Ero sivun ”Guss Mattsson” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p "–" |
kh, lähde, pakinoiden kuvailua |
||
Rivi 3:
Mattsonin äiti oli Amelie Brunström ja isä merikapteeni [[Gustaf Edvard Mattson]]. Mattsson vietti ensimmäiset vuotensa [[Englanti|Englannissa]] ja [[Saksa]]ssa. Hän valmistui insinööriksi Polyteknillisestä opistosta (nykyinen [[Teknillinen korkeakoulu]]) 1895 ja filosofian kandidaatiksi 1898. Mattsson väitteli [[filosofian tohtori]]ksi [[hiilivety|hiilivedyistä]] 1905, väitöskirja oli nimeltään ''Pyrenet konstitution och genesis''. Kemian [[dosentti|dosentiksi]] [[Helsingin yliopisto]]on hän tuli 1908 ja Polyteknillisen opiston kemian lehtoriksi 1908. Kemian apuopettajana hän oli toiminut siellä jo vuodesta 1899.
Mattsson, joka julkaisi tutkimuksia orgaanisen ja fysikaalisen kemian alalta, ja oli [[porvaristo|porvarissäädyn]] edustaja [[säätyvaltiopäivät 1904|säätyvaltiopäivillä 1904]] ja [[säätyvaltiopäivät 1905|1905]]<ref name=kotim />. Niillä hän toimi innokkaasti [[Kaskinen|Kaskisten]] rautatien puolesta ja halusi pysyä puoluepolitiikan ulkopuolella puhuen suomen- ja ruotsinkielisten välisen kielirauhan puolesta.
Tiede ja journalismi vetivät Guss Mattssonia eri suuntiin niin, että lopulta hänestä tuli kokopäiväinen toimittaja. Mattsson aloitti lehtimiehenä [[Nya Pressen (1882–1900)|Nya Pressenissä]] jo 1897. Hän kirjoitti yli 900 [[pakina]]a nimimerkillä ''Ung-Hans'' ja otsikolla ''I dag'' lehtiin [[Helsingfors-Posten]] (1902–1905) ja [[Dagens Tidning]] (1911–1914) – jonka hän perusti itse ja joka yhdistyi 1914 Nya Pressen -lehden kanssa [[Dagens Press]] -lehdeksi. <ref name=kotim />
Pakinoitsijana Mattson oli Suomessa uraauurtava, sillä hän oli [[Samuli Suomalainen|Samuli Suomalaisen]] kanssa ensimmäisiä puhtaita pakinoitsijoita. Mattssonin pakinoita on kuvattu älykkäiksi, inhimillisiksi, mielikuvituksellisiksi ja tyylillisesti taitaviksi. Pakinat käsittelevät tiedettä, taidetta, politiikkaa ja arkisia asioita ja niissä vältettiin sentimentaalisuutta ja moralisointia. Mattsson matkusti paljon, osaksi [[tuberkuloosi]]n vuoksi, johon hän sittemmin kuoli. Matkoista [[Kanariansaaret|Kanariansaarille]] ja [[Itä-Afrikka]]an hän julkaisi kirjat 1907 ja 1914. Hänen valitut teoksensa ilmestyivät [[postuumi]]sti 1915–1921. <ref name=kotim>{{Kirjaviite | Tekijä = Sisättö, Vesa & Halme, Jukka| Nimeke = Kotimaisia pakinoitsijoita| Vuosi = 2013| Sivu = 87–88| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = BTJ Finland | Isbn = 978-952-692-979-1 |Viitattu = 19.9.2019 }}</ref> Mattsonin puoliso vuodesta 1899 oli Sigrid Blumenthal.
| |||