Ero sivun ”Työ” versioiden välillä

[[Tiedosto:RicePorcelain 02Workshop, Jingdezhen, Jiangxi, China.jpg|thumbpienoiskuva|250px|right|NainenPosliiniverstaan korjaamassakoristelija [[riisi]]nversojatyössään [[KambodžaKiina]]ssa.]]

Työssä vaikuttavat moninaiset psyykkiset tekijät, joista vain osa on tietoisia. Työn rasittavuuteen vaikuttavat ruumiillinen ja henkinen ponnistus, kyllästyminen (varsinkin samanlaisina toistuvissa suorituksissa), liiallinen pitkäjännitteisyys (esim. tavoitteen ollessa ehkä vasta vuosien päässä) sekä vieraantuminen (varsinkin työn välittömän tuloksen eli työsuorituksen ollessa liian kaukana työn motiiveista, esim. ansaitun palkan avulla hankittavista esineistä tai palveluksista). Parhaiten henkilö viihtyy työssä, jonka antama tulos ei jää suhteettoman paljon alle vaatimusten ja joka ei ole liian helppoa eikä liian vaikeaa sekä toisaalta tyydyttää sekä yksilön psyykkisiä toimintavirikkeita että sosiaalisen ympäristön asettamia vaatimuksia. Työn saattaminen yksilöä joka suhteessa tyydyttäväksi on vaikeata nykyaikaisessa yhteiskunnassa, jossa koneellistuminen ja työnjako ovat pitkälle kehittyneitä.<ref name="facta1976" /> Daniel Pink on tutkinut uuden sukupolven motivaatioon vaikuttavia tekijöitä ja nostaa esille kolme merkittävää asiaa: Työn täytyy olla merkityksellistä (purpose), Työssätyössä pitää voida kehittyä (mastery) ja työntekijän pitää saada päättää siitä, miten työ tehdään (autonomy).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ted.com/talks/dan_pink_on_motivation.html | Nimeke = Dan Pink on the surprising science of motivation | Tekijä = Pink, Daniel | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = TED.com | Ajankohta = Heinäkuu 2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.6.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>

[[Tiedosto:Lewis Hine Power house mechanic working on steam pump.jpg|thumb|200pxpienoiskuva|[[Lewis Hine]], ''Voimalan mekaanikko työskentelemässä höyrypumpulla'', 1920.]]

Palkkatyö on työn muoto, jossa työntekijä tekee työtä työnantajalle ja saa siitä rahallisen korvauksen eli palkkaa. Palkkatyön ehtoja säätelevät Suomessa lait (mm. työaikalaki), yleissitovat [[työehtosopimus|työehtosopimukset]] ja työsopimukset. YK:n Ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella on oikeus palkkatyöhön sekä siitä saatuun kohtuulliseen palkkaan, joka takaa työntekijälle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon<ref>Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. United Nations Human Rights -sivusto. [http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus] United Nations Human Rights -sivusto.</ref>. Suomen valtio pyrkiikin järjestämään väliaikaista palkkatuettua työtä pienelle osalle työttömistä työnhakijoista [[Aktiivinen työvoimapolitiikka|aktiivisen työvoimapolitiikan]] avulla.

Historiallisesti palkkatyötä ei aiemmin ole ollut nykyisessä mittakaavassa, vaan se muuttui tavallisimmaksi työn muodoksi vasta teollisen kapitalismin myötä. Kapitalismia arvostelevan [[marxilainen taloustiede|marxilaisen taloustieteen]] mukaan palkka ei ole korvaus työstä, vaan palkkatyöntekijä myy työvoimansa (voimanlähteensä) työnantajan käyttöön ja työnantaja myy tavarassa palkkatyöntekijän energiaa: työnantaja vuokraa työntekijän työvoiman käyttöönsä vain, jos työntekijän tuoma tuotto on suurempi kuin hänestä aiheutuvat kulut.

Työtä voi joutua tekemään myös korvauksetta. Esimerkiksi 2016 ilmeni lakimiesliiton saamien tietojen mukaan, että juridiikan opiskelijoita otettiin palkattomiin kokopäivätöihin. Työtä kutsuttiin harjoitteluksi. Töihin on suostuttu, koska työkokemusta on ollut pakko hankkia, jotta etenisi uralla. Asianajotoimistoissa tällaisesta työn teettämisestä on tullut Helsingin seudulla tapa. Tällaisen työn teettämistä pidetään kuitenkin epäeettisenä.<ref>http://yle.fi/uutiset/3-9282738</ref>

[[Yrittäjyys]] on työn muoto, jossa [[yrittäjä]] työllistää itsensä ja mahdollisesti myös muita. Yrittäjä voi työskennellä omistamansa [[yritys|yrityksen]] kautta tai ilman yritystä maatalouden tai [[elinkeinonharjoittaja|elinkeinon harjoittajaharjoittajana]]na.

[[Kotityö]]tä on kaikki suoraan oman kotitalouden jäsenten hyödyksi tehtävä työ, kuten esimerkiksi ruoan hankinta ja valmistus, tiskaaminen, siivoaminen sekä irtaimiston ja asunnon kunnostustyöt. Suomalainen tekee kotitöitä keskimäärin 23,5 tuntia viikossa, mikä on lähellä [[OECD]]-maiden keskiarvoa<ref>Moisio, Aleksi: Suomessa tehdään lyhyttä päivää. Helsingin Sanomat 26.4.2011, B6.</ref>.

== Vapaaehtois- eli talkootyö ==

[[Vapaaehtoistyö]]nVapaaehtoistyön tekijä ei saa työstä palkkaa, mutta työn teettäjä saattaa esimerkiksi tarjota ruoan vapaaehtoiselle. Suomalainen versio on [[talkoot]], jolla pyöritetään esimerkiksi monia kesä- ja kulttuuritapahtumia.

Pakkotyötä on käytetty sortotoimenpiteenä ja rangaistuksena vankiloissa ja kriisitilanteissa, kuten sodissa. Saksassa toisen maailmansodan aikana ase- ja puolustusteollisuudessa käytettiin pakkotyötä, johon otettiin sotavankeja, juutalaisia ja muita vähemmistökansallisuuksia yhteensä lähes 12 miljoonaa ihmistä<ref>[http://www.nathaninc.com/sites/default/files/Pub%20PDFs/Forced%20Labor%20Under%20the%20Third%20Reich,%20Part%20One.pdf Forced labour Under the Third Reich, osa 1] Viitattu 21.11.2010. {{404}}</ref>. Yhdysvalloissa [[Amerikanjapanilaisten internointi|internoitiin japanilaisia]] [[Hyökkäys Pearl Harboriin|Pearl Harborin]] hyökkäyksen jälkeen, ja monet joutuivat työskentelemään ylläpitonsa hyväksi. Suomessa sotavankeja käytettiin maatiloilla ja sahoilla työvoimana, kun miespuolinen kantaväestö oli rintamalla <ref>[https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12115/1632.pdf?sequence=1 Kenraalikoppi ja sikalaryssät, Jyväskylän yliopisto, Juha Kujansuu 05-1999] Viitattu 21.11.2010. {{404}}</ref>. Ranska lähetti väkivalta- ja omaisuusrikoksista tuomittuja kansalaisiaan merentakaisille alueilleen [[Ranskan Guayana|Guayanaan]] pakkotyöhön, joka saattoi olla karkotuksena elinikäinen<ref>[http://www.trussel.com/maig/Maigret-in-France/bagn1.htm Le bagne: The French penal colony in Guyana ] Viitattu 21.11.2010.</ref>. Australian liittovaltion eurooppalaisperäinen väestö on pääosin pakkotyöhön 1700–1800-luvuilla lähetettyjen rikollisten jälkeläisiä.<ref>[http://www.dailymail.co.uk/news/worldnews/article-1245708/Australians-learn-convict-ancestry-details-people-sent-200-years-ago-released.html Daily Mail: Australians to learn of their convict ancestry as details of people sent down under 200 years ago are released] Viitattu 21.11.2010</ref><ref>[http://www.wellsphere.com/parenting-article/1-in-5-aussies-have-convict-ancestors/957978 Wellsphere: 1 in 5 Aussies have convict ancestors (24.1.2010)] Viitattu 21.11.2010. {{404}}</ref>

=== Orjuus ===

[[Orjuus]] on ihmisen pitämistä toisen ihmisen tai valtion omaisuutena [[pakkotyö]]ssä. Ennen orjiksi otettiin mm.muun muassa [[sotavanki|sotavankeja]], [[rikollisuus|rikollisia]], [[velka]]antuneita ja muita siviilejä. Orjuus tässä muodossa oli laajalti yleistä aina 1800-luvulle saakka. Nykyaikainen orjuus on suhteellisen näkymätöntä, mutta hyvin laajalle levinnyttä niin teollisuus- kuin kehitysmaissa. liittyenNykyään mm.orjuus liittyy muun muassa [[prostituutio]]on, [[ihmiskauppa]]an ja laittomaan ilmaisen kotityön ja muun ilmaisen työn tekemiseen.

== Palkkatyön muotoja ==

=== Epätyypilliset työsuhteet ===