantyyppisten [[Yksisoluinen eliö|yksisoluisten eliöiden]] yhteiskunnasta.<ref name=elaman-kehitys-18 />
Yksinkertaisimpia nykyisin eläviä monisoluisia eliöitä ovat [[sienieläimet]],. jotkaNe koostuvat syöjäsoluista, tukisoluista, kaulussiimasoluista ja pintasoluista. Nämä solut ovat erikoistuneita omaan tehtäväänsä mutta ovat toisistaan riippuvaisia ja tekevät yhteistyötä.<ref name=elaman-kehitys-18 />
 
Yksinkertaisimpia nykyisin eläviä monisoluisia eliöitä ovat [[sienieläimet]], jotka koostuvat syöjäsoluista, tukisoluista, kaulussiimasoluista ja pintasoluista. Nämä solut ovat erikoistuneita omaan tehtäväänsä mutta ovat toisistaan riippuvaisia ja tekevät yhteistyötä.<ref name=elaman-kehitys-18 />
 
Useimpien monisoluisten eliöiden solut ovat järjestäytyneet [[Elin|elimiksi]], jotka suorittavat erilaisia tehtäviä. [[Nisäkkäät|Nisäkkäiden]] elimet ovat hyvin erikoistuneita, mutta myös kaikkein alkeellisimmillakin monisoluisilla eliöillä on elimet.<ref name=elaman-kehitys-18 />
 
Monisoluinen eliö kasvaa ja uudistaa kudoksiaan [[Solunjakautuminen|solunjakautumisen]] avulla.<ref name=eb-division>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/science/cell-biology/Cell-division-and-growth | Nimeke = Cell division and growth | Tekijä = Ronald A. Laskey | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 28.9.2019 }}</ref>
 
==Synty==
Monisoluisen elämän syntytapaa tai ajankohtaa ei tiedetä varmasti. Todennäköisimpänä pidetään selitystä, että monisoluinen eliö kehittyi samantyyppisten [[Yksisoluinen eliö|yksisoluisten eliöiden]] yhteiskunnasta.<ref name=elaman-kehitys-18 /> Monisoluisuuden on arvioitu syntyneen eliökunnan historiassa ainakin 25 kertaa. Kasveilla, eläimillä ja sienillä on kolme eri yksisoluista esivanhempaa ja erilaisilla levillä ainakin viisi.<ref name=tieku>{{Verkkoviite | Osoite = https://tieku.fi/menneisyys/evoluutio/monisoluiset-eliot-syntyivat-25-kertaa | Nimeke = Monisoluiset eliöt syntyivät 25 kertaa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Tieteen Kuvalehti | Viitattu = 28.9.2019 }}</ref>
 
Ensimmäisen monisoluisen eliön ajankohtaa ei tiedetä varmasti. Vuonna 2017 julkaistu tutkimus antoi viitteitä siitä, että monisoluinen elämä olisi syntynyt jo vähintään 1,6 miljardia vuotta sitten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.newscientist.com/article/mg23331172-900-oldest-plantlike-fossils-discovered-are-16-billion-years-old/ | Nimeke = Oldest plant-like fossils discovered are 1.6 billion years old | Tekijä = Mattias Karlsson | Ajankohta = 14.3.2017 | Julkaisu = New Scientist | Viitattu = 21.5.2019 }}</ref> Ajoitusta vaikeuttaa se, että ensimmäiset monisoluiset eliöt koostuivat pehmeistä kudoksista, minkä vuoksi niistä on löytynyt vain harvoja [[Fossiili|fossiileja]]. On löydetty muun muassa 1,2 miljardia vuotta vanhojen monisoluisten levien fossiileja sekä 540 miljoonaa vuotta vanhoja hyvin säilyneitä kalkkikuoristen eläinten fossiileja.<ref name=elaman-kehitys-18 /> Monisoluisen elämän syntytapaa ei tiedetä varmasti, mutta todennäköisimpänä pidetään selitystä, että eliö kehittyi samantyyppisten [[Yksisoluinen eliö|yksisoluisten eliöiden]] yhteiskunnasta.<ref name=elaman-kehitys-18 />
 
==Monisoluisuuden edut ja haitat==
Monisoluiset eliöt ovat menestyneet hyvin ja kukoistavat kaikkialla [[maa]]pallolla. Ne toimivat yksisoluisia eliöitä tehokkaammin, koska niiden yksittäiset solut tai elimet ovat erikoistuneet suorittamaan tiettyjä tehtäviä. Monisoluiset eliöt voivat myös kasvaa yksisoluisia suuremmiksi, mikä parantaa niiden mahdollisuuksia tyydyttää valontarpeensa, kilpailla uusista ravinnonlähteistä sekä vaeltaa paremmille elinalueille. Toisaalta monisoluisuus altistaa eliön [[Syöpä|syövälle]] eli solujen hallitsemattomalle jakautumiselle, mikä ei yksisoluisia vaivaa.<ref name=elaman-kehitys-18 />
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Juul Nielsen, Lotte (päätoimittaja) | Nimeke = Elämän kehitys | Vuosi = 2008 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bonnier | Tunniste = ISBN 978-82-535-3048-2 }}
===Viitteet===
{{viitteet}}
 
{{Tynkä/Biologia}}
 
[[Luokka:Solubiologia]]