Ero sivun ”Pirkkalaiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 1:
{{viitteetön}}
[[Tiedosto:Tampere Hämeensilta.jpg|thumb|Tampereen Hämeensilta ja sen pirkkalaisveistokset postimerkissä.]]
'''Pirkkalaiset''' eli '''pirkkamiehet''' tai '''pirkat''' ({{k-sv|birckarlar}}) olivat [[Tornio|Tornion]], [[Luulaja|Luulajan]] ja [[Piitime|Piitimen]] pitäjissä asuneita
Perimätiedon mukaan Ruotsin kuningas [[Maunu Ladonlukko]] olisi myöntänyt pohjoisen talonpojille oikeudet verottaa saamelaisia, mutta tosiasiassa lienee ollut kysymys perinteisten oikeuksien vahvistamisesta Ruotsin kuningaskunnan käytännöksi. Nimitys ''birckarlar'' liittyy kyseisiin oikeuksiin ja niiden vahvistamiseen eräänlaisena kruunun vallitsevasta järjestelmästä poikkeavana oikeutena. Birk-oikeuksilla Ruotsin kruunu ulotti vaikutusvaltansa peräpohjan talonpoikien kautta laajoihin lapinmaihin ja niiden asukkaisiin. Ruotsin kuningaskunnalla ei ollut ennen 1500-lukua suoran hallinnon ylläpitämisen mahdollisuutta Lapissa.<ref name=":0" /> Nämä oikeudet säilyivät aina [[Kustaa Vaasa]]n aikaan asti.
Professori Armas Luukko on tutkinut <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Armas Luukko|Nimeke=Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia II|Vuosi=1954|Sivu=68-69|Julkaisija=Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton ja Lapin maakuntaliiton yhteinen historiatoimikunta}}</ref>pirkkalaisia olleen ainakin seuraavat suvut:
* Torniossa: Alkku, Huki, Kouri, Kyrö, Lavi, Oravainen, Pajainen, Pörhö, Pakkainen, Reikku, Tarsi, Vallo, Vihtakainen
* Kemissä: Hirmu, Jukkainen, Poikela, Tasainen, Tapio, Tieksoi, Torvi (Torvinen), Turtoi
[[Suur-Pirkkala|Pirkkalan]] pitäjään pirkkalaisilla ei liene mitään erityistä yhteyttä, vaikka aikaisemmin historiantutkijat (muun muassa [[Jalmari Jaakkola]]) näin otaksuivat. Tästä syystä jotkut nykyajan historiantutkijat ovat ehdottaneet, että 1800-luvulla käyttöön tullut birkarl-sanan suomennos ”pirkkalainen” korvattaisiin sanalla ”pirkkamies”.
| |||