[[KuvaTiedosto:Древнее изображение Андрусовской обители.jpg|thumbpienoiskuva|Ondrusovan luostari 1800-luvulla.]]
'''Ondrusovan luostari''' (myös Ontrusovan luostari) oli pieni ortodoksinen [[luostari]], joka sijaitsi Kirkkoniemessä [[Alavoisenjoki|Alavoisenjoen]] suun läheisyydessä [[Laatokka|Laatokan]] rannalla [[Aunuksen Karjala]]ssa nykyisen [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallan]] alueella.
Ondrusovan luostarin perusti [[Adrian Ondrusovalainen]] [[1500-luku|1500-luvun]] alussa.<ref name="Ortodoksi.net - Adrian Ondrusovalainen">[http://www.ortodoksi.net/tietopankki/henkilot/pyhat/karjalan_valistajat/adrian_ondrusovalainen.htm Ortodoksi.net – Adrian Ondrusovalainen]</ref> Seudun karjalaiset käänsivät nimen Adrian muotoon Ontros, josta nimi Ontrusovan muotoutui.<ref name="Viljo Hämäläinen">[http://www.metsapirtti.net/artikkelit/viljohamalainen/Lapsuutenirannat.pdf Viljo Hämäläinen, 2002. Lapsuuteni rannat]</ref> Adrian oli syntyjään ylhäissukuinen aatelismies Aunuksen Karjalasta, jonka maatila sijaitsi lähellä [[Aleksanteri Syväriläisen luostari]]a.<ref name="Ortodoksi.net - Adrian Ondrusovalainen"/> Adrian siirtyi [[Valamon luostari]]in, jossa hänet vihittiin munkiksi.<ref name="Ortodoksi.net - Adrian Ondrusovalainen"/> Tämän jälkeen hän siirtyi Alavoisenjoen suulle, jonne perusti ensin erakkomajansa ja rakensi sinne kirkon [[Pyhä Nikolaos|pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän]] muistolle.<ref name="Ortodoksi.net - Adrian Ondrusovalainen"/> Tästä sai Ondrusovan luostari alkunsa. Luostarin lähistöllä asunut rosvopäällikkö ei aluksi halunnut luostaria mailleen, mutta myöntyi sitten.<ref name="Ortodoksi.net - Kiprian Storoževilainen">[http://www.ortodoksi.net/tietopankki/henkilot/pyhat/karjalan_valistajat/kiprian_storozevilainen.htm Ortodoksi.net –Kiprian Storoževilainen]</ref> Rosvopäällikkö itse siirtyi luostariin, ihmeellisen pelastumisensa vuoksi ja hänet vihittiin munkiksi nimellä [[Kiprian Storoževilainen]].<ref name="Ortodoksi.net - Kiprian Storoževilainen"/>
Ondrusovan luostari vaurastui nopeasti luostarin saamien lahjoitusten myötä, joita muun muassa saatiin tsaari [[Iivana Julma]]lta.<ref name="Ortodoksi.net - Adrian Ondrusovalainen"/> Luostarin perustaja Adrian Ondrusovalainen kuoli paluumatkallaan Moskovasta rosvojoukon murhaamana vuonna [[1549]].<ref name="Ortodoksi.net - Adrian Ondrusovalainen"/> Luostarin veljestö kuljetti sittemmin hänen jäännöksensä luostariin, jossa ne haudattiin luostarin kirkon muuriin.<ref name="Ortodoksi.net - Adrian Ondrusovalainen"/>
Ondrusovan luostari suljettiin [[1700-luku|1700-luvulla]], koska luostarin veljestö kannatti vanhauskoisuutta, jota Venäjän ortodoksinen kirkko vainosi.<ref name="Keisari Salmissa">[http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Kirjoituksia/Keisari-Salmissa1.htm Karjalan meren äärellä – Keisari Salmissa]</ref> Luostarien ystävänä tunnettu Tsaari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]] vapautti luostarin toimintakiellosta [[1800-luku|1800-luvun]] alussa ja asetti muutamia pappismunkkeja sen johtoon.<ref name="Keisari Salmissa"/> Aleksanteri I itse vieraili luostarissa [[Suomi|Suomeen]] suuntautuneella matkallaan vuonna [[1819]].<ref name="Keisari Salmissa"/>
Luostari oli uudelleen avaamisensa jälkeen köyhä erakkola. Suurin osa luostarin rakennuksista oli puisia, ja sen munkit olivat köyhiä kerjäläismunkkeja, jotka elivät köyhän rahvaan keskuudessa.<ref name="Viljo Hämäläinen"/> Luostarin munkit olivat seudun väestön suosiossa, sillä he puhuivat [[Karjalan kieli|karjalaa]], eivätkä [[venäjän kieli|venäjää]] tai [[kirkkoslaavi]]a, kuten esimerkiksi Valamon munkit.<ref name="Viljo Hämäläinen"/> Myös Suomen karjalaiset pitivät luostari arvossa ja tekivät sinne pyhiinvaellusmatkojaan.<ref name="Keisari Salmissa"/> Ondrusovan kuten monien muidenkin luostarien toiminta Venäjällä päättyi bolševikkien valtaannousuunnoustua valtaan vuoden [[1917]] [[lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumoksenvallankumoksessa]] myötä.
