Ero sivun ”Oikeaanjohdetut kalifit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
perimätieto -lukuun tekstiä |
|||
Rivi 12:
Ensimmäinen arabivaltion hallitsija, josta on jäänyt historiaan arkeologisia jälkiä, kuten kolikoita ja piirtokirjoituksia, on [[Mu’awiya]] (vallassa vuodet 660-680) .<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Popp, Volker|Nimeke=The hidden origin of Islam|Vuosi=2010|Luku=Islam’s “Hidden” Origin.|Sivu=38|Julkaisija=Prometheus Books|Kieli=englanti}}</ref> Ensimmäinen hallitsija, joka käytti itsestään nimitystä "kalifi" oli [[Abd al-Malik ibn Marwan]] (685-705).
Koska neljästä "oikeaan johdetusta kalifista" ei ole löytynyt aikalaislähteitä, heidän on myös arveltu olleen abbasidikaudella luotuja persialaiseen nelilukuun perustuvia hahmoja, jotka mytomorfisesti rinnastuivat Adamiin, Nooaan, Abrahamiin ja Moosekseen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Volker Popp|Nimeke=Biblische Strukturen in der islamischen Geschichtsdarstellung. Teoksessa: Markus Gross & K-H. Ohlig /toim.). Schlaglichter. Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte|Vuosi=2008|Sivu=46-53|Julkaisija=Schiler}}</ref> [[Jaakko Hämeen-Anttila]]n mukaan nykyään valtaosa islamin varhaishistorian tutkijoista katsoo, että yksittäisten ''hadithien'' osalta onkin lähes mahdoton sanoa, ovatko ne aitoja.<ref>Hämeen-Anttila, 2004, 20</ref> Eräiden muiden mukaan ei ole varmuutta yhdenkään ''hadithin'' aitoudesta eli siitä, että 800-luvulla tallennettu suullinen tarina olisi peräisin jo 600-luvulta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ibn Warraq|Nimeke=The Quest for the Historical Muhammad|Vuosi=2000|Sivu=49|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref> Tämä tekee kalifien historiallisuuden epävarmaksi. Hämeen-Anttilan mukaan ei kuitenkaan ole merkitystä sillä mitä tapahtui, vaan sillä, mitä uskotaan tapahtuneen.<ref>Hämeen-Antila, 2004, 14</ref>
Kriittiset historiantutkijat ovat arvelleet, että vuodesta 622 alkanut sassanidivaltakunnan romahdus ei johtunut vähäväkiseltä Arabian niemimaalta tulleesta hyökkäyksestä. Useita vuosikymmeniä kestänyt sekasoron kausi olisi sen sijaan alkanut paitsi Persian romahduksesta myös siitä, että Bysantti joutui vetäytymään Lähi-idästä. Valta jäi jaettavaksi Syyriassa ja Persiassa asuneille, osittain jo kristinuskon omaksuneille arabiheimoille, jotka olivat olleet molempien suurvaltojen vasalleja ja liittolaisia. Seuranneen heimosodan voittajaksi selviytyi 660-luvulle tultaessa Muawija. Tämä oli luultavasti Bysanttia palvellut arabikenraali. Hän käytti virkakielenä kreikkaa ja löi kolikoita, joissa oli kristillisiä tunnuksia. <ref>Popp, 2010, 34-45</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Nevo, Y. E. & Koren, J.|Nimeke=Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state|Vuosi=2003|Sivu=|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref>
| |||