Wikipedia

Ero sivun ”Vuorentaan kartano” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
+ täsmennys
kh
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo kartanosta Halikossa. [[Vuorentaka (Valkeakoski)|Vuorentaan]] kartano on myös Sääksmäellä.}}
[[FileTiedosto:Vuorentaan kartano.jpg|thumbpienoiskuva|Vuorentaan kartano noin vuonna 1920.]]
'''Vuorentaan kartano''' sijaitsee lähellä Halikonjoen suuta [[Salo]]n kaupungin [[Halikko|Halikossa]] [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]]. Kartano on Suomen vanhin yhä asuttu kivilinna. Kyseessä on pienin Halikon kolmesta aateliskartanosta.
 
==Historia==
Vuorentaka tunnetaan [[säteri]]nä 1500-luvun lopulta.<ref name="moisio">{{Verkkoviite | Osoite = http://213.138.144.231/moisio/kuninkaantie/j_v_kart/vuorentaan_kartano.htm | Julkaisija = | Nimeke = Moision yläasteen Kuninkaantie-projekti}}</ref> Alun perin se on kuulunut [[Joensuun kartano|Joensuun]] ja [[Wiurilan kartano|Wiurilan kartanoiden]] yhteyteen.<ref name="halikko">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.halikko.fi/matkailu/ | Julkaisija = | Nimeke = Halikon kunnan verkkosivut}}</ref> [[Horn-suku]] omisti kartanon 1700-luvulle asti, jolloin se myytiin käyttämättömänä. Se on ollut merkittävä kartano, sillä tällaisia kivilinnoja rakensivat vain korkeimmat aateliset.<ref name="moisio">{{Verkkoviite | Osoite = http://213.138.144.231/moisio/kuninkaantie/j_v_kart/vuorentaan_kartano.htm | Julkaisija = | Nimeke = Moision yläasteen Kuninkaantie-projekti}}</ref>
 
Vuorentaka tunnetaanoli [[säteri]]näasumattomana [[1500-luku|15001700-luvun]] lopultajälkipuoliskolla asti.<refpitkän name="moisio">{{Verkkoviite | Osoite = http://213aikaa.138.144.231/moisio/kuninkaantie/j_v_kart/vuorentaan_kartano.htm |Kivirakennus Julkaisijaraunioitui =ja |vuonna Nimeke = Moision yläasteen Kuninkaantie-projekti}}</ref> Alun perin1802 se onmuutettiin kuulunut [[Joensuun kartano|Joensuun]]viljamakasiiniksi ja [[Wiurilanoli kartano|Wiurilansiinä kartanoiden]]käytössä yhteyteen.<refyli name="halikko">{{Verkkoviite50 | Osoite = http://wwwvuotta.halikko.fi/matkailu/ | Julkaisija = | Nimeke = Halikon kunnan verkkosivut}}</ref> [[HornArmfelt-suku]] omistiosti kartanon 1700-luvulleja asti,entisöi jolloinpäärakennuksen se myytiin käyttämättömänä. Se on ollut merkittävä kartano, sillä tällaisia kivilinnoja rakensivat vain korkeimmat1800-luvun aatelisetpuolivälissä.<ref name="moisio">{{Verkkoviite | Osoite = http://213.138.144.231/moisio/kuninkaantie/j_v_kart/vuorentaan_kartano.htm | Julkaisija = | Nimeke = Moision yläasteen Kuninkaantie-projekti}}</ref>
 
Vuorentaka oli asumattomana [[1700-luku|1700-luvun]] jälkipuoliskolla pitkän aikaa. Kivirakennus raunioitui ja vuonna [[1802]] se muutettiin viljamakasiiniksi ja oli siinä käytössä yli 50 vuotta. [[Armfelt-suku]] osti kartanon ja entisöi päärakennuksen [[1800-luku|1800-luvun]] puolivälissä.<ref name="moisio">{{Verkkoviite | Osoite = http://213.138.144.231/moisio/kuninkaantie/j_v_kart/vuorentaan_kartano.htm | Julkaisija = | Nimeke = Moision yläasteen Kuninkaantie-projekti}}</ref>
 
===Rakennushistoria===
Päärakennuksen vanhin osa on harmaakiveä ja on peräisin [[1400-luku|1400-luvun]] lopulta tai 1500-luvulta. Rakennus sijaitsee ympäristöään korkeammalla hallitsevalla paikalla. Alkuperäinen osa on muodoltaan erityisen tornimainen ja muoto on säilynyt nykypäivään asti. Vielä 1850-luvulla rakennusta ympäröi matala muuri. Armfeltien ostettua kartanon päärakennus korjattiin ja [[Peter Georg Sundius|Peter Georg Sundiuksen]] piirustusten mukaan sitä laajennettiin 1854 - 1855. Tällöin rakennus sai pääosin punatiilisen goottilaisen ulkomuotonsa. <ref name="moisio">{{Verkkoviite | Osoite = http://213.138.144.231/moisio/kuninkaantie/j_v_kart/vuorentaan_kartano.htm | Julkaisija = | Nimeke = Moision yläasteen Kuninkaantie-projekti}}</ref>▼
 
▲Päärakennuksen vanhin osa on harmaakiveä ja on peräisin [[1400-luku|1400-luvun]] lopulta tai 1500-luvulta. Rakennus sijaitsee ympäristöään korkeammalla hallitsevalla paikalla. Alkuperäinen osa on muodoltaan erityisen tornimainen ja muoto on säilynyt nykypäivään asti. Vielä 1850-luvulla rakennusta ympäröi matala muuri. Armfeltien ostettua kartanon päärakennus korjattiin ja [[Peter Georg Sundius|Peter Georg Sundiuksen]] piirustusten mukaan sitä laajennettiin 1854 - 1855. Tällöin rakennus sai pääosin punatiilisen goottilaisen ulkomuotonsa. <ref name="moisio">{{Verkkoviite | Osoite = http://213.138.144.231/moisio/kuninkaantie/j_v_kart/vuorentaan_kartano.htm | Julkaisija = | Nimeke = Moision yläasteen Kuninkaantie-projekti}}</ref>
 
Kartanon päärakennusta on korjattu 2000-luvulla [[Museovirasto]]n avustuksella. Samalla rakennuksen sisäosat ovat saaneet takaisin 1800-luvun asunsa. Museovirasto on myös määritellyt Vuorentaan kartanon yhdeksi Suomen [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä]].<ref>{{RKY|id=5182|nimi=Vuorentaan kartano}}</ref>
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
<references/>
 
{{Halikko}}
 
{{tynkä/Arkkitehtuuri}}
 
[[Luokka:Halikko]]
[[Luokka:Salon kartanot]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorentaan_kartano”