Ero sivun ”Ojibwayt” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh |
|||
Rivi 34:
== Historia ==
[[Tiedosto:Ojibwe Language Map.png|
=== Esihistoria ===
[[Traditio]]n mukaan anishinabet (ojibwat, [[ottawat]] ja potawatomit) olivat joskus kauan ennen eurooppalaisten tuloa asuneet lähellä merta, joko [[Atlantin valtameri|Atlantin valtamerta]] tai [[Hudsoninlahti|Hudsoninlahtea]].<ref name="Traditio"/> Kylmien sääolosuhteiden pakottamina koko kansakunta matkasi
Ojibwojen asettuminen Sault Ste. Marien lähettyville sai aluetta ennestään asuttaneet [[menomiinit]] väistymään kohti etelää. Myös
Atlantin rannikon lähialueilla asuvat intiaanikansat saivat
=== 1600-luku ===
[[Tiedosto:Kane Encampment.jpg|
Vuonna 1603 löytöretkeilijä [[Samuel de Champlain]] purjehti [[Ranska]]n kuningas [[Henrik IV (Ranska)|Henrik IV:n]] käskystä Tadoussaciin ja liittoutui alueella asuvien [[Huronit|huronien]] kanssa. Vuosisadan alkupuolella kauppa-asemia perustettiin yhä syvemmälle sisämaahan. Ojibwat ja ranskalaiset tapasivat toisensa ensimmäisen kerran vuoden 1615 seutuvilla. Ranskalaiset tutkimusmatkaajat ja heitä seuraavat kauppiaat ja [[Lähetystyö|lähetyssaarnaajat]] olivat raportoineet intiaaniyhteisöstä, joka asusti lähellä Sault Ste. Marien putouksia paikassa, jossa Yläjärven vedet laskivat Huronjärveen.<ref name="Santoro 107">Santoro s.107</ref> Tapaamiaan intiaaneja ranskalaiset kutsuivat nimellä ''Saulteurs'', joka tarkoitti "Putousten kansaa".<ref name="Turtle"/> He olivat ojibwoja, joita oli kerääntynyt monina pieninä ryhminä Sault Ste. Marien alueelle kalastamaan ja tapaamaan niin sukulaisia kuin ystäviäkin. Putousten lähitienoista muodostui ojibwojen yhteinen kokoontumispaikka, jossa vierailivat myös eurooppalaiset kauppiaat.<ref name="Turtle"/>
Rivi 68:
=== 1800-luku ===
[[Tiedosto:Casper wild.jpg|
1800-luvun alkupuolella ojibwat levittäytyivät myös [[Saskatchewan]]in, [[Ohio]]on, [[Illinois]]in, [[Indiana]]an, [[Montana]]an ja Pohjois-Dakotaan. Heitä asui useiden tuhansien kilometrien päässä toisistaan. Ojibwat kävivät kauppaa Kanadan brittiväestön kanssa pyrkien välttämään kosketusta Yhdysvaltoihin.
Saadakseen ojibwat rajattua yhdelle alueelle [[Yhdysvaltain presidentti]] [[Zachary Taylor]] esitti ehdotuksen siirtää kaikki ojibwat Kansasiin, jossa heitä olisi helpompi valvoa. Ojibwojen päälliköt nousivat yksimielisesti hanketta vastaan ja lähettivät oman lähetystönsä tapaamaan presidenttiä [[Washington (DC)|Washingtoniin]]. Taylor kieltäytyi ottamasta ojibwaneuvottelijoita vastaan.<ref name="Country">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mpm.edu/wirp/ICW-151.html |Nimeke=Ojibwe History|Julkaisu=Mpm.edu|Viitattu=2.1.2009|Kieli={{en}}}}</ref> Presidentin kuollessa äkillisesti kesken virkakauttaan asian käsittely siirtyi. Taylorin seuraajaksi vuonna 1850 valittu [[Millard Fillmore]] sai ojibwat vieraikseen vuonna 1852. Hän käyttäytyi edeltäjäänsä myötämielisemmin ja suostui kuuntelemaan vieraidensa mielipiteet vireillä olevasta asiasta. Neuvottelut helpottivat ojibwojen tilannetta. Yhdysvaltain [[hallitus]] kunnioitti heidän suurta lukumääräänsä, eikä ryhtynyt varsinaisiin pakkotoimenpiteisiin heidän siirtämisessään. Sen sijaan uusi sopimus maiden luovuttamisesta ja uusista reservaatioista kirjoitettiin vuonna 1854.<ref name="Country"/>
[[Tiedosto:OjibweWashDelegation.jpg|
Valkoisen väestön rajusti kasvaneen uudisasutuksen seurauksena ojibwat joutuivat luopumaan lähes kaikista maistaan Minnesotassa, mutta saivat tilalle neljä reservaatiota ennestään tutuilta Wisconsinin alueilta. Bad riverin, Red rockin, Lac du Flambeaun ja Lac Courte Oreillesin maaseudulle.<ref name="Country"/> Useat Wisconsiniin sijoitetuista ojibwoista olivat kuitenkin kykenemättömiä ansaitsemaan elantoaan metsästyksen tai marjastamisen turvin. Maaperä oli hedelmätöntä ja lisäksi Wisconsinin osavaltio kielsi ojibwojen kalastusoikeudet heidän entisillä maa-alueillaan vastoin kirjoitettujen sopimusten ehtoja. Asiaa käsiteltiin pitkälle seuraavan vuosisadan puolelle, kunnes sopimukset kalastusoikeuksista kirjoitettiin uusiksi.<ref name="Country"/>
Ojibwoja siirtyi 1800-luvun jälkimmäisen puoliskon aikana suurin joukoin valkoisten omistamien puutavaralaitosten palvelukseen metsätyömiehiksi ja niinkutsutuiksi "tukkijätkiksi". Vaikka uusia reservaatioita perustettiin niin Yhdysvaltoihin kuin Kanadaankin, niin ojibwojen toimeentulo osoittautui useammassa tapauksessa verrattain huonoksi.<ref name="Country"/>
[[Tiedosto:Louis Riel Statue.jpg|
Vastoinkäymisistä huolimatta ojibwojen lukumäärä ei milloinkaan alittanut 15 000:n rajaa. Yhtenä selityksenä tähän oli varhaisten väestönlaskentatulosten virheellisyydet. Toinen syy löytyi lukuisista seka-avioliitoista. Jo 1600-luvulla ranskalaiset turkiskauppiaat ottivat vaimoikseen nuoria ojibwatyttöjä, ja seuraavalla vuosisadalla tapa yleistyi. Jälkeläisiä kutsuttiin [[Métisit|métiseiksi]], mutta epäilemättä heitä sekaantui paljon ojibwaheimoihin. Näin väestölaskennan tulokset alkoivat näyttää liian korkeita lukemia, kun oli hyvin vaikea tehdä selkoa laskettavien puhdasverisyydestä. Ojibwoista polveutuva poliitikko [[Louis Riel]] johti vuosina 1869–70 metisien [[Redjoen kapina]]a Kanadan hallitusta ja Anglo-Amerikkalaisia vastaan. Riel nousi ase kädessä vielä uuteen [[Saskatchewanin kapina]]an 1880-luvulla, mutta heikoin tuloksin. Hän kuoli hirttolavalla [[Valtiopetos|valtiopetoksesta]] tuomittuna. Kanadan ranskalaisille hänestä tuli kuolemansa jälkeen palvottu sankari.<ref name="Virrankoski 152">Virrankoski, s. 152.</ref>
Rivi 89:
== Nykypäivä ==
Ojibwoita on nykyisin yli 200 000. Vuoden 2000 väestönlaskennassa heitä asui eniten Minnesotassa, jossa määrä ylitti yli 60 000 ojibwaa. Ontariossa luku oli 41 000,
== Kulttuuri ==
Rivi 95:
Ojibwat saivat nimensä ainutlaatuisista saumoilla poimutetuista mokkasiineistaan. Heidät tunnettiin myös nimellä ''chippewa'', joka oli lähinnä vain eri tavoin lausuttu väännös edellisestä sanasta. Alun perin ranskalaiset kutsuivat heitä ''salteauxeiksi'', joka [[Michigan]]in alueilla tunnettiin omana heimonaan. Ontariossa asuvat ''missisaugat'' olivat ojibwojen heimoista suurilukuisin. Pohjoisilla preerioilla vaeltelivat ''bungeet''. Muita vähemmän tunnettuja ryhmiä tai heimoja olivat ''Amikvat'', ''Atchoguet'', ''Bawatingit'', ''Chequamegonit'', ''Munduat'', ''Noquetit'' ja ''Mikinacit.'' Nimet saatettiin monesti lausua hieman eri tavoin ja näin myös niiden kirjoitusasu poikkeaa eri lähteissä toisistaan.<ref name="History">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.tolatsga.org/ojib.html|Nimeke= Ojibwe History|Julkaisu=Tolatsga.org|Viitattu=2.1.2009|Kieli={{en}}}}</ref>
[[Tiedosto:Ojibwecosmos smallversion.jpg|
Toimiakseen niin sodan kuin rauhan aikana parhaalla mahdollisella tavalla oli heimot jaettu [[Klaani|klaaneihin]] tai totemeihin, joista jokaisella oli omat erilliset tehtävänsä. Kansakunnan tarpeita täyttäessään oli klaanien pystyttävä työskentelemään myös yhdessä. Lain, oikeuden ja yleisen järjestyksen edessä kaikki klaanit olivat samanarvoisessa asemassa ja systeemi oli rakennettu pitämään yllä oikeudenmukaisuutta, henkisen elämän pääperiaatteita ja lujittamaan kansan yhteenkuuluvuutta. Kaiken kaikkiaan ojibwojen klaaneja on tunnettu yli 20,<ref name="Anishi">{{Verkkoviite |Osoite=http://www.shannonthunderbird.com/tribal_lifestyle.htm |Nimeke=Anishinaabe| Julkaisu=Shannonthunderbird.com |Viitattu=18.6.2011|Kieli={{en}}}}</ref> mutta alun perin niiden määrä on ollut seitsemän. Näistä ''Karhut'' valvoivat yleistä järjestystä niin kylissä kuin sen ympäristössäkin. Lisäksi heidän tehtäviinsä kuului tutkia maaperä, käydä läpi kasvillisuus ja etsiä luonnontuotteita ihmisten sairauksiin. ''Näädät'' olivat metsästäjiä ja sotureita, jotka huolehtivat myös kyliensä puolustuksen suunnittelusta. ''Kurjet'' ja ''Kuikat'' olivat päälliköitten klaaneja, joissa hoidettiin kaikki [[Politiikka|poliittiset]] asiat. Kalat toimivat opettajina lapsille, mutta myös yleisinä neuvonantajina, joilla oli valtaa ratkaista päällikköjen klaanien keskinäiset kiistat. ''Kauriitten'' klaani muodostui herkistä ja runollisista ihmisistä, jotka huolehtivat asunnoista ja yleisestä hyvinvoinnista, vapaa-ajan tapahtumista ja virkistystilaisuuksista. ''Lintujen'' klaani koostui tietäjistä ja henkisistä johtajista.<ref name="Klaani">{{verkkoviite|Osoite=http://www.nald.ca/CLR/chikiken/page23.htm|Nimeke= Clan System|Julkaisu=Nald.ca|Viitattu=2.1.2009|Kieli={{en}}}}</ref>
Rivi 111:
[[Koivut|Koivusta]] otettu [[tuohi]] muodosti tärkeän rakennusmateriaalin, jota ojibwayt käyttivät niin asuntojensa päällystykseen kuin kanoottiensa valmistukseen. Tuohikanootit olivat kevyitä ja niillä eteneminen nopeaa. Kun perhe muutti he jättivät vanhan asuntonsa rungon pystyyn, mutta ottivat sen päällysteinä käytetyt tuotet mukaansa.<ref name="History"/>
[[Tiedosto:Sugar-Making Among the Indians in the North.gif|
Laajalle levittäytyneiden ojibwien kulttuurissa oli suuria eroavaisuuksia riippuen siitä missä he asuivat. [[Pohjois-Dakota]]n tasangoille siirtyneet bungeet eli tasanko-ojibwat omaksuivat biisoninmetsästäjäin liikkuvan elämäntyylin. Heidän tapansa, [[Taide|taiteensa]], vaatetuksensa ja seremoniansa olivat hyvin erilaisia kuin kiinteissä suurissa kylissään [[Wisconsin]]issa, [[Michigan]]issa ja Ontariossa asuvilla [[maissi]]a, [[Pavut|papuja]] ja [[tupakka]]a viljelevillä sukulaisillaan. Suurten järvien pohjoispuolelle asumaan jääneet ojibwat säilyttivät kalastuksen yhtenä elinkeinoistaan, mutta myös [[intiaaniriisi]]n keruu ja [[Vaahterasiirappi|vaahterasiirapin]] teko kuuluivat heidän arkeensa.<ref name="Nanabush"/>
Rivi 124:
=== Seremoniat ===
[[Tiedosto:JingleDress3.jpg|
Ojibwojen seremoniat koostuivat monista uskomuksista, tavoista ja tapahtumista. 1600-luvulla ja vielä seuraavan vuosisadan alussa oli monien ojibwojen juhlien kokoontumispaikka ''Bowating'' lähellä nykyistä [[Sault Ste. Marie (Kanada)|Sault Ste. Marieta]]. Tilaisuudet olivat yleensä [[Kevät|keväisin]] ja [[syksy]]isin. Lasten nimeämistilaisuus, poikien ensimmäinen metsästys, tyttöjen [[Kuukautiskierto|kuukautiskierron]] alkaminen sekä [[Avioliitto|avioliitot]] ja kuolemat muodostivat suuren osan juhlien aiheista. Seremonioissa kuultiin rukouksia, harrastettiin piipunpolttoa, höyryhuoneessa puhdistautumista, näkyjen näkemistä ja annettiin kunnianosoituksia Suurelle hengelle.<ref name="Traditio">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.dream-catchers.org/ojibwe-history.php|Nimeke= Ojibwe Culture and History|Julkaisu=dreamcatcher.org|Viitattu=2.1.2009|Kieli={{en}}}}</ref> Useita tilaisuuksia säesti yksitoikkoinen [[Rumpu|rummutus]], [[huilu]]nsoitto ja moniääninen laulaminen. Myös [[urheilu]]kilpailut sekä [[tarina]]nkerronta sisältyivät moniin tapahtumiin.
Rivi 135:
[[Terveydenhuolto]]on ojibwa-naiset ja [[šamaani]]t keräsivät erilaisia lääkeyrttejä. Sumakkipensaan hedelmistä ja juurista tehtiin teetä, jolla pyrittiin tyrehdyttämään verenvuoto. Makeutettuun siirappiin kastetut villisipulit toimivat kylmettymistä vastaan [[Karhunvatukka|Karhunvatukkapensaan]] juurista keitettiin juomaa, jota käytettiin [[ripuli]]in ja jolla yritettiin estää [[keskenmeno]]ja. [[Ratamo]]n lehtiä käytettiin lievittävinä hauteina niin mustelmiin, käärmeenpuremiin kuin [[reumatismi]]kin.<ref name="Nanabush"/>
[[Tiedosto:One-Called-From-A-Distance Chippewa.jpg|
Eurooppalaisten mukana tulleet sairaudet, kuten [[isorokko]], [[tuberkuloosi]] ja [[kolera]] olivat tauteja, joiden tuhoavia vaikutuksia vastaan ei ollut lääkitystä. Uusia tappavia tauteja parantamaan perustettiin parantajien salaseura. Hoitoja annettiin niin miehille kuin naisillekin. Myöhemmin tämä lääketieteellinen yhdistys tunnettiin ''Midiwiwin''-seuran nimellä. <ref name="Virrankoski 150" /> Tämän salaisia istuntoja ja mystisiä parannusriittejä käyttäneen salaseuran uskotaan saaneen alkunsa 1600-luvulla.<ref name="Society">{{Verkkoviite|Osoite=http://the-wanderling.com/midewiwin.html|Nimeke= Secret Ojibwa Medicine Society|Julkaisu=The-wandering.com|Viitattu=19.6.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Tietoja salaisista menoistaan ojibwat taltioivat rullattuihin koivuntuohiin, jotka välittivät hoito-ohjeita tuleville sukupolville.<ref name="History"/> Lääkerohtojen joukossa oli esimerkiksi kahdeksasta eri yrtistä valmistettu Essiac-tee, jota käytettiin pahanlaatuisten kasvainten hoidossa. Ontariolaisessa sairaalassa kanadalainen ylihoitaja Rene Caisse hoiti yli 50 vuoden ajan satoja vaikeastikin sairaita potilaita Essiac-teellä ja sai aikaan hyviä tuloksia.<ref name="Essiac">{{Verkkoviite |Osoite=http://www.bulk-essiac-tea.com/ojibwa-essiac.html |Nimeke= An Ojibwa Medicine Man is Credited with Developing the Essiac Tea formula|Julkaisu = Bulk-essiac-tea.com|Viitattu=2.1.2009|Kieli={{en}}}}</ref> Caisse itse nimesi tuotteen kääntämällä sukunimensä toisinpäin.<ref name="Rene">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.bulk-essiac-tea.com/rene-caisse.html |Nimeke=Rene Caisse and essiac tea|Julkaisu = Bulk-essiac-tea.com|Viitattu=20.6.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
|