Ero sivun ”Ojibwayt” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh
Rivi 34:
 
== Historia ==
[[Tiedosto:Ojibwe Language Map.png|thumbpienoiskuva|Ojibway-kielialueen kartta 1600-luvulla]]
 
=== Esihistoria ===
[[Traditio]]n mukaan anishinabet (ojibwat, [[ottawat]] ja potawatomit) olivat joskus kauan ennen eurooppalaisten tuloa asuneet lähellä merta, joko [[Atlantin valtameri|Atlantin valtamerta]] tai [[Hudsoninlahti|Hudsoninlahtea]].<ref name="Traditio"/> Kylmien sääolosuhteiden pakottamina koko kansakunta matkasi [[1400-luku|1400-luvulla]] Huronjärven alueille asettuen sen itäosiin. Ottawat ja potawatomit erkaantuivat pääjoukosta omiksi kansoikseen. Ottawat jäivät asumaan [[Manitoulin Island|Manitoulin saarelle]] potawatomien jatkaessa kulkuaan [[Michigan]]in alaosiin. Ojibwien määränpäänä oli Ontarion ja Michiganin rajalla sijaitseva [[Sault Ste. Marie]].<ref name="Influ">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mackinac-island-insider-tips.com/ojibwa-indians.html|Nimeke=Ojibway Indians and their Influence|Julkaisu=Mackinac-island-insider-tips.com|Viitattu=19.6.2011|kieli={{en}}}}</ref>
 
Ojibwojen asettuminen Sault Ste. Marien lähettyville sai aluetta ennestään asuttaneet [[menomiinit]] väistymään kohti etelää. Myös [[Cheyennet|cheyennien]] ja [[Arapahot|arapahojen]] on uskottu aloittaneen ensimmäiset monista muuttoliikkeistään mahdollisesti edellä mainittujen kansojen työntäessä heitä tieltään.<ref name="History"/>
 
Atlantin rannikon lähialueilla asuvat intiaanikansat saivat [[1500-luku|1500-luvulla]] ensikosketuksen eurooppalaisiin kun [[Tutkimusmatkailija|löytöretkeilijät]], kalastajat ja kauppiaat alkoivat laivoineen liikkua rantavesillä ja jokialueilla, jotka työntyivät mantereelle. Ensimmäinen ranskalainen kauppa-asema perustettiin jo 1500-luvun lopulla [[Saint Lawrence (joki)|St. Lawrence -joen]] suulle, josta kehittyi silloisen turkiskaupan keskus [[Tadoussac]].<ref name="Henriksson s. 30">Henriksson s. 30.</ref>
 
=== 1600-luku ===
[[Tiedosto:Kane Encampment.jpg|thumbpienoiskuva|Saulteurien ja uudisasukkaiden tapaaminen [[Winnipegjoki|Winnipegjoen]] varrella. [[Paul Kane]]n maalaus vuodelta 1846.]]
Vuonna 1603 löytöretkeilijä [[Samuel de Champlain]] purjehti [[Ranska]]n kuningas [[Henrik IV (Ranska)|Henrik IV:n]] käskystä Tadoussaciin ja liittoutui alueella asuvien [[Huronit|huronien]] kanssa. Vuosisadan alkupuolella kauppa-asemia perustettiin yhä syvemmälle sisämaahan. Ojibwat ja ranskalaiset tapasivat toisensa ensimmäisen kerran vuoden 1615 seutuvilla. Ranskalaiset tutkimusmatkaajat ja heitä seuraavat kauppiaat ja [[Lähetystyö|lähetyssaarnaajat]] olivat raportoineet intiaaniyhteisöstä, joka asusti lähellä Sault Ste. Marien putouksia paikassa, jossa Yläjärven vedet laskivat Huronjärveen.<ref name="Santoro 107">Santoro s.107</ref> Tapaamiaan intiaaneja ranskalaiset kutsuivat nimellä ''Saulteurs'', joka tarkoitti "Putousten kansaa".<ref name="Turtle"/> He olivat ojibwoja, joita oli kerääntynyt monina pieninä ryhminä Sault Ste. Marien alueelle kalastamaan ja tapaamaan niin sukulaisia kuin ystäviäkin. Putousten lähitienoista muodostui ojibwojen yhteinen kokoontumispaikka, jossa vierailivat myös eurooppalaiset kauppiaat.<ref name="Turtle"/>
 
Rivi 68:
 
=== 1800-luku ===
[[Tiedosto:Casper wild.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|Tämän maalauksenMaalauksen taustalla näkyvä rakennus on Fort Snelling. Paikka sijaitsi nykyisen St. Paulin kaupungin alueella ja oli rajana ojibwien ja siouxien asuma-alueille.]]
1800-luvun alkupuolella ojibwat levittäytyivät myös [[Saskatchewan]]in, [[Ohio]]on, [[Illinois]]in, [[Indiana]]an, [[Montana]]an ja Pohjois-Dakotaan. Heitä asui useiden tuhansien kilometrien päässä toisistaan. Ojibwat kävivät kauppaa Kanadan brittiväestön kanssa pyrkien välttämään kosketusta Yhdysvaltoihin. [[1820-luku|1820-luvun]] alussa rakennettiin [[Mississippi (joki)|Mississippi]]- ja [[Minnesota (joki)|Minnesotajokien]] yhtymäkohtaan rakennettiin 1820-luvun alussa [[Fort Snelling]], jonka yhtenä tarkoituksena oli lopettaa ojibwien ja siouxien keskinäiset sodat. Jonkin aikaa linnake palveli tätä tarkoitusta ojibwien ja siouxien hoitaessaan siellä neuvottelunsa sekä kaupankäyntinsä. Vanhat riidat leimahtivat kuitenkin uusiksi sodiksi [[1830-luku|1830-luvun]] aikanaluvulla. Vuonna 1839 100Sata ojibwaa ja 23 siouxia kuoli 1839 taistelussa, joka käytiin Fort Snellingin mailla.<ref name="Chippewa">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.fourdir.com/chippewa.htm|Nimeke=Chippewa|Julkaisu=Fourdir.com|Viitattu=2.1.2009|Kieli={{en}}}}</ref>
 
Saadakseen ojibwat rajattua yhdelle alueelle [[Yhdysvaltain presidentti]] [[Zachary Taylor]] esitti ehdotuksen siirtää kaikki ojibwat Kansasiin, jossa heitä olisi helpompi valvoa. Ojibwojen päälliköt nousivat yksimielisesti hanketta vastaan ja lähettivät oman lähetystönsä tapaamaan presidenttiä [[Washington (DC)|Washingtoniin]]. Taylor kieltäytyi ottamasta ojibwaneuvottelijoita vastaan.<ref name="Country">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mpm.edu/wirp/ICW-151.html |Nimeke=Ojibwe History|Julkaisu=Mpm.edu|Viitattu=2.1.2009|Kieli={{en}}}}</ref> Presidentin kuollessa äkillisesti kesken virkakauttaan asian käsittely siirtyi. Taylorin seuraajaksi vuonna 1850 valittu [[Millard Fillmore]] sai ojibwat vieraikseen vuonna 1852. Hän käyttäytyi edeltäjäänsä myötämielisemmin ja suostui kuuntelemaan vieraidensa mielipiteet vireillä olevasta asiasta. Neuvottelut helpottivat ojibwojen tilannetta. Yhdysvaltain [[hallitus]] kunnioitti heidän suurta lukumääräänsä, eikä ryhtynyt varsinaisiin pakkotoimenpiteisiin heidän siirtämisessään. Sen sijaan uusi sopimus maiden luovuttamisesta ja uusista reservaatioista kirjoitettiin vuonna 1854.<ref name="Country"/>
 
[[Tiedosto:OjibweWashDelegation.jpg|thumbpienoiskuva|Ojibwojen lähetystö Washingtonissa vuonna 1852.]]
Valkoisen väestön rajusti kasvaneen uudisasutuksen seurauksena ojibwat joutuivat luopumaan lähes kaikista maistaan Minnesotassa, mutta saivat tilalle neljä reservaatiota ennestään tutuilta Wisconsinin alueilta. Bad riverin, Red rockin, Lac du Flambeaun ja Lac Courte Oreillesin maaseudulle.<ref name="Country"/> Useat Wisconsiniin sijoitetuista ojibwoista olivat kuitenkin kykenemättömiä ansaitsemaan elantoaan metsästyksen tai marjastamisen turvin. Maaperä oli hedelmätöntä ja lisäksi Wisconsinin osavaltio kielsi ojibwojen kalastusoikeudet heidän entisillä maa-alueillaan vastoin kirjoitettujen sopimusten ehtoja. Asiaa käsiteltiin pitkälle seuraavan vuosisadan puolelle, kunnes sopimukset kalastusoikeuksista kirjoitettiin uusiksi.<ref name="Country"/>
 
Ojibwoja siirtyi 1800-luvun jälkimmäisen puoliskon aikana suurin joukoin valkoisten omistamien puutavaralaitosten palvelukseen metsätyömiehiksi ja niinkutsutuiksi "tukkijätkiksi". Vaikka uusia reservaatioita perustettiin niin Yhdysvaltoihin kuin Kanadaankin, niin ojibwojen toimeentulo osoittautui useammassa tapauksessa verrattain huonoksi.<ref name="Country"/>
 
[[Tiedosto:Louis Riel Statue.jpg|thumbpienoiskuva|Louis Rielin patsas Manitobassa]]
Vastoinkäymisistä huolimatta ojibwojen lukumäärä ei milloinkaan alittanut 15&nbsp;000:n rajaa. Yhtenä selityksenä tähän oli varhaisten väestönlaskentatulosten virheellisyydet. Toinen syy löytyi lukuisista seka-avioliitoista. Jo 1600-luvulla ranskalaiset turkiskauppiaat ottivat vaimoikseen nuoria ojibwatyttöjä, ja seuraavalla vuosisadalla tapa yleistyi. Jälkeläisiä kutsuttiin [[Métisit|métiseiksi]], mutta epäilemättä heitä sekaantui paljon ojibwaheimoihin. Näin väestölaskennan tulokset alkoivat näyttää liian korkeita lukemia, kun oli hyvin vaikea tehdä selkoa laskettavien puhdasverisyydestä. Ojibwoista polveutuva poliitikko [[Louis Riel]] johti vuosina 1869–70 metisien [[Redjoen kapina]]a Kanadan hallitusta ja Anglo-Amerikkalaisia vastaan. Riel nousi ase kädessä vielä uuteen [[Saskatchewanin kapina]]an 1880-luvulla, mutta heikoin tuloksin. Hän kuoli hirttolavalla [[Valtiopetos|valtiopetoksesta]] tuomittuna. Kanadan ranskalaisille hänestä tuli kuolemansa jälkeen palvottu sankari.<ref name="Virrankoski 152">Virrankoski, s. 152.</ref>
 
Rivi 89:
 
== Nykypäivä ==
Ojibwoita on nykyisin yli 200&nbsp;000. Vuoden 2000 väestönlaskennassa heitä asui eniten Minnesotassa, jossa määrä ylitti yli 60&nbsp;000 ojibwaa. Ontariossa luku oli 41&nbsp;000, pohjoisPohjois-Dakotassa 34&nbsp;000 ja Michiganissa 31&nbsp;000 henkeä.<ref name="Chippewa"/> Lisäksi heitä asuu Wisconsinissa ja Saskatchewanissa. Useat ojibwat elävät yhä kalastuksella ja metsästyksellä. Suomalaiset Ontariossa asuvat siirtolaiset ovat olleet paljon tekemisissä ojibwojen kanssa. Stanley F. Hunnisettin tutkimustuloksien mukaan ystävyyssuhteet ovat kehittyneet syviksi. Ojibwat ja suomalaiset ovat löytäneet toisistaan paljon yhteistä ja kerrotaan, että he ovat oppineet verrattain hyvin myös toistensa kieltä.<ref name="Virrankoski 152" />
 
== Kulttuuri ==
Rivi 95:
Ojibwat saivat nimensä ainutlaatuisista saumoilla poimutetuista mokkasiineistaan. Heidät tunnettiin myös nimellä ''chippewa'', joka oli lähinnä vain eri tavoin lausuttu väännös edellisestä sanasta. Alun perin ranskalaiset kutsuivat heitä ''salteauxeiksi'', joka [[Michigan]]in alueilla tunnettiin omana heimonaan. Ontariossa asuvat ''missisaugat'' olivat ojibwojen heimoista suurilukuisin. Pohjoisilla preerioilla vaeltelivat ''bungeet''. Muita vähemmän tunnettuja ryhmiä tai heimoja olivat ''Amikvat'', ''Atchoguet'', ''Bawatingit'', ''Chequamegonit'', ''Munduat'', ''Noquetit'' ja ''Mikinacit.'' Nimet saatettiin monesti lausua hieman eri tavoin ja näin myös niiden kirjoitusasu poikkeaa eri lähteissä toisistaan.<ref name="History">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.tolatsga.org/ojib.html|Nimeke= Ojibwe History|Julkaisu=Tolatsga.org|Viitattu=2.1.2009|Kieli={{en}}}}</ref>
 
[[Tiedosto:Ojibwecosmos smallversion.jpg|thumbpienoiskuva|left|250pxvasen|Ojibwojen Maailmankaikkeus]]
Toimiakseen niin sodan kuin rauhan aikana parhaalla mahdollisella tavalla oli heimot jaettu [[Klaani|klaaneihin]] tai totemeihin, joista jokaisella oli omat erilliset tehtävänsä. Kansakunnan tarpeita täyttäessään oli klaanien pystyttävä työskentelemään myös yhdessä. Lain, oikeuden ja yleisen järjestyksen edessä kaikki klaanit olivat samanarvoisessa asemassa ja systeemi oli rakennettu pitämään yllä oikeudenmukaisuutta, henkisen elämän pääperiaatteita ja lujittamaan kansan yhteenkuuluvuutta. Kaiken kaikkiaan ojibwojen klaaneja on tunnettu yli 20,<ref name="Anishi">{{Verkkoviite |Osoite=http://www.shannonthunderbird.com/tribal_lifestyle.htm |Nimeke=Anishinaabe| Julkaisu=Shannonthunderbird.com |Viitattu=18.6.2011|Kieli={{en}}}}</ref> mutta alun perin niiden määrä on ollut seitsemän. Näistä ''Karhut'' valvoivat yleistä järjestystä niin kylissä kuin sen ympäristössäkin. Lisäksi heidän tehtäviinsä kuului tutkia maaperä, käydä läpi kasvillisuus ja etsiä luonnontuotteita ihmisten sairauksiin. ''Näädät'' olivat metsästäjiä ja sotureita, jotka huolehtivat myös kyliensä puolustuksen suunnittelusta. ''Kurjet'' ja ''Kuikat'' olivat päälliköitten klaaneja, joissa hoidettiin kaikki [[Politiikka|poliittiset]] asiat. Kalat toimivat opettajina lapsille, mutta myös yleisinä neuvonantajina, joilla oli valtaa ratkaista päällikköjen klaanien keskinäiset kiistat. ''Kauriitten'' klaani muodostui herkistä ja runollisista ihmisistä, jotka huolehtivat asunnoista ja yleisestä hyvinvoinnista, vapaa-ajan tapahtumista ja virkistystilaisuuksista. ''Lintujen'' klaani koostui tietäjistä ja henkisistä johtajista.<ref name="Klaani">{{verkkoviite|Osoite=http://www.nald.ca/CLR/chikiken/page23.htm|Nimeke= Clan System|Julkaisu=Nald.ca|Viitattu=2.1.2009|Kieli={{en}}}}</ref>
 
Rivi 111:
[[Koivut|Koivusta]] otettu [[tuohi]] muodosti tärkeän rakennusmateriaalin, jota ojibwayt käyttivät niin asuntojensa päällystykseen kuin kanoottiensa valmistukseen. Tuohikanootit olivat kevyitä ja niillä eteneminen nopeaa. Kun perhe muutti he jättivät vanhan asuntonsa rungon pystyyn, mutta ottivat sen päällysteinä käytetyt tuotet mukaansa.<ref name="History"/>
 
[[Tiedosto:Sugar-Making Among the Indians in the North.gif|thumbpienoiskuva|Ojibwat pitivät erityisiä "sokerikyliä" vaahterasiirapin tekoa varten. Jokainen ryhmä palasi keväisin omalle traditionaaliselle paikalleen, jonne he olivat varastoineet siirapintekoon tarvittavat työkalut ja merkinneet kirveellä tarkoitukseen sopivat puut. Vaahteraan tehtyjen reikien kautta mahla valutettiin astioihin.]]
Laajalle levittäytyneiden ojibwien kulttuurissa oli suuria eroavaisuuksia riippuen siitä missä he asuivat. [[Pohjois-Dakota]]n tasangoille siirtyneet bungeet eli tasanko-ojibwat omaksuivat biisoninmetsästäjäin liikkuvan elämäntyylin. Heidän tapansa, [[Taide|taiteensa]], vaatetuksensa ja seremoniansa olivat hyvin erilaisia kuin kiinteissä suurissa kylissään [[Wisconsin]]issa, [[Michigan]]issa ja Ontariossa asuvilla [[maissi]]a, [[Pavut|papuja]] ja [[tupakka]]a viljelevillä sukulaisillaan. Suurten järvien pohjoispuolelle asumaan jääneet ojibwat säilyttivät kalastuksen yhtenä elinkeinoistaan, mutta myös [[intiaaniriisi]]n keruu ja [[Vaahterasiirappi|vaahterasiirapin]] teko kuuluivat heidän arkeensa.<ref name="Nanabush"/>
 
Rivi 124:
 
=== Seremoniat ===
[[Tiedosto:JingleDress3.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|upright|Tämän päivän ojibwa-tytöt näyttävissä juhla-asuissaan. Kuvan helinä-puvut kuuluvat osana [[pow-wow]]-tanssiin, joka on perinteinen intiaanien tapahtuma ympäri Yhdysvaltoja.]]
Ojibwojen seremoniat koostuivat monista uskomuksista, tavoista ja tapahtumista. 1600-luvulla ja vielä seuraavan vuosisadan alussa oli monien ojibwojen juhlien kokoontumispaikka ''Bowating'' lähellä nykyistä [[Sault Ste. Marie (Kanada)|Sault Ste. Marieta]]. Tilaisuudet olivat yleensä [[Kevät|keväisin]] ja [[syksy]]isin. Lasten nimeämistilaisuus, poikien ensimmäinen metsästys, tyttöjen [[Kuukautiskierto|kuukautiskierron]] alkaminen sekä [[Avioliitto|avioliitot]] ja kuolemat muodostivat suuren osan juhlien aiheista. Seremonioissa kuultiin rukouksia, harrastettiin piipunpolttoa, höyryhuoneessa puhdistautumista, näkyjen näkemistä ja annettiin kunnianosoituksia Suurelle hengelle.<ref name="Traditio">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.dream-catchers.org/ojibwe-history.php|Nimeke= Ojibwe Culture and History|Julkaisu=dreamcatcher.org|Viitattu=2.1.2009|Kieli={{en}}}}</ref> Useita tilaisuuksia säesti yksitoikkoinen [[Rumpu|rummutus]], [[huilu]]nsoitto ja moniääninen laulaminen. Myös [[urheilu]]kilpailut sekä [[tarina]]nkerronta sisältyivät moniin tapahtumiin.
 
Rivi 135:
[[Terveydenhuolto]]on ojibwa-naiset ja [[šamaani]]t keräsivät erilaisia lääkeyrttejä. Sumakkipensaan hedelmistä ja juurista tehtiin teetä, jolla pyrittiin tyrehdyttämään verenvuoto. Makeutettuun siirappiin kastetut villisipulit toimivat kylmettymistä vastaan [[Karhunvatukka|Karhunvatukkapensaan]] juurista keitettiin juomaa, jota käytettiin [[ripuli]]in ja jolla yritettiin estää [[keskenmeno]]ja. [[Ratamo]]n lehtiä käytettiin lievittävinä hauteina niin mustelmiin, käärmeenpuremiin kuin [[reumatismi]]kin.<ref name="Nanabush"/>
 
[[Tiedosto:One-Called-From-A-Distance Chippewa.jpg|thumbpienoiskuva|upright|Chippewa One-Called-From-A-Distance (Midwewinind) Minnesotasta (1894).]]
Eurooppalaisten mukana tulleet sairaudet, kuten [[isorokko]], [[tuberkuloosi]] ja [[kolera]] olivat tauteja, joiden tuhoavia vaikutuksia vastaan ei ollut lääkitystä. Uusia tappavia tauteja parantamaan perustettiin parantajien salaseura. Hoitoja annettiin niin miehille kuin naisillekin. Myöhemmin tämä lääketieteellinen yhdistys tunnettiin ''Midiwiwin''-seuran nimellä. <ref name="Virrankoski 150" /> Tämän salaisia istuntoja ja mystisiä parannusriittejä käyttäneen salaseuran uskotaan saaneen alkunsa 1600-luvulla.<ref name="Society">{{Verkkoviite|Osoite=http://the-wanderling.com/midewiwin.html|Nimeke= Secret Ojibwa Medicine Society|Julkaisu=The-wandering.com|Viitattu=19.6.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Tietoja salaisista menoistaan ojibwat taltioivat rullattuihin koivuntuohiin, jotka välittivät hoito-ohjeita tuleville sukupolville.<ref name="History"/> Lääkerohtojen joukossa oli esimerkiksi kahdeksasta eri yrtistä valmistettu Essiac-tee, jota käytettiin pahanlaatuisten kasvainten hoidossa. Ontariolaisessa sairaalassa kanadalainen ylihoitaja Rene Caisse hoiti yli 50 vuoden ajan satoja vaikeastikin sairaita potilaita Essiac-teellä ja sai aikaan hyviä tuloksia.<ref name="Essiac">{{Verkkoviite |Osoite=http://www.bulk-essiac-tea.com/ojibwa-essiac.html |Nimeke= An Ojibwa Medicine Man is Credited with Developing the Essiac Tea formula|Julkaisu = Bulk-essiac-tea.com|Viitattu=2.1.2009|Kieli={{en}}}}</ref> Caisse itse nimesi tuotteen kääntämällä sukunimensä toisinpäin.<ref name="Rene">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.bulk-essiac-tea.com/rene-caisse.html |Nimeke=Rene Caisse and essiac tea|Julkaisu = Bulk-essiac-tea.com|Viitattu=20.6.2011|Kieli={{en}}}}</ref>