Ero sivun ”Venus” versioiden välillä

Koska Venus sijaitsee lähempänä Aurinkoa kuin [[Maa]], se näkyy keskiyöllä vain pohjoisimmilla tai eteläisimmillä leveysasteilla, suurimman elongaation aikaan myös Suomessa. Riippuen siitä, millä puolella Aurinkoa se ja Maa ovat, se saattaa päiväntasaajalla näkyä enintään 3–4 tuntia ennen Auringon nousua tai Auringon laskun jälkeen: lähempänä napoja nämä vuorokautiset näkymisajat saattavat olla pidempiäkin. Noin 60 leveysasteen pohjoispuolella se voi näkyä läpi yön. Ollessaan lähellä suurinta läntistä [[elongaatio]]taan se näkyy aamutaivaalla, jolloin siitä käytetään myös nimitystä ''aamutähti'' tai ''kointähti''. Kun se taas on lähellä suurinta itäistä elongaatiota se näkyy iltataivaalla, jolloin siitä voidaan käyttää nimitystä ''iltatähti'' (aikaisemmin myös ''ehtootähti''). Se on kuitenkin niin kirkas, että kun se on lähellä suurinta elongaatiotaan, sen voi nähdä paljaalla silmällä jopa keskellä päivää, mikäli vain tietää tarkalleen mihin kohtaan taivasta katsoa.

Venusta on kutsuttu vanhastaan ''Kointähdeksi'' eli ''Aamutähdeksi'', ja ''Iltatähdeksi'' eli ''Ehtootähdeksi'', koska se on usein aamu- ja iltataivaan huomattavin tähtitieteellinen kohde <ref name=tiede_11/2019/>. Sanassa Kointähti ''koi'' tarkoittaa aamunkoita eli aamun ensi valoa ennen auringon nousua. Varhaisimpina aikoina ei mahdollisesti ymmärretty, että Kointähti ja Iltatähti olivat sama kohde. [[antiikin Kreikka|Antiikin Kreikassa]] Iltatähteä kutsuttiin nimellä ''Hesperos'', joka viittaa ilmestymiseen läntiselle taivaalle, ja Aamutähteä nimellä ''Fosforos''. Fosforos, latinaksi ''Lucifer'', tarkoittaa kirjaimellisesti valontuojaa: ilmestyessään itätaivaalle Venus toi mukanaan päivän valon. Lopulta oivallettiin, että kyseessä on sama kohde. [[Diogenes Laertios]] ja [[Plinius vanhempi]] väittivät, että [[Pythagoras]] olisi ensimmäisenä ymmärtänyt tämän.<ref>{{Kirjaviite | www = http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3Atext%3A1999.02.0137%3Abook%3D2%3Achapter%3D6 | Nimeke = Naturalis historia | Tekijä = Plinius vanhempi | Luku = VI | Julkaisija = Bostock, John & Riley, Henry Thomas | Vuosi = 1855}}</ref><ref>{{Kirjaviite | www = https://web.archive.org/web/20111020094518/http://classicpersuasion.org/pw/diogenes/dlpythagoras.htm| Tekijä = Laertios, Dionysios | Nimeke = Merkittävien filosofien elämät ja opit | Luku = XIV | Julkaisija = | Vuosi = 1853}}</ref> [[Assurbanipal]]in kirjastosta löytyneet varhaisbabylonialaisten [[savitaulu]]jen jäljennökset ovat kuitenkin osoittaneet, että [[babylonia]]laiset olivat tienneet tämän jo yli tuhat vuotta ennen Pythagoraan aikaa.<ref name=Lehti/>

{{Viitteet|Sarakkeet}}|viitteet=