Ero sivun ”Hallitseva senaatti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
→‎Kehitys: - lisähuomio, kappalejako
Rivi 5:
 
==Kehitys==
[[Tiedosto:Zasedanie senata by Kardovsky.jpg|thumb|265px|''Senaatin istunto Pietari Suuren aikana'', [[Dmitri KardovskinKardovski]]n historiamaalaus 1900-luvunvuodelta alusta1908.]]
Hallitsevan senaatin perusti [[Pietari Suuri]] 22. helmikuuta 1711 antamallaan käskykirjeellä johtamaan Venäjän hallintoa hänen poissa ollessaan. Se koostui alkujaan kymmenestä henkilöstä, joka kuuluivat vanhaan ja uuteen aateliin. Senaatti siirtyi vuonna 1714 [[Moskova]]sta [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]].<ref name="court">[http://www.ksrf.ru/en/Info/Building/Pages/HistorySenate.aspx History of the Senate] {{en}} Venäjän perustuslakituomioistuin. Viitattu 19.5.2014.</ref> Se korvasi vanhan [[pajariduuma]]n, joka samalla lakkautettiin.<ref>[http://denstoredanske.dk/Geografi_og_historie/Rusland_og_Centralasien/Ruslands_historie/Rusland_f%C3%B8r_1689/Bojarduma Bojarduma] {{da}} ''Den Store Danske''. Viitattu 22.9.2019.</ref> Hallitseva senaatti koostui alkujaan kymmenestä henkilöstä, joka kuuluivat vanhaan ja uuteen aateliin. Senaatti siirtyi vuonna 1714 [[Moskova]]sta [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]].<ref name="court" /> Alkujaan hallitsevalle senaatille oli keskitetty koko Venäjän keskushallinto ja se toimi myös ylimpänä oikeusasteena.<ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfcc/0763.html ''Nordisk familjebok'' (1916), s. 1421] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 19.5.2014.</ref> Sen valtaoikeudet laajenivat nopeasti käsittämään lakien toimeenpanon, kaupan ja sotilasasioiden valvonnan sekä eräitä paikallishallintoon liittyneitä kysymyksiä.<ref name="court" />

Hallitsevan senaatin valtaa typistettiin [[Katariina I (Venäjä)|Katariina I:n]], [[Pietari II (Venäjä)|Pietari II:n]] ja [[Anna Ivanovna]]n hallitsijakausina, mutta keisarinna [[Elisabet (Venäjä)|Elisabet]] palautti sen aseman ja vahvisti sitä entuudestaan.<ref name="court" /> Hänen valtakaudellaan hallitseva senaatti johti lähes suvereenisti Venäjän sisäisten asioiden hallintoa ja käytti joissain tapauksissa myös lainsäädäntövaltaa.<ref name="pieni" /> Se saattoi luoda uutta lainsäädäntöä ennakkoratkaisuilla sellaisissa oikeustapauksissa, joissa ei entuudestaan ollut selvää lakia, johon vedota. Vuonna 1744 se määräsi, ettei teloituksia saanut panna toimeen ilman sen omaa vahvistusta, ja vuosina 1751 ja 1753 se määräsi niiden toimeenpanon kokonaan keskeytettäväksi toistaiseksi.<ref name="court" />
 
[[Katariina II Suuri|Katariina Suuren]] ajoista lähtien hallitsevan senaatin tehtäviä siirrettiin vähitellen uusille elimille<ref name="NFB" /> ja se jaettiin vuonna 1763 neljään osastoon. [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]] suunnitteli jälleen hallitsevan senaatin vallan vahvistamista osana Venäjän hallinnon uudistamista. Vuonna 1802 Venäjän ministerit määrättiin alistettaviksi hallitsevalle senaatille, mutta tätä ei juuri käytännössä toteutettu, sillä ministerien haluttiin kuitenkin pysyvän keisarin henkilökohtaisessa ohjauksessa.<ref name="court" /><ref name="pieni" /> [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:n]] toteuttamat uudistukset vahvistivat jälleen senaattia, ja siihen perustettiin lisää tuomioistuimina toimineita osastoja. Hallitseva senaatti menetti 1800-luvun aikana vähitellen hallintoa koskeneen valtansa ja painottui lähinnä toimimaan ylimpänä oikeusistuimena sekä valvomaan laillisuutta.<ref name="court" />