Ero sivun ”Rynnäkkötykkipataljoona” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
neutraalimmaksi |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Nimensä mukaisesti rynnäkkötykkipataljoonan taistelukalusto koostui [[rynnäkkötykki|rynnäkkötykeistä]].
[[Pataljoona]]n ensimmäiset rynnäkkötykit olivat mallia [[BT-42]], kotimaassa uudella tornilla ja 114 mm [[haupitsi|haupitsilla]] varustettuja sotasaalis[[panssarivaunu]]ja. Nämä vaunut eivät kuitenkaan olleet paras mahdollinen kalusto uusimpia neuvostopanssareita vastaan: vanhalla 114 mm haupitsilla ammuttu [[ontelokranaatti]] ei ollut riittävän läpäisykykyinen, eikä vaunu itsessään ollut kovin vahvasti panssaroitu.
Rynnäkkötykkipataljoonan saadessa uudempaa kalustoa, siirrettiin BT-42-vaunut [[Erillinen_Panssarikomppania|Erilliseen Panssarikomppaniaan]]. Kesän [[1944]] [[Viipuri|Viipurin]] puolustustaisteluiden jälkeen [[Erillinen Panssarikomppania|Er.PsK]] lakkautettiin. BT-42-vaunuja ei enää koettu käyttökelpoisiksi.
Rivi 14:
== Pataljoona kesän 1944 taisteluissa ==
Rynnäkkötykkipataljoonan "Sturmit" joutuivat ensimmäisen kerran tositoimiin yöllä [[14. kesäkuuta]] [[Kuuterselän_taistelu|Kuuterselän]] lähistöllä. Tavoitteena oli lyödä etenevä vihollinen ja edetä [[VT-linja]]n tasalle.
Pataljoona kulki taistelusta toiseen mm. [[Perkjärven_taistelu|Perkjärven]] ja [[Talin–Ihantalan taistelu|Tali-Ihantalan]] kautta [[Vuosalmen_taistelu|Vuosalmelle]].
Rivi 24:
Vihollisuuksien loputtua Suomen ja Neuvostoliiton välillä, tuli [[Moskovan välirauha|välirauhan]] ehtojen mukaisesti entiset saksalaiset aseveljet poistaa maasta. Myös Rynnäkkötykkipataljoona osallistui tähän [[Lapin sota|Lapin sodaksi]] kutsuttuun operaatioon.
Pataljoonan siirto alkoi aamulla 20. syyskuuta, jolloin ensimmäiset vaunut lastattiin [[Oulu]]un suuntaaviin juniin. Pataljoona pyrki kohti [[Ylikiiminki]]ä, mikä osoittautui lähes mahdottomaksi vesistöjen ylityksiin liittyvien vaikeuksien takia. Saksalaiset olivat vetäytyessään tuhonneet sillat ja miinoittaneet tiet, mikä teki panssarijoukkojen käytöstä erittäin vaikeaa. Lisäksi tiestön vähäisyys rajoitti liikkumista entisestään. Oulun ja Kemin välillä oli useita vuolaita jokia, joiden ylitse rynnäkkötykit olisi tullut siirtää. Pataljoona siirtyi [[Kiiminki]]
Epäsuotuisten tieolojen takia pataljoona päätettiin siirtää meritse [[Kemi]]in 21. lokakuuta. Pataljoonan 3. komppania oli siirretty kokonaisuudessaan 25. lokakuuta mennessä. Loputkin pataljoonasta oli tarkoitus siirtää, mutta pataljoonan komentajan everstiluutnantti Åkermanin käskystä siirrot keskeytettiin. Pataljoona pitäisi silloiset asemansa ja vanhimmat ikäluokat kotiutettaisiin, jäljelle jäävät nuoret ikäluokat keskitettäisiin 3. komppaniaan.
Rivi 32:
==Lähteet==
*{{Kirjaviite |Tekijä=Käkelä, Erkki | Nimeke=Laguksen rynnäkkötykit - rynnäkkötykkipataljoona 1943-1944| Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-0-21291-1}}
[[Luokka:Jatkosodan_suomalaiset_panssariyksiköt]]
| |||