Wikipedia

Ero sivun ”Seija Simola” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Harria (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
14 545 muokkausta
→‎Ura: lisätty kirja
Rivi 1:
{{Henkilö/muusikko
| nimi = Seija Simola
| alkuperäinen nimi =
| kuva =
| kuvakoko =
| kuvateksti =
| syntymäaika = [[25. syyskuuta]] [[1944]]
| syntymäpaikka = [[Helsinki]]
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|25|09|1944|21|08|2017}}
| kuolinpaikka = [[Vantaa]]
| kansallisuus = {{FIN}}
| koko nimi = Seija Saara Maria Franzén (o.s. Simola)
| ammatit = laulaja
| puoliso = muusikko [[Pekka Hartonen]] (2. pso)
| lapset = muusikko Nico Hartonen
| vanhemmat = taidemaalari, [[director cantus]] [[Urpo Simola]]<br>voimistelija Anita Lappalainen
| sukulaiset =
| taiteilijanimet =
| aktiivisena = 1966–1986
| tyylilajit = iskelmä
| merkittävät teokset =
| laulukielet = Suomi
| soittimet =
| yhtyeet =
| levy-yhtiöt =
| allekirjoitus =
| tunnustukset =
| kotisivut =
| musicbrainz =
}}
}}'''Seija Saara Maria Simola''' (myöh. ''Franzén'', [[25. syyskuuta]] [[1944]] [[Helsinki]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Latva, Tony; Tuunainen, Petri| Nimeke= Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa| Julkaisija=Helsinki: WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste= ISBN 951-0-27817-3}} </ref> – [[21. elokuuta]] [[2017]] [[Vantaa]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/muistot/art-2000005349430.html|Nimeke=Seija Simola 1944–2017 – Muistot| Tekijä = Koppinen, Mari| Julkaisija =Helsingin Sanomat| Ajankohta =2.9.2017| Viitattu = 4.9.2017}}</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] [[iskelmälaulaja]] ja [[sanoittaja]]. Hänen vanhempansa olivat taidemaalari, [[director cantus]] [[Urpo Simola]]<ref name="pomus">{{Verkkoviite | Osoite = http://pomus.net/001860 | Nimeke = Seija Simola | Tekijä = Pälli, Erkki | Julkaisu = POMUS | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 31.8.2017 | Kieli = }}</ref> ja [[Voimistelu|voimistelija]] Anita Lappalainen.{{lähde}}
 
Simola oli 1960- ja 70-lukujen suosituimpia suomalaisia naislaulajia. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat ”Kun aika on”, ”Sulle silmäni annan”, ”Maritza” ja ”Et itkeä saa Argentiina”. Simola edusti Suomea [[Eurovision laulukilpailu|Eurovision laulukilpailussa 1978]] kappaleella ”[[Anna rakkaudelle tilaisuus]]”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201708312200362553_vd.shtml|Nimeke=Laulaja Seija Simola on kuollut| Tekijä = Vatka, Miia| Julkaisija =Iltalehti| Ajankohta =31.8.2017| Viitattu = 31.8.2017}}</ref>
Rivi 35 ⟶ 36:
1960-luvun alkupuolella 18-vuotias Seija Simola esiintyi Leo Lindblomin yhtyeen solistina. Hänen seuraava kiinnityksensä oli [[Erkki Valaste]]en orkesterissa. Ensimmäinen single ”Kun hämärtää” / ”Suurkaupungin valot” ilmestyi vuonna 1966. Vuonna 1969 julkaistiin italialaisiskelmät ”Kun aika on”, ”Sulle silmäni annan” ja ”Rakkaus kasvoista kasvoihin”. Samana vuonna ilmestyivät myös ”Näkemiin” (Aranjuez-konserton teema) ja [[Claude Debussy]]n ”Kuutamo”.
 
Simola oli suosittu artisti koko 1970-luvun ajan. Laulelmien ja iskelmien lisäksi hän levytti silloin tällöin myös [[Popmusiikki|popmusiikkia]], kuten tunnetut [[Abba]]-kappaleet ”[[Waterloo (kappale)|Waterloo]]” ja ”Fernando”, joihin laulaja itse teki suomennokset. Suurimpia menestyksiä olivat ”Maritza” ja ”Et itkeä saa Argentiina”. 1970-luvulla Seija Simola lauloi myös [[Pepe & Paradise]]n kanssa ja [[Lauluyhtye Fyrkka|Lauluyhtye Fyrkassa]], jonka [[Yleisradion_kantanauha|kantanauhaäänitteitä]] soitettiin ahkerasti radiossa. Parhaiten mieliin lienee jäänyt lastenlaulu ”Pippuri ja unikko”.
 
Vuonna 1978 Simola edusti Suomea [[Euroviisut|Eurovision laulukilpailussa]] [[Reijo Karvonen|Reijo Karvosen]] sävellyksellä ”[[Anna rakkaudelle tilaisuus]]”. Laulu jäi kilpailuissa 18. sijalle, joka oli vuosikymmenen huonoin suomalaissijoitus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.viisukuppila.fi/phpBB3/viisula/topic8120.html|Nimeke=Suomi 1978: Seija Simola – Anna rakkaudelle tilaisuus| Tekijä = | Julkaisu =Viisukuppila| Ajankohta =21.2.2012| Viitattu = 10.12.2016}}</ref> Huono menestys Euroviisuissa vaikutti laulajan suosioon ja levymyynti ja keikkatarjoukset vähenivät.<ref>https://yle.fi/uutiset/3-9808137</ref><ref>https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002764042.html</ref> Esimerkiksi vuonna 1979 julkaistu LP-levy ''Katseen kosketus'' ei menestynyt, vaikka se soi paljon radiossa. Levyllä ovat Simolan tunnetut kappaleet ”Kesytetty” ja ”[[Laulu kuolleesta rakastetusta]]”.
Rivi 44 ⟶ 45:
 
Opetusministeriö myönsi Seija Simolalle vuonna 2005 [[Taiteilijaeläke|taiteilijaeläkkeen]].
 
Simolasta ilmestyi syyskuussa 2019 [[Avain (kirjankustantamo)|Avain-kustantamon]] kustantama Ismo Loivamaan ja Pirkko Vekkelin kirjoittama 320-sivuinen kirja ''Seija Simola – Kun aika on''. ISBN-13: 9789523042360.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://avain.net/tuote/ismo_loivamaa/kun_aika_on_seija_simolan_tarina/9789523042360|nimeke=Kun aika on : Seija Simolan tarina, Ismo Loivamaa; Pirkko Vekkeli, Avain {{!}} Avain|julkaisu=avain.net|viitattu=2019-09-25}}</ref>
 
== Yksityiselämä ==
Seija Simolan toinen aviomies oli [[muusikko]] [[Pekka Hartonen]], joka soitti [[Solistiyhtye Suomi|Solistiyhtye Suomessa]] bassoa. Seijan ja Pekan poika Nico Hartonen on metalliyhtye Godsplaguen solisti.<ref>{{lähdeVerkkoviite|osoite=https://www.musicalypse.net/playlist-of-my-life-nico-hartonen-godsplague-resolution-13-dimebag-beyond-forever-2016/|nimeke=PLAYLIST OF MY LIFE – Nico Hartonen (Godsplague, Resolution 13, Dimebag Beyond Forever), 2016|tekijä=Mika Ringman|julkaisu=Musicalypse|ajankohta=2016-05-17|viitattu=2019-09-25|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>
 
== Albumit ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Seija_Simola”