Ero sivun ”Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1934” versioiden välillä

[[Kuva:NilsAxelsson.jpg|thumb|right|Ruotsin Nils Axelsson jallittaayrittää murtautua Argentiinan puolustustapuolustuksen läpi.]]

Ensimmäisestä MM-turnauksesta poiketen kisat pelattiin vuonna 1934 [[cup]]-järjestelmällä, jolloin tappion myötä hävinneen joukkueen kisat olivat ohi. Ensimmäisellä kierroksella hävinneiden joukkueiden ottelut jäivät näin ollen yhteen. Neljä vuotta aikaisemmin pelatuissa Uruguayn kisoissa eteläamerikkalaiset olivat lähettäneet parhaat kokoonpanonsa kisoihin parhaiden eurooppalaisten loistaessa poissaolollaan. Italian kisoissa tilanne oli päinvastainen, sillä argentiinalaiset seurat eivät päästäneet parhaita pelaajiaan kisoihin, koska he pelkäsivät, että heidät houkuteltaisiin jäämään Italiaan. Brasiliassa taas kärsittiin sisäisistä kiistoista, minkä vuoksi maan joukkue koostui lähes yksinomaan [[Botafogo de Futebol e Regatas|Botafogo]]n pelaajista. Molempien eteläamerikkalaisten kisat päättyivät ensimmäisellä kierroksella. Argentiina hävisi Ruotsille maalein 3–2 hukattuaan johtoasemansa kaksi kertaa.<ref name="ekberg36"/> Ruotsi-tappion jälkeen Argentiinan seuraava MM-ottelu pelattiin vasta 24 vuoden jälkeen.<ref name="lim"/> Espanja taas jyräsipäihitti Brasilian 3–1 johdettuaan peliä jo puolen tunnin jälkeen 3–0.<ref name="ekberg36"/> Myös muiden Euroopan ulkopuolelta tulleiden joukkueiden kisat päättyivät ensimmäiselle kierrokselle. Yhdysvallat hävisi reservipitoisenakin pelanneelle isäntämaa Italialle 7–1.<ref name="ekberg38"/> Turnaukseen yhtenä suosikeista lähtenyt Unkari säästeli myös parhaita pelaajiaan avausottelussa. Se onnistui kuitenkin varamiehistölläänkin voittamaan Egyptin 4–2.<ref name="ekberg41"/>

Puolivälierissä yksi tasokkaimmista ottelupareista oli Itävallan ja Unkarin kohtaaminen. Entisen [[Itävalta-Unkari]]n perillismaat olivat kohdanneet toisensa perinteisesti vuosittain, viime vuosina itävaltalaiset olivat olleetsaaneet niskan päälläyliotteen. Unkari lähti otteluun vaihtamalla puolet edellisen ottelun kokoonpanostaan, mutta Itävalta hallitsi kuitenkin kamppailua ja johti puoliajalla 2–0. Unkari kavensi [[György Sárosi]]n rangaistuspotkumaalilla. Pian tämän jälkeen Unkarin [[Imre Markos]] ajettiin ulos kentältä ja [[István Avar]] joutui jättämään pelin kesken loukkaannuttuaan. Itävalta pystyi puolustamaan 2–1 johtoaan vajaamiehistä Unkaria vastaan ottelun loppuun asti.<ref name="ekberg43"/>

Tšekkoslovakia joutui omassa puolivälierässään tiukoille Sveitsiä vastaan. Tšekkoslovakian joukkue koostui nimekkäistä pelaajista, kirkkaimpina tähtenääntähtinään muiden muassa [[Oldřich Nejedlý]] ja maalivahti [[František Plánička]]. Sveitsi siirtyi alussa ottelussa johtoon, mutta Tšekkoslovakia oli lopulta liian kova vastus Sveitsille. Ottelu ratkesi Nejedlýn voittomaaliin vasta alle kymmenen minuuttia ennen ottelun päättymistä.<ref name="ekberg44"/> Saksa ja Ruotsi pelasivat oman puolivälieräottelunsa [[Milano]]ssa rankkasateessa. Ensimmäiset maalit nähtiin 60. minuutin jälkeen, kun Saksan [[Karl Hohmann]] iski kolmessa minuutissa kaksi maalia. Ruotsi onnistui vielä kaventamaan ottelun loppulukemat 2–1:een, mutta Saksa eteni välieriin Tšekkoslovakiaa vastaan.<ref name="ekberg44"/>

Puolivälierien tiukin koitos nähtiin Italian ja Espanjan välillä. Italia oli ennakkosuosikki, mutta Espanja oli viime vuosien aikana kirinyt kiinni Euroopan huippumaiden tasoa.<ref name="ekberg43"/> Isäntämaa Italia oli kotikisoissaan ehdottoman pakkovoiton edessä, olihan kyseessä myös poliittinen [[propaganda]], jolla tuotiin ilmi [[fasismi|fasistisen]] järjestelmän ylivertaisuutta.<ref name="ekberg43"/><ref name="ekberg36"/> Italialaisten kauhistukseksiepäonneksi Espanja meni puolen tunnin pelin jälkeen johtoon. Espanjan yksi tukipilareista oli maalivahti [[Ricardo Zamora]], joka torjui ottelussa useat italialaisten yritykset. Italian ainoa maali tuli, kun Zamoraa estettiin pääsemästä palloon erotuomarin näkemättä ja [[Giovanni Ferrari]] onnistui tasoittamaan ottelun. Espanja onnistui vielä maalinteossa, mutta erotuomari hylkäsi maalin kyseenalaisesti paitsiona, vaikka [[Ramón de la Fuente|la Fuente]] oli itse harhauttellut itsensä maalintekotilanteeseen. Ottelun päättyessä tasan ratkaisua yritettiin hakea jatkoajalta. Jatkoajalla italialaiset jyräsivät Zamoran yli, mutta tämä pelasi kuitenkin ottelun loppuun asti pitäen päätöslukemat 1–1:ssä. Seuraavan päivän uusintaottelussa hän ei kuitenkaan enää pystynyt pelaamaan.<ref name="ekberg43"/> Zamoran lisäksi moni muukin espanjalaispelaaja oli loukkaantuneena sivussa. Espanja joutui vaihtamaan avauksesta seitsemän pelaajaa. Uusintaotteluun tuomaria vaihdettiin, mutta kyseenalaisia ratkaisuja ja rumia otteita nähtiin silti.<ref name="when"/><ref name="ekberg43"/> Espanjalaispelaaja telottiin heti alussa pelikyvyttömksi ja 11. minuutilla [[Giuseppe Meazza]] puski pallon kiistanalaisesti Espanjan maaliin. Espanjalta sen sijaan hylättiin kaksi selvältä näyttänyttä maalia ja Italia eteni välieriin.<ref name="ekberg43"/> Otteluita tuominneet sveitsiläinen ja belgialainen erotuomari hyllytettiin tuomaritoiminnasta kotimaissaan.<ref name="ekberg43"/> Italialaisten kyseenalainen voitto ei ollut joukkueen omissa käsissä, sillä taustalla vaikuttaneen [[Mussolini]]n väitettiin lahjoneen tuomarit.<ref name="outside"/>

Pelillisesti ottelussa ei nähty hienouksia. Tšekkoslovakia loi paremmat maalintekopaikat, mutta [[Giampiero Combi]] Italian maalilla torjui tšekkoslovakialaisten yritykset. Molempien maiden puolustukset olivat vahvoja omassa päässään. ja ottelu eteni pitkään maalittomana. Kun ottelua oli pelaamatta parikymmentä minuuttia, [[Antonín Puč]] antoi kulmapotkun, jonka jälkeen pallo ajautui uudelleen hänelle. Hän yllätti pienestä kulmasta maalilla pelanneen Combin, ja Tšekkoslovakia siirtyi johtoon. Pian tämän jälkeen Tšekkoslovakia oli jo kasvattaa johtoaan [[Jiří Sobotka]]n osuttua tolppaan. Maailmanmestaruus oli lipeämässä Italian käsistä, mutta yhdeksän minuuttia ennen ottelun loppua [[Raimundo Orsi]] rakensi itselleen maalintekotilanteen ja laukaisi kierteisen pallon Tšekkoslovakian maaliin. Ottelu eteni lopulta tasatilanteessa jatkoajalle.<ref name="ekberg49"/> Jatkoajalla Italia löysi kotiyleisön tukemana uusia voimia itsestään. Jatkoajan alussa Italia keskitti Tšekkoslovakian maalille, keskitykseen ehti ensin [[Angelo Schiavio]] joka iski pallon maaliin., Italiaratkaisten olimaailmanmestaruuden maailmanmestariItalialle.<ref name="ekberg49"/>