''Tafsir''-kirjallisuuden merkkipylväs on [[Muhammad ibn Jarir al-Tabari]] ([[838]]–[[923]]). 800-luvun lopulla ja 900-luvun alussa kirjoitettu ''Tafsir al-Tabari'' sisältää 37 000 hadithia. Se käy tarkasti läpi koko Koraanin ja antaa kielitieteelliset ja Muhammedin elämään liittyvät selitykset jokaiselle suuralle.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Berg, H.|Nimeke=The Development of Exegesis in Early Islam|Vuosi=2000|Sivu=66|Julkaisija=Routledge}}</ref> Tabarin ereityinenerityinen suosikki ''isnad''-ketjuissa oli Muhammedin setä Ibn Abbas, johon monet todistajaketjut päättyivät. Herbert Berg osoitti kuitenkin tilastollisen analyysin avulla, että al-Tabarin eksegeettiset hadithit, jotka johtivat isnadeissa Ibn Abbasiin, osoittivat sellaistasellaisia rakenteellistarakenteellisia yhteyttäepäsäännöllisyyksiä todistajaketjujen myöhempiin jäseniin, että isnadit eivät voineet olla aitoja.<ref>Berg, 2000, 5</ref> Myös Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan eksegeettiset selitykset voivat liittyä 800-luvun käsityksiin 600-luvun asemesta.<ref name="islaminkasikirja36" />
Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan tutkijat eivät katso Koraanin selitysten kaikissa kohdissa edustavan sen ensimmäisen (600-luvun) kuulijakunnan ymmärrystä, vaan 800-luvulla syntynyttä käsitystä siitä, mitä kukin Koraanin kohta tarkoittaa.<ref name="islaminkasikirja36" />
