Versio 3. helmikuuta 2015 kello 21.02 muokkaa ZacheBot (keskustelu \| muokkaukset) botit, seulojat 137 932 muokkausta p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit ← Vanhempi muutos		Versio 24. syyskuuta 2019 kello 23.02 muokkaa kumoa PtG (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 100 283 muokkausta oliskohan pahimmat ongelmat poistettu Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Tämä artikkeli\|kertoo kammosta. [[Klaustrofobia (televisiosarja)\|Klaustrofobialla]] voidaan tarkoittaa myös aikoinaan MTV:llä esitettyä viihdeohjelmaa}} '''Klaustrofobia''' tarkoittaa ahtaan tai suljetun paikan [[Fobia\|kammoa]]. Klaustrofobiasta kärsivä kärsii yleensä [[Paniikkikohtaus\|paniikkikohtauksista]] tai pelosta saada [[paniikki\|paniikkikohtauksia]] ahtaassa tai suljetussa tilassa, kuten hississä, junassa tai lentokoneessa. Fobian taustalla voi olla aiemmat [[Psyykkinen trauma\|traumat]], jotka saavat henkilön yhdistämään ahtaan tilan paniikkiin tai välittömään vaaraan, mutta sen voi aiheuttaa myös perinnölliset syyt. Klaustrofobian hoidossa on käytetty [[käyttäytymisterapia]]a, kuten [[altistushoito]]a. ~~{{korjattava\|puutteellinen määritelmä. Ylimalkainen kuvaus. Kuvatut hoitomuodot puutteelliset. Ym.}}~~ '''Klaustrofobia''' eli '''umpiokammo''' tarkoittaa ahtaan tai suljetun paikan kammoa. Klaustrofobiasta kärsivä kärsii yleensä paniikkikohtauksista, tai pelosta saada [[paniikki\|paniikkikohtauksia]], esimerkiksi hississä, junassa tai lentokoneessa. == Aiheuttajat ja oireet == Jos paniikkikohtaus syntyy, kun ko. henkilö on suljetussa tilassa, silloin klaustrofobiasta kärsivä [[pelko\|pelkää]], että ei ole kykenevä pakenemaan tilannetta. Klaustrofobiasta kärsiviä saattaa ahdistaa ja tuntea hengittämisen vaikeaksi suljetuissa auditorioissa, teattereissa ja hisseissä. Kuten monet muutkin häiriöt, myös klaustrofobia voi joskus kehittyä traumaattisten lapsuudenkokemuksien jäljiltä. Klaustrofobisen kohtauksen voi aiheuttaa monenlaiset tilanteet ja jopa suljettujen paikkojen ajatteleminen. Yleisiä paikkoja, jotka voivat aiheuttaa kohtauksen, ovat hissit, tunnelit, metrot, pyöröovet, yleiset vessat, keskuslukituksella toimivat autot, autopesulat, sovituskopit ja lentokoneet. Klaustrofobiseen kohtauksen keskeinen oire on [[paniikkikohtaus]], joka voi yleisen [[Ahdistus (tunne)\|ahdistuksen]] lisäksi aiheuttaa monia fyysisip oireita, kuten hikoilua, vaikeutta hengittää, [[takykardia]]a, rintakipua, päänsärkyä, puutumista ja suun kuivumista. Vaikeaan klaustrofobiaan yhdistetään myös muita psyykkisia oireita, kuten pelkoa hallinnan menetyksestä, pyörtymisen pelkoa, kauhua ja kuolemanpelkoa.<ref name="nhs">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.nhs.uk/conditions/claustrophobia/\| Nimeke = Claustrophobia\| Ajankohta = 7.5.2019\| Julkaisija = NHS\| Viitattu = 24.9.2019 \| Kieli = {{en}}}}</ref> == Taustasyyt == Klaustrofobiaa voidaan hoitaa samoilla tavoilla kuin muitakin ahdistustiloja. Siihen löytyy laaja valikoima hoitokeinoja, sisältäen [[Kognitiivinen psykologia\|kognitiivisen]] käyttäytymisterapian ja lääkehoidot [[ahdistuneisuushäiriö\|ahdistukseen]]. Klaustrofobian taustalla on usein lapsuuden tai aiemman elämän traumaattinen kokemus, jonka takia henkilö yhdistää ahtaat tilat paniikkiin tai välittömään vaaraan, jolloin vartalo reagoi loogisesti uhkaan. Klaustrofobian synnyttäviä kokemuksia voivat olla esimerkiksi jääminen jumiin tai jättäminen suljettuun tilaan, kiusaaminen, vanhemmista tai ystävistä eksyminen tungoksessa tai klaustrofobinen vanhempi. Niin sanotun [[Klassinen ehdollistuminen\|klassisen ehdollistumisen]] perusteella trauma voi aiheuttaa henkilön kykyyn toimia samanlaisissa tilanteissa.<ref name="mnt">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.medicalnewstoday.com/articles/37062.php\| Nimeke = What's to know about claustrophobia?\| Tekijä = Paddock, Mike\| Ajankohta = 23.6.2017\| Julkaisu = Medican News Today\| Julkaisija = Healthline Media UK Ltd\| Viitattu = 24.9.2019 \| Kieli = {{en}}}}</ref> Klaustrofobiaan on liitetty myös muita syitä. Joidenkin mukaan pieni [[mantelitumake]] voi aiheuttaa klaustrofobiaa. Mantelitumake hallinnoi vartalon vastinetta pelkoon. Taustalla voi lisäksi olla perinnöllisiä syitä, ja jonkinlainen vanha selviytymismekanismi, joka aiheuttaa turhan reaktion nykymaailmassa.<ref name="mnt"/> == Hoito == Klaustrofobiaa voidaan hoitaa samoilla tavoilla kuin muitakin ahdistustiloja. Sen hoitamiseen käytetään [[käyttäytymisterapia]]a, kuten [[altistushoito]]a ja [[Kognitiivinen käyttäytymisterapia\|kognitiivista käyttäytymisterapiaa]]. Altistushoidossa potilasta vaiheittain totutetaan pelkoa aiheuttavaan tilanteeseen.<ref name="nhs"/> Toisten ihmisten tarkkailu voi lievittää rauhoittaa potilasta, kun tämä huomaa, miten muut reagoivat pelottavaan tilanteeseen. [[Masennuslääkkeet\|Masennuslääkkeillä]] ja [[Lihasrelaksantit\|lihasrelaksanteilla]] voi lievittää oireita, mutta ne eivät poista pelon juurisyytä. Ahdistuneeseen oloon voivat helpottaa myös erilaiset rentoutumis- ja visualisaatioharjoitukset.<ref name="mnt"/> == Lähteet == {{viitteet}} [[Luokka:Fobiat]]

Ero sivun ”Klaustrofobia” versioiden välillä