Ero sivun ”Arabit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 23:
{{pääartikkeli|[[Arabien valloitusretket]] ja [[Arabien maailmanvalta]]}}
 
Ensimmäisen vuosituhannen alussa arabeja asui Arabian niemimaalla, mutta vielä enemmän Syyriassa, jolla tarkoitettiin väljästi ottaen koko hedelmällisen puolikuun aluetta Mesopotamia mukaan lukien. Arabiheimoja myös pakkosiirrettiin rajaseuduilta Persiaan, jossa heitä löytyi itäisimpiä maakuntia myöten. Lähi-itä oli jaettu kahden suurvallan, Bysantin ja sassanidien Iranin, kesken, ja kummatkin olivat hankkineet itselleen arabiheimoista vasalleja. Bysantin liittolaisia olivat [[Ghassanidit|ghassanidit]],jotka asuivat nykyisen Jordanian ja Syyrian alueella. He olivat monofysiitteja (jakobiitteja), ja uskoivat, että Kristuksella oli vain yksi, jumalallinen luonto. Tämä tuomittiin harhaopiksi Kalkhedonissa vuonna 451. [[Lakhmidit]] olivat nykyisen Irakin eteläosissa elänyt arabiklaani, joka tukeutui sassanidien Iraniin. Lakhmidit olivat nestoriolaisia eli uskoivat Jeesuksen kahtalaiseen luontoon. Nestoriolaisuus oli tuomittu harhaopiksi Efesoksen kirkolliskokouksessa (431), minkä jälkeen monet pakenivat Itä-Syyriaan nykyisen Irakin alueelle.  Kaksi arabiklaania oli sitten Lähi-idässä vastakkain, kumpikin palveli eri herraa ja edusti erilaista kristinuskon muotoa. <ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Popp, V.|Nimeke=Islam’s “hidden” origin. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam. (s.17-124)|Vuosi=2010|Sivu=21|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref>
 
Itä-Rooman eli Bysantin ja sassanidien Iranin (eli Persian) välisessä vihanpidossa tapahtui lopullinen käänne, kun vuonna 622 Bysantin keisari Heraklios voitti sassanidien armeijan. Tämä seurauksena sassanidivaltakunta romahti muutamassa vuodessa. Bysantti ei silti kyennyt käyttämään tilannetta hyväkseen vaan vetäytyi rahapulan takia sotilaallisesti koko Lähi-idästä, jonne se solmi vasallisuhteita ja yritti säilyttää hallussaan vain tärkeimmät satamakaupungit. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Nevo, Y. E. & Koren, J|Nimeke=Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state|Vuosi=2003|Sivu=|Julkaisija=Prometheus}}</ref> Koko Lähi-idässä vallan ottivat nyt arabiheimot, joiden keskinäinen välienselvittely johti siihen, että valtaan nousi Damaskoksesta käsin vuonna 660 Muawija-niminen sotaherra, joka ilmeisesti oli ollut aikaisemmin Bysantin palveluksessa.<ref name=":0" />
 
Itä-Rooman eli Bysantin ja sassanidien Iranin (eli Persian) välisessä vihanpidossa tapahtui lopullinen käänne, kun vuonna 622 Bysantin keisari Heraklios voitti sassanidien armeijan. Tämä seurauksena sassanidivaltakunta romahti muutamassa vuodessa. Bysantti ei silti kyennyt käyttämään tilannetta hyväkseen vaan vetäytyi rahapulan takia sotilaallisesti koko Lähi-idästä, jonne se solmi vasallisuhteita ja yritti säilyttää hallussaan vain tärkeimmät satamakaupungit. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Nevo, Y. E. & Koren, J|Nimeke=Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state|Vuosi=2003|Sivu=|Julkaisija=Prometheus}}</ref>
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabit