Ero sivun ”Liudennus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 14:
[[serbian kieli|Serbiassa]] ja [[makedonian kieli|makedoniassa]] on omat kirjaimensa liudentuneille äänteille (љ ja њ). Latinalaisin kirjaimin kirjoitetuissa slaavilaisissa kielissä konsonantin liudennusta merkitään yleensä akuutilla aksentilla (esimerkiksi puolassa: ć, ń, ś, ź) tai [[hattu (tarke)|hatulla]] (eli [[caron]]illa eli [[háček]]illa; esimerkiksi tšekissä ja slovakissa: Ď/ď, Ň/ň, Ť/ť). [[puolan kieli|Puolassa]] konsonantit lisäksi liudentuvat i-kirjaimen edellä.
 
[[viron kieli|Virossa]] i-vokaali yleensä liudentaa edellisen konsonantin, mutta säännöstä on poikkeuksia, ja monesti liudennus tai sen puute muuttamuuttaa sanan merkityksen, vaikkei näy kirjoitusasussa, esimerkiksi tall voi tarkoittaa karitsaa tai tallia riippuen siitä, onko loppu-L liudentunut vai ei.
 
Muutamissa [[romaaniset kielet|romaanisissa kielissä]] esiintyy liudentuneet l- ja n-äänteet. [[Espanjan kieli|Espanjassa]] ja [[katalaani]]ssa liudentunutta l:ää merkitään geminaatalla '''ll''' (''llama'' [l<sup>j</sup>ama] 'laama', ''caballo'' [ka'val<sup>j</sup>o] 'hevonen'), [[portugalin kieli|portugalissa]] puolestaan [[Digrafi|digrafilla]] '''lh''' (''mulher'' [mul<sup>j</sup>e'r] 'nainen') ja [[Italian kieli|italiassa]] grafeemiryppäällä '''gli''' (''meglio'' 'parempi'). Liudentuneen n:n merkkinä on espanjassa '''ñ''' (''mañana'' [ma'n<sup>j</sup>ana] 'aamu'), katalaanissa digrafi '''ny''' (''Catalunya'' [katalun<sup>j</sup>a] 'Katalonia'), portugalissa '''nh''' (''cunha'' [kun<sup>j</sup>a] 'kiila') sekä ranskassa ja italiassa '''gn''' (''montagne'' [mõtan<sup>j</sup>] ja ''montagna'' 'vuoristo').