Ero sivun ”Kauvatsanjoki” versioiden välillä

56 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
kh
p (→‎Viitteet: Malline: Kansalaisen karttapaikka -> Karttapaikka, using AWB)
(kh)
 
| valuma-alue = 762 <ref name=oiva/>
}}
'''Kauvatsanjoki''' on 12,5 kilometriä pitkä [[joki]] [[Satakunnan maakunta|Satakunnassa]] [[Kokemäki|Kokemäellä]] entisen [[Kauvatsa]]n kunnan alueella. JokiSe on [[Sääksjärvi (Kokemäki)|Sääksjärven]] laskujoki, joka laskee [[Puurijärvi|Puurijärveen]]. Kauvatsanjoki on osa [[Kokemäenjoen vesistö]]n [[Kauvatsanjoen valuma-alue]]en Kauvatsanjoen alaosan aluetta. [[Kokemäenjoki]] laskee [[Selkämeri|Selkämereen]] [[Pori]]ssa.<ref name=kp/><ref name=oiva/>
 
Joki virtaa Kauvatsan alueen läpi ja laskee pitkälle umpeenkasvaneeseen [[Puurijärvi|Puurijärveen]], josta eteenpäin vesistö jatkuu [[Ala-Kauvatsan joki|Ala-Kauvatsanjokena]], josta vedet purkautuvat [[Kokemäenjoki|Kokemäenjokeen]]<ref name=rannikko/> [[Kokemäki|Kokemäen]] ja [[Huittinen|Huittisten]] kaupunkien puolivälissä. Vesistön valuma-alue on 805&nbsp;km² ja valuma-alueen järvisyys 8,5 %prosenttia. [[Vesistöalue]]en latvat ulottuvat [[Suodenniemi|Suodenniemelle]] saakka. Valuma-alueella sijaitsee pinta-alaltaan varsin suuri Kokemäen [[Sääksjärvi (Kokemäki)|Sääksjärvi]]. Sääksjärveen laskee Piilijokea pitkin [[Kiikoisjärvi]], johon edelleen laskee Mouhi- eli Kiikoisjokea pitkin [[Mouhijärvi (järvi)|Mouhijärvi]] ja tähän edelleen [[Kourajärvi (Suodenniemi)|Kourajärvi]] [[Suodenniemi|Suodenniemeltä]].
'''Kauvatsanjoki''' on 12,5 kilometriä pitkä [[joki]] [[Satakunnan maakunta|Satakunnassa]] [[Kokemäki|Kokemäellä]] entisen [[Kauvatsa]]n kunnan alueella. Joki on [[Sääksjärvi (Kokemäki)|Sääksjärven]] laskujoki, joka laskee [[Puurijärvi|Puurijärveen]]. Kauvatsanjoki on osa [[Kokemäenjoen vesistö]]n [[Kauvatsanjoen valuma-alue]]en Kauvatsanjoen alaosan aluetta. [[Kokemäenjoki]] laskee [[Selkämeri|Selkämereen]] [[Pori]]ssa.<ref name=kp/><ref name=oiva/>
 
[[Tiedosto:Sääkskoski rapid.JPG|thumbpienoiskuva|Kauvatsanjoki jakautuu Sääkskosken kohdalla kahdeksi kapeaksi uomaksi.|274x274px]]
Joki virtaa Kauvatsan alueen läpi ja laskee pitkälle umpeenkasvaneeseen [[Puurijärvi|Puurijärveen]], josta eteenpäin vesistö jatkuu [[Ala-Kauvatsan joki|Ala-Kauvatsanjokena]], josta vedet purkautuvat [[Kokemäenjoki|Kokemäenjokeen]]<ref name=rannikko/> [[Kokemäki|Kokemäen]] ja [[Huittinen|Huittisten]] kaupunkien puolivälissä. Vesistön valuma-alue on 805&nbsp;km² ja valuma-alueen järvisyys 8,5 %. [[Vesistöalue]]en latvat ulottuvat [[Suodenniemi|Suodenniemelle]] saakka. Valuma-alueella sijaitsee pinta-alaltaan varsin suuri Kokemäen [[Sääksjärvi (Kokemäki)|Sääksjärvi]]. Sääksjärveen laskee Piilijokea pitkin [[Kiikoisjärvi]], johon edelleen laskee Mouhi- eli Kiikoisjokea pitkin [[Mouhijärvi (järvi)|Mouhijärvi]] ja tähän edelleen [[Kourajärvi (Suodenniemi)|Kourajärvi]] [[Suodenniemi|Suodenniemeltä]].
 
[[Tiedosto:Sääkskoski rapid.JPG|thumb|Kauvatsanjoki jakautuu Sääkskosken kohdalla kahdeksi kapeaksi uomaksi.|274x274px]]
 
==Joen kuvailua==
Kauvatsanjoen valuma-alueella ei ole merkittäviä teollisuuslaitoksia; tärkeimmät vesistökuormittajat ovat maa- ja metsätalous.<ref name=rannikko/>
 
[[Tiedosto:Sääkskoski.JPG|thumbpienoiskuva|Kauvatsanjoen toinen kapea uoma Sääkskoskessa.|361x361px]]
 
===Melontaa===
==Historia==
 
Sääkskoskella on toiminut myllyjä [[1500-luku|1500-luvulta]] saakka. Sääkskosken saha aloitti toimintansa [[1700-luku|1700-luvulla]]. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna [[1756]], ja privilegikirjan se sai vuonna 1757, ja sahaus oli aloitettu jo hieman aiemmin. Kaksi vuotta myöhemmin [[Pori]]in oli rahdattu neljän vuoden luvallista sahausta vastaava määrä lautoja. Saha toi työtä ja rahaa, mutta myös rasitti ympäristöä. Vuonna [[1769]] talonpojat valittivat, että "sahan tuhannet tukit ja sahausjätteet peittivät veden usean peninkulman alalta, saastuttivat sen ja estivät lohen ja siian nousun". Jo [[1780-luku|1780-luvulla]] Lievikosken ja Kuoppakosken kylien isonjaon yhteydessä todettiin sahan melkoisesti harventaneen alueen metsiä. [[1786]] Jaakko Bremerin perukirjassa vuonna 1786 mainittiin, että Kotkan tilalla, johon kuului suuri osa Sääksjärven pohjoispuolen alueista, oli metsiä jäljellä enää kotitarpeiksi, ja hänen muilla tiloillaan Kauvatsan alueella tuskin senkään vertaa. Moni ympäristön tila joutui sahan omistukseen, ja niiden [[torppari]]t ja [[Lampuoti|lampuodit]] joutuivat tekemään [[Päivätyö|päivätöitä]] sahalla. Saha oli osakeyhtiömuotoinen, mutta vuonna 1777 kauppias Jaakko Bremer sai haltuunsa koko sahan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Raimo Viikki | Nimeke = Suur-Huittisten historia II | Vuosi = 1973 | Sivu = 94, 256, 258–259 | Julkaisupaikka = Huittinen | Julkaisija = Huittisten kaupunki}}</ref> Nykyiset kauniisti entisöidyt rakennukset ovat kuuluneet sahaan, mutta ovat nyt yksityiskäytössä.
 
Lievikoskella joen alemmalla juoksulla on toiminut Marttilan saha.
Rekisteröitymätön käyttäjä