Ero sivun ”Arvid Broms” versioiden välillä

1 845 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Lisätietoja
(Tuoreita lehtitietoja taiteilija Bromsista uuden elämäkertaromaanin julkaisun merkeissä)
(Lisätietoja)
'''Arvid Broms''' (ent. Arvi Oskari Autere) ([[5. kesäkuuta]] [[1910]] [[Helsinki]] – [[10. toukokuuta]] [[1968]] [[Lappajärvi]]) oli suomalainen taidemaalari<ref name="Nelimarkka2008">Lampinen, Maria ja Sorjonen, Olli (toim.): ''Arvid Broms – levoton etsijä''. Nelimarkka-museon julkaisuja, nro 10. Nelimarkka-museo, 2008. ISBN 978-95197064-8-1</ref>. Hänet tunnetaan erityisesti varhaisena suomalaisena [[surrealismi|surrealistina]]<ref name="Puumala">Puumala, Anne: "Arveen arvoitus". ''Pohjalainen'', 21.9.2019, s. 22–23.</ref>. Surrealismin ohella hän edusti eri vaiheissa levotonta uraansa [[kubismi]]a ja [[symbolismi]]a, mutta myös [[Realismi (taide)|perinteistä realistista maalaustyyliä]]<ref name="Nelimarkka2008"/><ref name="Puumala"/>.
 
==Ura==
Broms opiskeli [[Helsingin yliopiston piirustussali]]ssa, Pariisissa [[Académie de la Grande Chaumière]]ssa ja [[Académie Colarossi]]ssa, puolalaissyntyisen [[Moise Kisling]]in johdolla<ref>[https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/arvid-broms Arvid Broms]. Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 23.9.2019.</ref> sekä [[Harold Speed]]in yksityisoppilaana Lontoossa{{Lähde}}.
 
Broms opiskeli [[Helsingin yliopiston piirustussali]]ssa, Pariisissa [[Académie de la Grande Chaumière]]ssa ja [[Académie Colarossi]]ssa, puolalaissyntyisen [[Moise Kisling]]in johdolla<ref>[https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/arvid-broms Arvid Broms]. Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 23.9.2019.</ref> sekä [[Harold Speed]]in yksityisoppilaana Lontoossa{{Lähde}}. Vaikutteita Broms imi monelta suunnalta, taidehistoriasta jopa [[1400-luku|1400-luvun]] taiteesta<ref name="Puumala2018">Puumala, Anne: [https://www.pohjalainen.fi/tilaajalle/kulttuuri/arvid-broms-oli-levoton-kulkija-tunnettu-tyo-jai-kesken-seinajoen-maakuntatalon-seinalle-piti-tulla-savun-peittama-lakeus-ja-kirkon-silhuetti-1.2691528 "Arvid Broms oli levoton kulkija – Tunnettu työ jäi kesken: Seinäjoen maakuntatalon seinälle piti tulla savun peittämä lakeus ja kirkon silhuetti"]. ''Pohjalainen.fi'', 28.7.2018. Viitattu 24.9.2019.</ref>.
Jo uransa alkuvaiheessa Broms aiheutti kansallisen kuvataideskandaalin tärvelemällä esikoisnäyttelynsä maalaukset puukolla<ref name="Puumala"/>. 1957 hän maalasi [[Porthania]]n ala-aulaan monumentaalimuraalin ''Eteenpäin – ylöspäin'', jota pidetään Suomen ensimmäisenä täysin [[abstrakti taide|abstraktina]] julkisena seinämaalauksena<ref>[http://www.halvi.helsinki.fi/museo/kokoelmat/taidekokoelmat/taidekokoelma/taidekokoelman_esittely.htm#Malliksi_ja_opiksi_taidetta_piirustuslai "Taidekokoelman syntyhistoriaa"]. Helsingin yliopistomuseo. Viitattu 23.9.2019.</ref>. Lappajärven kantakrouviin vuonna 1968 syntynyt maalaussarja [[Lappajärvi|Lappajärven kunnan]] historiasta jäi Bromsin viimeiseksi teokseksi<ref>[s.n.]: [https://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/elavia-kuolleiden-kuvia-1.662539 "Eläviä kuolleiden kuvia"]. ''Ilkka'', 16.8.2010. Viitattu 23.9.2019.</ref>.
 
Jo uransa alkuvaiheessa Broms aiheutti kansallisen kuvataideskandaalin tärvelemällä esikoisnäyttelynsä maalaukset puukolla<ref name="Puumala"/>. 1957 hän maalasi [[Porthania]]n ala-aulaan monumentaalimuraalin ''Eteenpäin – ylöspäin'', jota pidetään Suomen ensimmäisenä täysin [[abstrakti taide|abstraktina]] julkisena seinämaalauksena<ref>[http://www.halvi.helsinki.fi/museo/kokoelmat/taidekokoelmat/taidekokoelma/taidekokoelman_esittely.htm#Malliksi_ja_opiksi_taidetta_piirustuslai "Taidekokoelman syntyhistoriaa"]. Helsingin yliopistomuseo. Viitattu 23.9.2019.</ref>. Lappajärven kantakrouviin vuonna 1968 syntynyt maalaussarja [[Lappajärvi|Lappajärven kunnan]] historiasta jäi Bromsin viimeiseksi teokseksi<ref>[s.n.]: [https://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/elavia-kuolleiden-kuvia-1.662539 "Eläviä kuolleiden kuvia"]. Kolumni. ''Ilkka.fi'', 16.8.2010. Viitattu 23.9.2019.</ref>.
Broms oli huomiota herättävä persoonallisuus, joka nousi mielellään seuran keskipisteeksi. Hänen epävakaa luonteensa tuotti elämässä paljon ongelmia. Taiteilijan toiminnasta puuttui esimerkiksi suunnitelmallisuus pahasti. Hän sortui nuorempana pikkurikollisuuteen ja kärsi [[alkoholismi]]sta. Naimisissa Broms oli viidesti. Hän ehti olla suhteessa muun muassa itseään 11 vuotta vanhemman näyttelijä [[Emmi Jurkka|Emmi Jurkan]] kanssa. Myöhemmin juoruttiin, että Broms olisi ollut [[Jussi Jurkka|Jussi Jurkan]] biologinen isä.<ref name="Puumala"/>
 
Bromsin tuotanto oli epätasainen, ja lisäksi hänen edustuksensa pääkaupunkiseudun näyttelyissä oli vähäinen. Tätä arvellaan syyksi siihen, että muut varhaiset [[modernismi|modernistit]], kuten [[Otto Mäkilä]], [[Edvin Lydén]] ja [[Ole Kandelin]], jättivät hänet varjoonsa.<ref>Sakari, Marja: [https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1308 Broms, Arvid]. ''Kansallisbiografia.fi''. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 17.2.2003. Viitattu 24.9.2019.</ref>
Arvid Bromsista käytettiin myös kutsumanimiä Arvi ja Arvee. Elämänsä viimeiset vuodet vuodesta 1958 lähtien hän asui Lappajärvellä. Hänet on haudattu [[Helsingin ortodoksinen hautausmaa|Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle]].<ref name="Puumala"/>
 
==Yksityiselämä==
Kirjailija [[Antti Tuuri]] julkaisi 2019 Bromsista elämäkerrallisen romaanin ''Levoton mieli''<ref>[https://otava.fi/kirjat/levoton-mieli-2/ Levoton mieli]. Otava.fi. Viitattu 23.9.2019</ref>.
 
Ihmisenä Broms oli huomiota herättävä persoonallisuus, joka nousi mielellään seuran keskipisteeksi. Epävakaa luonne aiheutti lukuisia ongelmia hänen elämässään. Taiteilijan toiminnasta puuttui esimerkiksi suunnitelmallisuus pahasti. Hän kärsi [[alkoholismi]]sta ja sortui pikkurikollisuuteen.<ref name="Puumala"/> [[Vaasan vankila|Vaasan lääninvankilan]] kolmiosainen alttaritaulun ''Minä olen tie'' (1950) Broms maalasi suorittaessaan rangaistustaan varkauksista ja väärennöksestä<ref name="Puumala2018"/>.
 
Broms oli huomiota herättävä persoonallisuus, joka nousi mielellään seuran keskipisteeksi. Hänen epävakaa luonteensa tuotti elämässä paljon ongelmia. Taiteilijan toiminnasta puuttui esimerkiksi suunnitelmallisuus pahasti. Hän sortui nuorempana pikkurikollisuuteen ja kärsi [[alkoholismi]]sta. Naimisissa Broms oli viidesti. Hän ehti olla suhteessa muun muassa itseään 11 vuotta vanhemman näyttelijä [[Emmi Jurkka|Emmi Jurkan]] kanssa. Myöhemmin juoruttiin aiheettomasti, että Broms olisi ollut [[Jussi Jurkka|Jussi Jurkan]] biologinen isä.<ref name="Puumala"/>
 
Arvid Bromsista käytettiin myös kutsumanimiä Arvi ja Arvee sekä Rompsi<ref name="Puumala2018"/>. ElämänsäMonia viimeisetpaikkakuntia vuodetkierrettyään taiteilija asui elämänsä viimeisen vuosikymmenen vuodesta 1958 lähtien hän asui Lappajärvellä. Hänet on haudattu [[Helsingin ortodoksinen hautausmaa|Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle]].<ref name="Puumala"/>
 
==Kuoleman jälkeen==
 
Myöhemmin taiteilijan tuotantoa on esitelty ainakin kahdessa suuressa näyttelyssä [[Etelä-Pohjanmaa]]lla: Seinäjoen taidehallissa 1984 ja [[Nelimarkka-museo]]ssa [[Alajärvi|Alajärvellä]] 2008<ref name="Puumala2018"/>. Kirjailija [[Antti Tuuri]] julkaisi 2019 Bromsista elämäkerrallisen romaanin ''Levoton mieli''<ref>[https://otava.fi/kirjat/levoton-mieli-2/ Levoton mieli]. Otava.fi. Viitattu 23.9.2019</ref>.
 
== Julkisia teoksia ==
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://kirjava.fng.fi/index.php?stype0=artist&query0=Broms%2C+Arvid&soper_adv3=AND&stype_adv3=include&query_adv3=K&resultKey=0&useCounter=3&mode=executeSearch&lang=fi&order=PAAKIRJAUS&cmd=&cmdParam1=&cmdParam2=&cmdParam3=&cmdParam4= Kirjav@ - Valtion taidemuseon kirjaston kokoelmatietokanta]
* Melleri, Jorma: [https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/jormamelleri/antti-tuuri-hyvassa-vedossa-boheemielamaa-lappajarvella/ "Antti Tuuri hyvässä vedossa – Boheemielämää Lappajärvellä"]. Blogikirjoitus. ''UusiSuomi.fi'', 19.9.2019.
 
{{AAKKOSTUS:Broms, Arvid}}