Ero sivun ”Murmanskin alue” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
kh
Rivi 279:
Alueen alkuperäisasukkaita ovat saamelaiset. Suomalaiset ja karjalaiset ulottivat eräretkensä Kuolaan eli Turjan niemelle jo 800-luvulta alkaen. Molemmat verottivat turkisten muodossa saamelaisia. Norjalaiset viikingit ulottivat retkensä 900-luvulta alkaen Kuolan rannikolle ja jopa Vienanmerelle. Idästä päin taas novgorodilaiset, päästyään Vienajokea pitkin 1220-luvulla Vienanmeren rannikolle, alkoivat levittää vaikutustaan Jäämerellekin.{{lähde}}
 
Vanhojen tietojen mukaan Varankivuonon itäpuoliset Kuolan alueet olivat pääsääntöisesti karjalaisten saalistuspiiriä. Venäläisiä ”[[pomorit|pomoreita]]” mainitaan olleen Kuolan rannikolla jo [[1300-luku|1300-luvulla]].<ref name="Kommersant-Murmansk"/> He harjoittivat kalastusta ja turkiskauppaa. Alueen verotus- ja kauppaoikeudet kiinnostivat monia valtioita. Vuosisatojen saatossa siitä ovat kiistelleet [[Venäjä]], [[Ruotsi]], [[Norja]] sekä [[Alankomaat|Hollanti]] ja [[Englanti]]. Venäjä ryhtyi vahvistamaan valtaansa alueella [[1500-luku|1500-luvulla]]. Venäjä perusti Kuolanvuonon suulle puulinnoituksen vuonna [[1565]] ja Petsamon yläluostarin vuonna [[1533]]. Suomalaiset hävittivät Petsamon Yläluostarin [[1589]]. Alueelle muutti [[1900-luku|1900-luvun]] alussa porotaloutta harrastavia komeja ja nenetsejä.{{lähde}}
 
Ennen alueen merkityksen huomattavaa lisääntymistä, [[Kuolan niemimaa]] kuului Venäjän [[Arkangelin kuvernementti]]in. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] puhjettua Kuolanvuonon jäätymättömän sataman merkitys Venäjälle kasvoi. Alueelle johtavaa [[Muurmannin rata]]a ryhdyttiin rakentamaan [[1915]] ja seuraavana vuonna vuonon rannalle perustettiin kaupunki nimeltä Romanov-na-Murmane (nykyinen Murmansk). Vuonna [[1918]] kaupungissa puhkesi bolševikkivallankumous, jonka ”valkoiset” joukot tukahduttivat. Vuosina [[1918]]–[[1920|20]]1918–1920 alue oli [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] miehittämä (''katso [[Pohjois-Venäjän interventio]]''). [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana [[Natsi-Saksa|saksalaiset]] valloittivat alueen läntisimmän osan ([[Operaatio Hopeakettu]]), mutta eivät onnistuneet valtaamaan Murmanskia eivätkä Muurmannin rataa, jotka olivat Neuvostoliitolle tärkeä huoltoreitti. [[Talvisota|Talvisodan]] jälkeen Suomen luovuttama [[Kalastajansaarento|Kalastajansaarennon]] länsiosa liitettiin Murmanskin alueeseen ja jatkosodan jälkeen kävi samoin koko [[Petsamo]]lle. Toisen maailmansodan jälkeen [[Kantalahden piiri]] ja siihen liitetty osa Suomen luovuttamaa [[Sallan-Kuusamon alue]]tta liitettiin Murmanskin alueeseen.{{lähde}}
 
== Hallinto ==
Rivi 321:
 
== Talous ==
[[Tiedosto:MurmanskHarbour.jpg|thumb|right|270pxpienoiskuva|Murmanskin satamaa]]
 
Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan Murmanskin alue vastasi vuonna 2010 yhteensä 234,6 miljardin ruplan osuudesta eli 0,6 prosentista koko Venäjän [[bruttokansantuote|BKT:stä]]. Tämä oli 295,0 tuhatta ruplaa tai 7 227 euroa jokaista alueen asukasta kohti vuodessa, mikä oli Venäjän keskiarvotasoa korkeampi osuus (113 %).<ref name="BKT-RU-19982010"/><ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/>
Rivi 399:
{{Luoteinen federaatiopiiri}}
 
[[Luokka:Murmanskin alue| *]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]