Versio 16. syyskuuta 2019 kello 21.48 muokkaa Espii (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 630 muokkausta p droonilla ja lennokilla on ero ja on aina ollut. Täsmennettävä eroja. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus: vaihdettu ← Vanhempi muutos		Versio 16. syyskuuta 2019 kello 21.55 muokkaa kumoa Espii (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 630 muokkausta p Eroteltu lennokkeja ja droneja ja linkitetty tarkentavilel englanninkielisille Wikisivuille Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 6: Lennokkien koot vaihtelevat muutamasta kymmenestä sentistä useaan metriin, ja painot muutamasta grammasta jopa useisiin kymmeniin kiloihin. Yleisimmät harrastekäytössa olevat radio-ohjattavat lennokit ovat siipien kärkiväliltään noin 1–3 m ja painoltaan 1–10 kg.{{lähde}} Tähän tekevät poikkeuksen liidokit, joiden siiven kärkiväli saattaa olla yli kuusi metriä. 2010-luvulla droonit ovat aiheuttaneet useita vaaratilanteita, kun drooneja lennätetään paikoissa joissa ei saa tai ei ole turvallista lennättää.<ref name=":0">{{Lehtiviite\|Tekijä=Marttila, Heikki\|Otsikko=Ohjusten alkuaika ja lennokkien havainnointi nykypäivänä\|Julkaisu=Maanpuolustaja\|Ajankohta=2/2017\|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9625663\|nimeke=Lennokki aiheutti läheltä piti -tilanteen Pirkkalassa – melkein törmäsi lääkärihelikopteriin\|julkaisu=Yle Uutiset\|viitattu=2019-02-05\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3523694/Trafi+tekee+tutkintapyynnon+dronelennokkien+aiheuttamista+vaaratilanteista\|nimeke=Trafi tekee tutkintapyynnön drone-lennokkien aiheuttamista vaaratilanteista\|julkaisu=ts.fi\|ajankohta=2017-05-24\|viitattu=2019-02-05\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4143e200-70de-47af-8914-80943f04e16b\|nimeke=Dronet aiheuttaneet vakavia vaaratilanteita aiemminkin - Video näyttää, millaista tuhoa lentokoneeseen osuva lennokki saa aikaan\|julkaisu=www.iltalehti.fi\|viitattu=2019-02-05\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Automatiikan kehittymisen myötä ~~lennokkien~~droonien ja lennokeiden hinnat ovat laskeneet ja niiden lennättäminen helpottunut.<ref name=":0" /> Aikaisemmin turvallisuuskulttuuri opittiin lennokkikerhoissa, mutta nykyisin voidaan kaupasta ostaa valmis drooni tai lennokki ja aloittaa lennättämäinen heti omin päin usein toimintaan soveltumattomassa paikassa.<ref name=":0" /> ==Voimanlähteet== Lennokki voi lentää joko moottorin avulla tai ilman moottoria, kuten [[purjelentokone]], jolloin lentoonlähtö tapahtuu heittämällä lennokki ilmaan käsin, erilaisilla hinausmenetelmillä, vinssi- tai kumistartilla tai linkoamalla [[Katapultti\|katapultiksi]] kutsutulla lähtökiskolla. Moottoritonta lennokkia kutsutaan ''liidokiksi''. Liidokki lentää kuten purjelentokone hyödyntäen nousevia ilmavirtauksia ja tuulia: auringon lämmittämän ilman noustessa ylöspäin voi liidokki nousta ilman mukana useiden satojen metrien korkeuteen. Lentoaika voi olosuhteista ja lennättäjän taidoista riippuen olla muutamista minuuteista useisiin tunteihin.{{lähde}} Lennokeissa käytetään muun muassa [[metanoli]]a tai bensiiniä käyttäviä [[polttomoottori\|polttomoottoreita]], [[kerosiini]]lla toimivia [[suihkumoottori\|suihkumoottoreita]], akuista virtansa saavia [[sähkömoottori\|sähkömoottoreita]], kumimoottoreita sekä kaasun paineella toimivia mäntämoottoreita. Rivi 20: Lennokki voi olla joko vapaastilentävä tai eri tavoin ohjattava. Vapaastilentävä lennokki lentää ilman lennättäjän ohjausta. Ohjattavia lennokkeja lennättäjä ohjaa lennon aikana erilaisilla langattomilla kauko-ohjausmenetelmillä tai siimaohjattua lennokkien pitkien siimojen avulla. Kauko-ohjausmenetelmistä ylivoimaisesti yleisin on [[radio-ohjaus]] ({{k-en\|RC, Radio Control}}). Markkinoilla on runsaasti erilaisia lennokeihin tarkoitettuja radio-ohjauslaitteita. Radio-ohjauksella voidaan ohjata lennokin korkeusperäsintä, sivuperäsintä, siivekkeita, moottorin kierroslukua, laskusiivekkeitä, laskutelineitä, ilmajarruja, laskuvaloja jne. sen mukaan kuinka monta eri kanavaa ohjauslaitteistossa on käytössä. Harrastekäyttöön tarkoitettujen radio-ohjauslaitteiden kantomatka on jopa yli kilometrin, joten ainakin isompaa lennokkia voi lennättää useiden satojen metrien korkeudella ~~tai~~ja etäisyydellä.{{lähde}} Sotilaskäytössä olevien radio-ohjauslaitteiden kantomatka ~~voi olla~~on tätä paljon suurempi. Siimaohjattua lennokkia puolestaan ohjataan siihen kiinnitetyillä siimoilla, joiden avulla lennättäjä ~~liikuttelee~~ohjaa lennokin korkeusperäsintä, mutta myös moottorin kierroslukua,. Myös laskutelineitä ~~jne.~~ voidaan ohjata siimoilla. Siimaohjattu lennokki kiertää kehää lennättäjänsä ympärillä ja koneella voi operoida siimojen pituuden säteisellä puolipallon muotoisella alueella lennättäjän ympärillä. Siimaohjauksen suosio on vähentynyt viime vuosikymmeninä radio-ohjauslaitteiden kehittymisen ja halpenemisen myötä. ==Lennokkien valmistus- ja rakennusmateriaalit== Lennokit on rakennettu perinteisesti keveistä puulajeista, esimerkiksi [[balsa]]sta, mutta nykyään erilaiset muovit sekä lasi- ja hiilikuitu ja kevlar ovat yleisiä. Myös paperia ja erilaisia vaahtomuoveja ([[styrox]], [[depron]]) käytetään lennokkien materiaaleina. [[File:Paperilennokki.jpg\|thumb\|220px\|Perinteinen paperista taivutettu liidokki.]] Rivi 39: Nelonen TV-kanavan [[Talent Suomi]] -kilpailussa esiintyi syksyllä 2009 Flying Circus-ryhmä, jonka esitys perustui radio-ohjattavilla sisätaitolennokeilla tehtyyn [[aeromusikaali]]iin.<ref>http://www.flyingcircus.fi/ Flying Circus ryhmän kotisivut</ref><ref>http://www.nelonen.fi/video?vt=video&vid=42796 Flying Circus ryhmän esitys Tampereen Talent karsinnassa</ref> ==Lennokit sotilaskäytössä (https://en.wikipedia.org/wiki/Unmanned_combat_aerial_vehicle<nowiki/>== [[Kuva:RQ-1 Predator in flight near USS Carl Vinson (CVN-70) 951205-N-3149J-006.jpg\|thumb\|220px\|Yhdysvaltalainen [[tiedustelulennokki]] [[RQ-1 Predator]] ]] Leikki- ja harrastekäytön lisäksi lennokkeja käytetään myös sotilas- ja vakoilukäytössä muun muassa [[tiedustelulennokki\|tiedustelulennokkeina]] ja ilmatorjunta-aseiden harjoitusmaaleina. Yhdysvallat on suurin sotilaskäytössä olevien lennokkien käyttäjä, joka käyttää esim. aseistettuja [[RQ-1 Predator\|Predator]]-lennokkeja aktiivisesti Afganistanissa ja muilla kriisialueilla. Lennokkeja kutsutaan englanniksi usein ''drone'':iksi. 1940-luvulla nimitys tarkoitti urosmehiläistä, mutta vakiintui myöhemmin ohjaajattomien lentolaitteiden yleisnimeksi.

Ero sivun ”Lennokki” versioiden välillä