Ero sivun ”Oksianioni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
→Monomeeriset oksianionit: kirjoitusvirhe Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 96:
[[Tiedosto:Ammonium-metavanadate-chains-3D.png|thumb|right|200px|Metavanadaatti ketjuja ammoniumvanadaatissa]]
'''Polyoksianioni''' on [[polymeeri|polymeroitunut]] oksianioni, jossa useammat tyyppi' MO<sub>''n''</sub> olevat monitahokkaat ovat yhdistyneet toisiinsa niin, että niillä on yhteisä kärkiä tai särmiä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = U. Mueller | Nimeke = Inorganic Structural Chemistry | Julkaisija = Wiley | Vuosi = 1993 | Tunniste = ISBN 0-471-93717-7 }}</ref> Jos monitahokkaan kärjistä kaksi on yhteisiä viereisten monitahokkaiden kanssa, syntyvät rakenne on ketju tai rengas. Lyhyitä ketjuja esiintyy esimerkiksi [[polyfosfaatti|polyfosfaateissa]]. Inosilikaateissa kuten [[pyrokseeni|pyrokseeneissa]] on pitkä ketju SiO<sub>4</sub>-tetraedrejä, joista jokaisen kärjistä kaksi on yhteistä viereisten tetraedrien kanssa. Sama rakenne esiintyy niin sanotuissa metavanadaateissa, esimerkiksi [[ammoniummetavanadaatti|ammoniummetavanadaatissa]], NH<sub>4</sub>VO<sub>3</sub>.
Inosilikaateissa esiintyvän anionin (metasilikaatti-ionin) kaava voidaan johtaa seuraavasti: Ajatellaan, että jokainen piiatomi olisi Si<sup>4+</sup>-ioni ja jokainen happiatomi O<sup>2-</sup> -ioni. Jokainen tällaiseen ajateltuun pii-ioniin liittyy neljä oksidi-ionia, joista kaksi on yhteisiä viereisten pii-ionien kanssa. Kaksi viimeksi mainittua kuuluu siis vain puoliksi yhteen kunkin pii-ionin kanssa. Näin ketjumaisen anionin [[stoikiometria]] ja varaus ovat:
Rivi 113:
Oktaedriset MO<sub>6</sub> ovat yleisiä suuremman järjestysluvun omaavien [[siirtymämetalli]]en oksianioneissa. Joissakin yhdisteissä, esimerkiksi ketjupolymeerisen ionin Mo<sub>2</sub>O<sub>7</sub><sup>2-</sup> suoloissa, on sekä tetraedrisiä että oktaedrisiä yksikköjä.<ref>{{lehtiviite | Tekijä = I. Lindqvist, O. Hassel, M. Webb, Max Rottenberg | Otsikko= Crystal Structure Studies on Anhydrous Sodium Molybdates and Tungstate | Julkaisu = Acta Chem. Scand. | Nide = 4 | Sivut = 1066–1074 | Doi = 10.3891/acta.chem.scand.04-1066}}</ref><ref name=Wells>{{kirjaviite | Tekijä = A. F. Wells |Nimeke = Structural Inorganic Chemistry | Julkaisija = Clarendon Press | Julkaisupaikka = Oxford | Vuosi = 1962 | Sivu = 446}}</ref> Yhteisiä särmiä esiintyy yleisesti ioneilla, joissa on oktaedrisia rakenneyksiköitä ja oktaedtit ovat epäjärjestyksessä niin, että yksikköjä toisiinsa sitovien happiatomien jännitys pienenee. Tämä johtaa [[polyoksometalaatti|polyoksometalaatteina]] tunnettuihin kolmiulotteisiin rakenteisiin. Tyypillinen esimerkki tästä on [[fosmomolybdaatti]]-ionin [[Kegginin rakenne]]. Yhteiset särmät ovat tehokas keino sähkövarauksesta aiheutuvan jännityksen pienentämiseksi, kuten osoittaa seuraava kahden oktaedrin hypoteettinen kondensaatioreaktio:
:
Tässä jokaisen M-atomin keskimääräinen varaus pienee kaksi yksikköä. Yhteisten särmien tehon osoittaa seuraava reaktio, joka tapahtuu, kun molybdaatin [[alkalisuus|alkaliseen]] vesiluokseen lisättään happoa:
: 7 MO<sub>4</sub><sup>2-</sup> + 8 H<sup>+</sup> → Mo<sub>7</sub>O<sub>24</sub><sup>6-</sup> + 4 H<sub>2</sub>O.
Tetraedrinen molybdaatti-ioni muuttuu ensin seisemän toisiinsa kärjistä liittyvän oktaedrin yhdistelmäksi<ref name=Wells/><ref>{{lehtiviite | Tekijä = I. Lindqvist | Julkaisu = Arkiv för Kemi | Nide = 2 | Sivu = 325 | Vuosi = 1950 | Kieli = {{sv}}}}</ref>, jossa kunkin molybdeeniatomin varaus on keskimäärin <math>\frac{6}{7}</math>. Tämä heptamolybdaattirypäs on niin vakaa, että ryppäitä, joissa on 2–6 molybdaattiyksikköä, ei ole havaittu, vaikka niitä epäilemättä muodostuu reaktion välivaiheina.
| |||