Keskiajalla Valka toimi Vanhan [[Liivinmaa]]n parlamentin kokoontumispaikkana ja se vihittiin kaupungiksi vuonna 1286. Vuonna 1584 se kuitenkin menetti itsenäisyytensä ja jäi [[Puola-Liettua]]an kuuluneen Liettuan suuriruhtinaskunnan valtaan. Vuonna 1626 ruotsalaiset valloittivat kaupungin ja vuonna 1721 se siirtyi [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] hallintaan. Ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1918 saksalaiset polttivat kaupungin perinpohjaisesti.{{lähde}}
Viron ja Latvian itsenäistyttyä mailla oli kiistoja niiden kahdenvälisten rajojen kulusta. Yksi kiistojen kohteista oli Valga eli Latvialainenlatvialainen Valka. Virolaiset perustelivat kaupungin kuulumista Viroon maan avulla [[latvian vapaussota|Latvian vapaussodassa]]. Kaupungin väestö oli jakautunut kahitakahtia. Venäjän vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan kaupungissa asui 4 453 [[latvialaiset|latvialaista]] ja 3 394 [[virolaiset|virolaista]]. Latvialaiset olivat puolestaan voittaneet vuonna 1917 pidetyt kaupunginvaltuuston vaalit. Tilanne oli hyvin kiristynyt vuonna 1919, jolloin pelättiin jopa maiden välistä yhteenottoa kaupungin suhteenvuoksi. Seuraavan vuoden puoellapuolella tilannettatilanne kärjistivätkärjistyi edelleen kumpienkinmolempien maiden lehdistölehdistössä.{{selvennä}} Lopulta latviaLatvia ja Viro sopivat [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläisen]] eversti Stephen Tallentsin johtamasta komissiosta, jonka jäseninä oli myäösmyös latvialaisia ja virolaisia. Komissio ratkaisi maiden rtajakiistanrajakiistan heinäkuussa 1920. Viro sai kaupungin ydinosan, kun taas Latvian puolelle jäi sen eteläinen osa. Kiistely jatkui vielä myöhemmin, mutta maiden väliseltä yhteenotolta oli kuitenkin vältytty.<ref name="zet">{{Kirjaviite | Tekijä=Zetterberg, Seppo | Nimeke=Viron Historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2007 | Sivu =533 | Tunniste=ISBN 9517465203}}</ref>
[[Kuva:Valga-Valka border 7.JPG|thumb|Valkan ja Valgan raja]]
