Ero sivun ”Otto Wille Kuusinen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
→‎Nuoruus: - tämä kelpaa lähteeksi tuolle; Einarista on artikkelikin
Rivi 23:
Kansakoulua Kuusinen kävi Jyväskylän Mallikoulussa, nykyisessä Normaalikoulussa. Hän menestyi hyvin ja päättötodistuksessa keväältä 1892 kaikkien aineiden keskiarvo oli 9,2.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä= Tero Karjalainen | Otsikko= Otto Wille Kuusinen: Maanpetturi | Julkaisu=Keskisuomalainen | Vuosi=2011}}17.9.2011</ref> Hän oli koulupoikana hartaan uskonnollinen, rukoili paljon, kävi ahkerasti kirkossa ja kirjoitteli romanttisia runoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/kotimaa/bdf9c9ee-9822-4d6e-bbe0-96d15c07115f_u0.shtml|nimeke=Kommunistijohtaja Otto Wille Kuusinen ”ei pannut tikkua ristiin”, vaikka ystävät teloitettiin, poika kuoli ja vaimo joutui vankileirille Siperiaan|viitattu=2018-10-29|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Kuusinen valmistui ylioppilaaksi [[Jyväskylän lyseo]]sta 31. toukokuuta 1900 luokkatovereinaan mm. [[Edvard Gylling]],<ref name="sykiainen">Rudolf Sykiäinen: Siveltimenvetoja O.W.Kuusisen elämään (Ulkopolitiikka vol.2/no.1), s. 10-50.</ref> [[Martti Kovero]] ja muutaman vuoden myös [[Sulo Wuolijoki]].<ref name="hodgson"/> Ystävystyminen Wuolijoen kansa muodostui Kuusiselle merkitykselliseksi poliittisen heräämisen kannalta. Wuolijoen isä oli valtiopäivämies ja ratsutilallinen. Kaveripiiriin kuului myös Sulon isoveli Tauno.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä= Tero Karjalainen | Otsikko= Otto Wille Kuusinen: Maanpetturi | Julkaisu=Keskisuomalainen | Vuosi=2011 | }} 17.9.2011</ref>
 
Lyseossa Kuusisen parhaimpiin ystäviin kuului myös [[Einari Laaksovirta|Einar Dahlstöm]] (myöh. Laaksovirta), joka oli kotoisin varakkaasta talosta LuhangastaLuhangalta. Einarilla oli Ottoa kahdeksan vuotta vanhempi sisar Saima. Saima Dahlströmistä tuli vuonna 1902 ensimmäinen Otto Wille Kuusisen kolmesta vaimosta.<ref>{{lähdeKansallisbiografia|id = 640|nimi = Kuusinen, Otto Wille (1881–1964)|tekijä = Sainio, Venla |vapaa=|ajankohta = 28.2.2001}}</ref>
Kuusisen varhaisia [[patriotismi|isänmaallisia]] kirjoituksia ilmestyi ''Oras''-koululehdessä. Syksyllä 1900 hän kirjautui [[Helsingin yliopisto]]on valiten pääaineikseen [[filosofia]]n, [[estetiikka|estetiikan]] ja [[taidehistoria]]n.<ref name="hodgson"/> Lainoilla opintojaan rahoittanut Kuusinen toimi aktiivisesti [[Hämäläis-Osakunta|Hämäläis-Osakunnassa]], jossa hän politisoitui yhteiskunnallisia keskusteluja käytyään.<ref name="hodgson"/> Kuusinen oli tuolloin viehättynyt [[vanhasuomalaisuus|vanhasuomalaisuudesta]] ja [[alkiolaisuus|alkiolaisuudesta]].<ref name="rentola1998">Kimmo Rentola: Finnish Communism, O.W.Kuusinen, and Their Two Native Countries [Saarela & Rentola 1998), s. 159-181.</ref><ref name="ReferenceB">{{Lehtiviite | Tekijä= Tero Karjalainen | Otsikko= Otto Wille Kuusinen: Maanpetturi | Julkaisu=Keskisuomalainen | Vuosi=2011 | }} 17.9.2011</ref> Hän toimi ''Suomalainen''-lehden toimittajana lyhyen aikaa 1901–1902. Kuusinen valmistui filosofian kandidaatiksi lokakuussa 1905.<ref name="kommunisti">Otto Wille Kuusinen (Kommunisti 9/1971); O.W.Kuusisen elämäkertatietoja (Kommunisti 10/1981)</ref>