Ero sivun ”Murmanskin alue” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
kh |
||
Rivi 279:
Alueen alkuperäisasukkaita ovat saamelaiset. Suomalaiset ja karjalaiset ulottivat eräretkensä Kuolaan eli Turjan niemelle jo 800-luvulta alkaen. Molemmat verottivat turkisten muodossa saamelaisia. Norjalaiset viikingit ulottivat retkensä 900-luvulta alkaen Kuolan rannikolle ja jopa Vienanmerelle. Idästä päin taas novgorodilaiset, päästyään Vienajokea pitkin 1220-luvulla Vienanmeren rannikolle, alkoivat levittää vaikutustaan Jäämerellekin.{{lähde}}
Vanhojen tietojen mukaan Varankivuonon itäpuoliset Kuolan alueet olivat pääsääntöisesti karjalaisten saalistuspiiriä. Venäläisiä ”[[pomorit|pomoreita]]” mainitaan olleen Kuolan rannikolla jo
Ennen alueen merkityksen huomattavaa lisääntymistä, [[Kuolan niemimaa]] kuului Venäjän [[Arkangelin kuvernementti]]in. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] puhjettua Kuolanvuonon jäätymättömän sataman merkitys Venäjälle kasvoi. Alueelle johtavaa [[Muurmannin rata]]a ryhdyttiin rakentamaan
== Hallinto ==
Rivi 321:
== Talous ==
[[Tiedosto:MurmanskHarbour.jpg|
Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan Murmanskin alue vastasi vuonna 2010 yhteensä 234,6 miljardin ruplan osuudesta eli 0,6 prosentista koko Venäjän [[bruttokansantuote|BKT:stä]]. Tämä oli 295,0 tuhatta ruplaa tai 7 227 euroa jokaista alueen asukasta kohti vuodessa, mikä oli Venäjän keskiarvotasoa korkeampi osuus (113 %).<ref name="BKT-RU-19982010"/><ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/>
Rivi 399:
{{Luoteinen federaatiopiiri}}
[[Luokka:Murmanskin alue|
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
|