Versio 21. syyskuuta 2019 kello 21.03 muokkaa Toivo ja Toivo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 36 386 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 21. syyskuuta 2019 kello 21.07 muokkaa kumoa Toivo ja Toivo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 36 386 muokkausta poistettu tekstiä, joka on korvattu uudella (samaa asiaa) Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 5: Tuhatluvulla turkkilaiset [[Seldžukit\|seldžukit]] (pääkaupunkeina mm. Nishapur ja Merv) loivat keskiaasialaisen jättivaltakunnan, joka oli rajoiltaan lähellä sassanidien entistä valtiota. Islaminuskon mukaan kalifin virka oli jakamaton, joten islamilaisessa maailmassa saattoi olla vain yksi [[Kalifi\|kalifi]]. Bagdadin abbasidikalifit nauttivat suurta uskonnollista arvovaltaa, joten seldžukit käyttivät sitä hyväkseen ja asettuivat buyidit karkotettuaan ~~itse~~ Bagdadin abbasidikalifin "suojelijoiksi". Todellista vallankäyttäjää edusti seldžukeilla sulttaani-instituutio, joka alkoi murtaa kalifin asemaa koskevaa oppia, vaikka aluksi molemmat elivät rinnakkain. 900-luvulla oli jo eletty kolmen kalifin järjestelmässä (Bagdad, Egypti ja Córdoba), eikä yksikään niistä kyennyt voittamaan muita. Seldzukkien sulttaanin virka ei tavoitellut ylintä uskonnollista auktoriteettia kuten Mamunin 800-luvulla perustama kalifaatti-instituutio. Tämä teki mahdolliseksi useiden rinnakkaisten sulttaanikuntien olemassaolon islamilaisessa maailmassa, ja niitä alkoikin ilmestyä eri puolille.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Bennison, A. K.\|Nimeke=The Great Caliphs. The Golden Age of Abbasid Empire\|Vuosi=2011\|Sivu=40-46\|Julkaisija=Tauris}}</ref> ~~Sulttaani alkoi yleistyä arvonimenä itäisen islamilaisen maailman alueella 900-luvulta alkaen ja 1000-luvulla siitä muodostui ylin mahdollinen hallitsijan arvonimi.~~ [[Ghaznavidit]] kuuluivat ensimmäisiin arvonimenä sulttaania käyttäneisiin. Islamissa ylin valta on perinteisesti kuulunut [[kalifi]]lle, mutta tämän arvovallan muututtua lähinnä symboliseksi luotiin toinen henkilön valta-asemaa heijastava arvonimi. Sulttaanilla ei näin ole arvonimenä varsinaisesti uskonnollista taustaa.<ref name="afg">{{Kirjaviite \| Tekijä = Andrei Sergejeff \| Nimeke = Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen \| Vuosi = 2011 \| Luku = \| Sivu = 93 \| Selite = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press \| Suomentaja = \| Tunniste = \| Isbn = 978-952-495-219-4 \| Kieli = {{en}} }}</ref>▼ ▲Sulttaani alkoi yleistyä arvonimenä itäisen islamilaisen maailman alueella 900-luvulta alkaen ja 1000-luvulla siitä muodostui ylin mahdollinen hallitsijan arvonimi. [[Ghaznavidit]] kuuluivat ensimmäisiin arvonimenä sulttaania käyttäneisiin. Islamissa ylin valta on perinteisesti kuulunut [[kalifi]]lle, mutta tämän arvovallan muututtua lähinnä symboliseksi luotiin toinen henkilön valta-asemaa heijastava arvonimi. Sulttaanilla ei näin ole arvonimenä varsinaisesti uskonnollista taustaa.<ref name="afg">{{Kirjaviite \| Tekijä = Andrei Sergejeff \| Nimeke = Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen \| Vuosi = 2011 \| Luku = \| Sivu = 93 \| Selite = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press \| Suomentaja = \| Tunniste = \| Isbn = 978-952-495-219-4 \| Kieli = {{en}} }}</ref> ==Lähteet==

Ero sivun ”Sulttaani” versioiden välillä