Versio 22. maaliskuuta 2019 kello 22.07 muokkaa 91.157.60.96 (keskustelu) →‎Ura ← Vanhempi muutos		Versio 19. syyskuuta 2019 kello 20.37 muokkaa kumoa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta →‎Ura: laaj ja lähteist Uudempi muutos →
Rivi 4: ==Ura== ===Arkeologina=== Arkeologina Pälsi oli kiinnostunut erityisesti kivikaudesta. Hänellä oli merkittävä osuus hyvin säilyneen [[Antrean verkko\|Antrean verkon]] löytämisessä. Se on yksi maailman vanhimmista tunnetuista kalastusvälineistä. Rivi 12 ⟶ 13: Pälsi oli kiinnostunut perinteisistä elinkeinoista ja niitä harjoittavista yhteisöistä. Häntä arvostetaan yhteiskunnallisten esseiden kirjoittajana. Niistä esimerkki on metsätyömaita ja niiden oloja kuvaava ''Tukkimetsistä ja uittopuroilta'', jossa huomio kiintyy myös tukkilaisromantiikan jo muunteleman elinkeinon kääntöpuoleen. Kansatieteen alalla, muun muassa saunasta ja puukoista kirjoittaessaan Pälsi joutui joitakin kertoja sanaharkkaan alan muiden edustajien, etenkin [[Kustaa Vilkuna]]n kanssa. ===Valokuvaajana=== Teosten kuvituksesta käy ilmi Pälsin suuri valokuvaajan lahjakkuus. Kamerankäyttäjänä hän oli kiinnostunut "näppäilystä" eli tilannekuvauksesta jäykkien asetelmien sijaan. ''Näppäilkää hyviä kuvia'' on Pälsin vuonna 1930 julkaisema "käsivaraisen valokuvauksen opas". Ilmestymisajankohtanaan se edusti edistyksellistä tapaa kuvauskohteiden valinnassa ja kuvien rajauksessa. Museoviraston kokoelmissa on tuhansia Pälsin ottamia valokuvia koti- ja ulkomaanmatkoilta sekä arkeologisilta kaivauksilta. Pälsi tallensi elinkeinohistoriaa ja kansan elämää myös elokuvakameralla. Hän oli yksi 1930-luvulla toimineen [[Kansatieteellinen Filmi\|Kansatieteellinen Filmi Oy:n]] osakkaista ja dokumenttielokuvien tekijöistä. Ohjaamansa filmit Pälsi myös kuvasi itse käyttäen kevyttä 16 mm:n laitteistoa. Elokuvissaankin hän pyrki tilannekuvaukseen taiteellisten vaikutelmien sijaan. Pälsin filmejä on julkaistu Isien työt -kokoelmassa.<ref>[http://www.kansatieteellisetfilmit.fi/isientyot.htm Isien työt]. Lyhytelokuvan esittely. Kansatieteelliset filmit. </ref>. ===Kirjoittajana=== Pälsin humoristisissa poikajutuissa minä-kertojan toverina seikkailee Fallesmannin Arvo ja juttujen alaotsikkona on ''lapsekkaita jutelmia''. Kirjailija kehitti näihin kansatieteellisestikin ~~oivaltaviin~~osuviin ~~humoreskeihin~~pakinoihin erikoisen, välimerkittömän ja polveilevan virkerakenteen. ~~Useissa fiktiivisissä~~Fiktiivisissä kirjoissaan hän kuvasi ~~todellisia~~usein lapsuudenmaisemiaan. <ref name=kotim>{{Kirjaviite \| Tekijä = Sisättö, jaVesa & Halme, Jukka\| Nimeke = Kotimaisia pakinoitsijoita\| Vuosi = 2013\| Sivu = 119–120\| Julkaisupaikka = Helsinki\| Julkaisija = BTJ Finland \| Isbn = 978-952-692-979-1 \|Viitattu = 19.9.2019 }}</ref> ~~romaanihenkilöiden~~Romaanihenkilöiden esikuvina olivat oikeat maalaisihmiset muun muassa Lopen Sajaniemestä. Myös Fallesmannin Arvon esikuva on todellinen. Pälsin romaani ''Kova mies ja Nimetön'' on harvinainen, esihistoriaan sijoittuva kertomus, jonka aineksina on tieteellisesti pätevää tietoa muinaisuudesta. Muutamissa Pälsin kirjoissa on taiteilija [[Erkki Tanttu\|Erkki Tantun]] piirroskuvitus. Pälsillä oli harvinainen rooli [[F. E. Sillanpää]]n toverina ja tukijana tämän vaikeina ~~vuosina~~ sota-~~aikana~~ajan vuosina. Pälsi ~~myös~~ hakeutui jo ikämiehenä vapaaehtoiseksi jatkosodan ~~rintamalle~~rintamallekin, minkä tuloksena syntyi muun muassa teos sodanaikaisen Aunuksen elämästä. Kaikkiaan Pälsi kirjoitti lähes 40 teosta. Hän oli myös ahkera journalisti, ja hän julkaisi satoja lehtikirjoituksia. Pälsin bibliografia on julkaistu teoksessa ''Memoria Saecularis Sakari Pälsi'' (1982). Lopen kirjastossa on tiettävästi maailman laajin Pälsin lehtikirjoitusten kokoelma. Pälsi sai useita merkittäviä kirjallisuuspalkintoja. ==Hauta== Sakari Pälsin hauta on hänen oman toiveensa mukaisesti [[Lopen vanha kirkko\|Lopen vanhan kirkon]] mäellä.

Ero sivun ”Sakari Pälsi” versioiden välillä