Ero sivun ”Sappirakko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
IA (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 46.254.96.42 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 128.214.138.169 tekemään versioon. |
p korjattu tiehyt-sanan taivutusmuotoja |
||
Rivi 2:
'''Sappirakko''' ({{k-la|vesica fellea, vesica biliaris}}) on [[Maksa|maksaan]] kiinnittynyt [[ruoansulatus]]nestettä eli [[sappi|sappea]] erittävä [[elin]]. Sappirakko puuttuu useilta lajeilta, kuten hevoselta, porolta ja rotalta, joilla sappineste kulkee suoraan maksasta [[pohjukaissuoli|pohjukaissuoleen]]. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = König & Liebich | Nimeke = Veterinary Anatomy of Domestic Mammals | Kappale = 7| Sivu = 356| Julkaisupaikka = Saksa| Julkaisija = Schattauer| Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 978-3-7945-2485-3 |Kieli = englanti}}</ref> Sappirakon tilavuus on noin 50 ml, mutta se pystyy väkevöimällä varastoimaan 5-20 kertaa suuremman määrän maksasappea.
Sappi erittyy maksasta sappirakkoon sapenjohtimia pitkin ja sappirakosta se siirtyy ohutsuoleen ison pohjukkaissuolinystyn kohdalle sappitiehyitä pitkin. Maksasolujen muodostama sappi erittyy solujen välissä kulkeviin ''sappihiussuoniin''. Nämä yhtyvät sappihiussuoniksi, jotka kulkevat lähellä porttilaskimon ja maksavaltimon haaroja. Lopulta sappi tulee ulos maksaportista pitkin vasenta ja oikeaa
Suolen alkuosasta erittyvä [[kolekystokiniini]] eli pankreotsymiini aiheuttaa sappirakon seinämän sileälihaskerroksen supistumisen, jolloin sappi erittyy suoleen. Sapen eritystä maksasta kiihdyttävät [[sekretiini]] ja [[parasympaattinen hermosto]].
| |||