Avaa päävalikko

Muutokset

114 merkkiä poistettu ,  2 kuukautta sitten
kh
 
{{Kroatian sota}}
[[KuvaTiedosto:CroatianSerbs.jpg|thumbpienoiskuva|Serbien asuttamat alueet Kroatiassa vuoden 1981 väestönlaskennassa.]]
 
'''Krajinan serbitasavalta''' (''Republika Srpska Krajina'', RSK) oli [[Jugoslavian hajoamissodat|Jugoslavian hajoamissotiin]] kuuluneen [[Kroatian sota|Kroatian sodan]] aikana kansainvälisesti tunnustamaton [[Kroatia]]n [[serbit|serbien]] pienoisvaltio,vuona joka1991 perustettiinperustama vuonna [[1991]] japienoisvaltio, jonka [[kroaatit]] kukistivat kesällä [[1995]]. Krajinan serbitasavaltaan kuuluivat [[Knin]]in kaupungin ympärillä olleen ydinalueen lisäksi [[Slavonia]]n serbialueet.
 
== Krajinan synty ==
 
Krajinan alue oli noin [[1500-luku|1500-luvun]] puolivälistä alkaen [[Itävalta|Itävallan]] ja [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] rajavyöhykettä, johon muutti ottomaanien hallitsemilta alueilta serbejä. Itävallan suoraan hallitsemaa kruununmaata alue ei ollut. Levotonta aluetta kutsuttiin [[sotilasraja]]ksi. Se ulottui nauhamaisena vaihtelevan levyisenä vyöhykkeenä Kninin alueelta itäiseen Slavoniaan.
 
[[Jugoslavia]]n nationalismia hyväkseen käyttävä serbijohtaja [[Slobodan Milošević]] valitsi serbien tukialueeksi Kninin kaupungin ympäristön. Milošević halusi irrottaa Kroatian serbienemmistöiset alueet osaksi suunnittelemaansa [[Suur-Serbia]]a. Niinpä kansallismieliset serbit perustivat [[Jovan Rašković]]in johdolla SDS-puolueen helmikuussa 1990. Alueen kansaa alettiin nostattaa kapinaan jo [[1980-luku|1980-luvulla]] mm.muun muassa lakoin, serbikansallismielisiä mielenosoituksia oli vuonna 1989, mutta ilmiliekkiin kapina leimahti vuonna [[1990]], kun Kroatiassa oli pidetty monipuoluevaalit, jotka nostattivat vanhoillis-kansallista linjaa ajavan melko itsevaltaisen kroaattijohtaja [[Franjo Tuđman]]in maan johtoon. Tuđmanin valtaan päässyt HDZ-puolue muun muassa erotti serbejä Kroatian johtopaikoilta ja painosti muutenkin serbejä. Serbit sanoivat kroaattien pyrkivän luomaan entisesti puhtaan Kroatian, niin kuin fasistinen ustaša yritti tehdä toisessa maailmansodassa. Noin 25% alueen serbeistä lienee kannattanut kapinaa. Serbiasta virtasi aseita ääriserbeille kesällä 1990. Kininin poliisipäällikkö, serbi [[Milan Martić]] perusti oman puolisotilaallisen "Martićin poliisin".
 
Serbiparlamentti perustettiin heinäkuussa 1990, ja maltilliset serbijohtajat mm. Rašković joutuivat sivuun. Tialle nousivat kovan linjan kannattaja [[Milan Babić]]. Kninin kapinalliset pystyttivät elokuussa tiesulkuja ja ammuskelivat ilmaan Kninin alueen [[Krajinan kapina|tukkivallankumouksessa]].<!-- trunk/log eikä truck revolution--> Kroaatteja alettiin painostaa pois kodeistaan kaupungin ympäristöstä. Elokuussa perustettiin Kninin ympäristöön SAO Kninska Krajina - Kninin Krajinan serbien itsehallintoalue. [[Serbiparlamentti julisti 30. syyskuuta]] serbiparlamentti julisti itsehallinnon kaikille Kroatian serbialueille. Krajinan virallinen nimi vaihtui [[21. joulukuuta]] SAO Krajinaksi, Krajinan itsehallintoalueeksi, joka oli mukana Kroatian serbialueiden liitossa. Kninin alueelle perustettiin pian oma serbiparlamentti.
 
Toisaalla Länsi- ja Itä-Slavonia, [[Baranja]] ja Länsi-[[Srem]] julistautuivat itsehallintoalueiksi vasta Kroatian itsenäistyttyä [[25. kesäkuuta]] [[1991]]. Näiden alueiden kiihottaminen kapinaan Kroatian hallitusta vastaan oli vaikeampaa kuin Kninissä jossa oli [[četnikit|četnikkiperinteitä]]. [[26. kesäkuuta]] Slavonian alueiden presidentiksi tuli [[Goran Hadžić]]. Lokakuussa 1990 Kninin alue liittyi Kroatian serbialueitten liittoon Pohjois-[[Dalmatia]]n ja [[Lika (Kroatia)|Likan]] kanssa. Serbian tiedonvälitys tuki tietenkin Krajinaa, ja syytti kroaatteja maassa olevien serbien sorrosta ja väitti kroaattien aikovan tehdä maassaan olevien serbien kansanmurhan.
 
Kun kroaattien erikoispoliisit yrittivät kukistaa Krajinan kapinan, liittoarmeija esti sen.
 
Krajinan itsehallintoalue (SAO Krajina) perustettiin virallisesti [[28. helmikuuta]] 1991. Serbian kansalliskongressi (alueen serbiparlamentti) julisti [[16. maaliskuuta]] Krajinan "itsenäiseksi Jugoslavian sisällä". Joittenkin Krajinan johtajien mukaan tämä merkitsi, että Krajina on Serbian osa. [[19. maaliskuuta]] Kroatiassa pidettiin kansanäänestys itsenäisyydestä. [[1. huhtikuuta]] Krajina julisti eroavansa Kroatiasta liittyäkseen Jugoslaviaan. Tällöin muut Kroatian autonomiset alueet halusivat liittyä Krajinaan ja lopettivat verojen maksun Kroatialle.
 
Kroatia julistautui itsenäiseksi 26. kesäkuuta 1991 ja serbit aloittivat aseelliset hyökkäykset kroaattikyliin puhdistaen Kninin alueella mm. saartaen Kijevon kylään. Liittoarmeija ja puolisotilaalliset ääriserbien kuolemanpartiot, cetnikit tekivät raakoja murhia ja kiinni jääneitä kroaatteja joutui keskitysleireille. Suurin osa kroaattiväestöstä kuitenkin karkotettiin. Kroaatit vastasivat joillain Krajinan lähellä olevilla paikkakunnilla, muun muassa Gospicissa ja Sisakissa omilla puhdistuksillaan, joihin liittyi siviilien joukkomurhia ja joissa Kroatian poliisi, armeija ja puolisotilaalliset vapaaehtoiset olivat osallisina.
 
[[19. joulukuuta]] Krajinan itsehallintoalue julistautui 19. joulukuuta Krajinan serbitasavallaksi Kninin alueen serbijohtaja [[Milan Babić]]in aloitteesta. Krajinan serbitasavalta julisti itsensä itsenäiseksi [[26. helmikuuta]] 1992, jolloin Kroatia oli saanut kansainvälisen vahvan tunnustuksen. Samana päivänä Krajinan serbitasavaltaan liittyivät virallisesti serbien johtamat Länsi-Slavonia, Itä-Slavonia, Länsi-Srem ja Baranja. Krajinan serbitasavalta RSK omi suurimmillaan 17&nbsp;028 km<sup>2</sup> Kroatian aluetta.
 
== Krajinan valtakausi==
 
Krajina jäi loppujen lopuksi hyvin heikoksi valtiomaiseksi muodostumaksi. Serbia oli pääasiallinen Krajinan tukija, se toimitti Krajinaan polttoainetta, aseita ja rahaa. [[26. helmikuuta]] 1992 Vancen rauhansuunnitelmaa vastustanut [[Milan Babić]] korvattiin [[Goran Hadžić]]illa. Milošević kannatti nyt rauhaa, koska halusi varmistaa nykyiset serbialueet [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n avulla. Krajina romahti parissa päivässä kroaattien hyökätessä elokuussa 1995. Tällöin suurin osa alueen serbeistä pakeni.
 
RSK:lla oli kaikki valtion tunnusmerkit: oma armeija, ministerit, presidentti, kansanedustuslaitos, posti ja raha. Länsimaat eivät kuitenkaan tunnustaneet sitä. Serbitasavallan raha oli aluksi Krajinan reformoitu dinaari HRKR. Rahan nimi ja arvo muuttui seuraavina vuosina inflaation myötä. Vuonna 1994 työtä teki vain 36&nbsp;000 430&nbsp;000:sta krajinalaisesta, työttömyysaste oli siis yli 92% prosenttia. Sota tietenkin katkaisi kauppasuhteet Kroatiaan. Tehtaat pysähtyivät ja ammattityöntekijät pakenivat Serbiaan köyhyyttä pakoon. Krajinassa oli vain vähän luonnonrikkauksia. Maatalous oli tuhottu. Hallinto oli [[korruptio|korruptoitunut]] ja [[musta pörssi|mustan pörssin]] kauppa ja rikollisuus kukoistivat. Alue oli elinkelvoton ja muualta tulleen tuen varassa.
 
Milošević alkoi vierastaa taloudellisesti tuottamatonta Krajinaa ja yritti ajaa sitä konfliktiin Kroatian kanssa. Krajinan asevoimat (Vojska Srpske Krajine, VSK) oli heikko muun Krajinan tapaan ja heikkeni jatkuvasti vuodesta 1992. Sen sotilaat olivat huonosti motivoituneita, koulutettuja ja aseistettuja. VSK:lla oli vain 55&nbsp;000 sotilasta 600 km:n pituisella rajalla. Todellisuudessa vain noin 30&nbsp;000 sotilaista lienee ollut taistelukykyisiä. Itä-Slavoniassa eristyksissä muusta Krajinasta oli 16&nbsp;000 sotilasta, Krajinan pääosassa 39&nbsp;000. VSK ei ollut liikkuva armeija.
== Krajinan loppu ==
 
Krajinan taru päättyi karusti voimistuneen Kroatian hyökkäyksiin. [[Yhdysvallat]] oli alkanut salaa tukea Kroatiaa jo vuonna 1992. Pysyvä tulitauko saatiin Krajinaan vasta [[29. maaliskuuta]] 1994, vaikka YK:n rauhanturvaajia oli ollut alueella huhtikuusta 1994 ja enimmät taistelut loppuneet tammikuussa 1992 solmittuun tulitaukoon. Milan Martić nousi vuonna 1994 Krajinan johtoon. Tammikuussa 1995 serbit hylkäsivät rauhansuunnitelman, jossa he olisivat luovuttaneet puolet Krajinasta ja saaneet itsehallinnon. Serbit irtisanoivat helmikuussa edellisenä joulukuuna Kroatian kanssa tekemänsä taloussopimuksen. Kroatian ja Bosnian serbit solmivat sotilassopimuksen [[20. helmikuuta]] 1995, vastapuolet Kroatia ja Bosnia-Hertsegovina oman sopimuksensa [[6. maaliskuuta]].
 
Länsi-Slavonian alue romahti [[1. toukokuuta]] 1995 kroaattien operaatiossa nimeltä "[[Operaatiooperaatio Salama]]"ssa. Toukokuun lopulla Krajinan serbit halusivat yhdistyä Bosnian serbeihin, mikä liitti virallisestikin nämä alueet yhteen. [[23. heinäkuuta]] Kroatia ja Bosnia-Hertsegovina sopivat 23. heinäkuuta entistä läheisemmästä sotilaallisesta yhteistyöstä, ja viisi päivää myöhemmin kroaattien hyökkäys saarsi Krajinaa Bosnian puolelta.
 
Elokuussa alkoi muutaman päivän kestänyt "[[Operaatiooperaatio Myrsky]]", jota perusteltiin sillä, että neljä vuotta kapinoineiden serbien kanssa ei voi neuvotella, ja serbialueelta paenneita ja karkotettuja kroaatteja oli valtava määrä edelleen pakolaisina. Huomattavasti paremmin aseistautunut kroaattiarmeija löi muutamassa päivässä serbien joukot. Krajinasta pakeni heti noin 200&nbsp;000 serbiä peläten kroaattien kostoa serbien Krajinassa harrastamista [[etninen puhdistus|etnisistä puhdistuksista]]. Joitakin kroaattien kostotoimenpiteitä tapahtuikin eräillä serbialueilla. Erään arvion mukaan serbejä jäi alueelle vain noin 4000, ja noin 1500 serbiä lienee kuollut. Serbilähteet puhuvat jopa 16&nbsp;000 kuolleesta tai kadonneesta. Länsimaat hyväksyivät hiljaisesti kroaattien serbeihin kostona kohdistamat etniset puhdistukset, joihin liittyi tuhopolttoja, ryöstelyä, kidutuksia ja murhia. Sodan jälkeen moni serbi on palannut YK:n valvomalle UNTAES-alueelle, mutta etnisistä kartoista päätellen Krajina on yhä melko puhdas serbeistä. Kriitikoiden mielestä Kroatia ja länsimaat ovat halunneet estää rikoksia tehneiden kroaattisotilaiden tuomitsemisen, mikä näkyi mm. [[Ante Gotovina|Ante Gotovinan]] vapauttamisena<ref name="voittajan_oikeus">[http://files.snstatic.fi/HS/2013/4/jugoslavia/ Voittajan oikeus] Helsingin Sanomat, Jussi Konttinen</ref>.
 
== Krajinan serbitasavallan kaupunkeja ja kyliä==
Rekisteröitymätön käyttäjä