Ero sivun ”Hadith” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 2:
'''Hadith''' ({{k-ar|الحديث|al-ḥadīt}}), sananmukaisesti "traditiot", tarkoittaa islamilaista perimätietoa, joka on kirjattu muistiin suullisista lähteistä. Hadith-kirjallisuus jakautuu kolmeen tyyppiin, jotka ovat osittain päällekkäisiä. [[Profeetta]] [[Muhammad|Muhammed]]in elämäntapaa ([[sunna|''sunna'')]] koskeva kirjallisuus muodostaa perustan islamilaiselle lainsäädännölle. [[Koraani|Koraania]] selittävä kirjallisuus (''tafsir'') kertoo, mitä Koraanin eri kohdat tarkoittavat. Varhaisin hadith-kirjallisuuden muoto on Muhammedin elämäkerta ''(sira).''<ref name=":4">{{Kirjaviite|Tekijä=Herbert Berg|Nimeke=The Development of Exegesis in Early Islam. The Authenticity of uslim Literature from the Formative Period|Vuosi=2000|Sivu=5|Julkaisija=Routledge}}</ref> Hadith-kirjallisuus alkoi 800-luvulla, jolloin luotiin laajoja hadith-kokoelmia kaikilta kolmelta alueelta.
 
Islam perustuu hadith-kirjallisuuden ohella myös Koraaniin. Vaikka Koraani onkin islamin korkein auktoriteetti, hadithien merkitystä osoittaa, että tiedot Muhammedista, Mekasta, ja islamin käytännön harjoittamisen muodoista ovat lähes kaikki peräisin hadith-kirjallisuudesta eikä Koraanista. Edes Koraani ei ole siitä irrallaan, sillä islamilainen tieto Koraanin alkuperästä ja asemasta tulee juuri hadith-kertomuksista. Koska myös Koraanin tulkinta perustuu haditheihin, Koraanin ylempi asema niihin verrattuna on oikeastaan lähinnä symbolista.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Islamin käsikirja|Vuosi=2004|Sivu=96|Julkaisija=Otava}}</ref>
 
== Hadithien tyypit ja rakenne ==
Yksittäinen hadith on lyhyt tarina tai anekdootti, joka usein kertoo siitä mitä Muhammed sanoi tai teki. Hadith koostuu aina kahdesta osasta: todistajaketjusta, [[isnad]], ja varsinaisesta sisällöstä, [[matn]].<ref name="ajankohtainenislam">{{Kirjaviite|Tekijä=MarjattaJaakko KyyhkynenHämeen-Anttila|Nimeke=AjankohtainenIslamin Islamkäsikirja|Vuosi=19922004|Sivu=150|Julkaisupaikka=Helsinki98|Julkaisija=Gummerus|Isbn=951-625-103-XOtava}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Berg, H.|Nimeke=|Vuosi=2000|Sivu=5|Julkaisija=}}</ref> Todistajaketjun toi osaksi haditheja al-Shafi'i (k. 820), joka oli nimeään kantavan islamilaisen lakikoulukunnan perustaja.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Berg, H.|Nimeke=|Vuosi=2000|Sivu=229|Julkaisija=}}</ref><ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Joseph Schacht|Nimeke=The Origins of Muhammadan Jurisprudence|Vuosi=1950|Sivu=4|Julkaisija=Clarendon Press}}</ref> Häntä ennen islamilainen lainsäädäntö nojasi elävään traditioon, jota tuomarit tulkitsivat. Shafi'illa oli pääasiallinen osuus siinä, että islamilainen lainsäädäntö alkoi nojautua Koraaniin, sunnaan, yksimielisyteen ja analogiaan sekä siihen, että sunna alettiin ymmärtää nimenomaan profeetta Muhammedin esikuvaan nojautuvaksi.<ref name=":1" />
 
Varhaisimmat hadithit kertoivat profeeetan elämäkerrasta ''(sira)''. Sen jälkeen yleistyivät profeetan elämäntavasta kertovat tarinat ''(sunna)'', jotka olivat tärkeitä islamilaisen lain eli ''šarian'' sisällön kannalta. 800-luvun lopulla mukaan tuli Koraania selittävä eksgeettinen kirjallisuus ''(tafsir).'' Nämä kolme hadithin muotoa kietoutuvat toisiinsa ja ovat usein päällekkäisiä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hadith