Ero sivun ”Papisto” versioiden välillä

{{Tämä artikkeli|kertoo yhteiskunnallisesta säädystä. Papiston jäsenestä, katso [[pappi]]. Papiston edustajan tehtävästä, katso [[pappeus]].}}

'''Papisto''' on yhteiskunnallinen [[sääty]], joka vaikuttaa yhteiskunnassa [[uskonto|uskonnon]] tai yhteisesti tunnustetun [[arvo]]järjestelmän kautta. Pappissäädyn merkitys on vaihdellut suuresti historian aikana. Käytännössä papistoa on esiintynyt kaikissa yhteiskunnissa, joista monissa se on ollut osa [[aristokratia]]a verotukseen ja vaikutusvaltaan perustuvien erioikeuksiensa vuoksi.

 

 

'''Kleerus''' ({{k-el|kleros}}, "arpa", "osa", "papisto", {{k-la|clerus}}) on termi, jolla viitataan hengelliseen säätyyn (erotukseksi [[maallikko|maallikoista]]). Evankeliset kirkkokunnat eivät yleensä pidä kleerusta erillisenä säätynä, vaan korostavat kaikkien kristittyjen yleistä hengellistä [[pappeus|pappeutta]]. Roomalais-katolinen sen sijaan kirkko erittelee jyrkästi kleeruksen ja maallikot. Ortodoksisessakin kirkossa eritellään kleerus maallikoista, mutta ei yhtä jyrkästi kuin katolisessa. <ref>http://www.helsinki.fi/teol/pro/sanakirja/K.pdf</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Facta| Vuosi = 1969| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tietosanakirja Oy| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.6.2009 | Kieli = }}</ref>

 

Suomen pappissäädyn aateperintö oli saksalais-luterilainen. Aatteeseen sisältyi sekä tieteellisyyttä että uskonnollis-käytännöllistä asennoitumista. Papisto eli useimmiten maaseudulla ja pyrki edistämään asuinalueensa kansan oloja omalla esimerkillään. [[Pappila|Pappilat]] pyrkivät olemaan elämäntavoiltaan idyllisen tasapainoisia ja luonnonläheisiä. Papin koko perheen tuli noudattaa vaatimatonta mutta siistiä ja vieraanvaraista elämää, jonka vastakohtana pidettiin aateliston tuhlaavaisuutta ja kaupunkilaisten paheellisuutta. Säätyläiset yöpyivät usein matkoillaan pappiloissa ja niiden vieraanvaraisuutta arvostettiin ja vertailtiin.<ref name=skh>{{Kirjaviite | Tekijä= Kolbe, Laura (päätoim.) | Nimeke= Suomen kulttuurihistoria 2: Tunne ja tieto | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Tammi | Vuosi= 2002 | Sivu = 235–236| Isbn = 951-31-1843-6}}</ref>

 

== Lähteet ==

{{Viitteet}}

 

[[Luokka:Sääty-yhteiskunta]]