Ero sivun ”Maito” versioiden välillä

Suomalaisväestölle maito on hyvin monien ravintoaineiden lähde. Se on FinRavinto2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisväestön tärkein kalsiumin<ref>Valsta et al., 2018, s. 118</ref> ja riboflaviinin<ref>Valsta et al., 2018, s. 100</ref> (B2-vitamiini) lähde. Lisäksi maidosta saadaan B12-vitamiinia<ref>Valsta et al., 2018, sähköiset liitetaulukot 5a ja 5b</ref>, proteiinia<ref>Valsta et al., 2018, sähköiset liitetaulukot 1a ja 1b</ref> ja lisättyä D-vitamiinia<ref>Valsta et al., 2018, sähköiset liitetaulukot 4a ja 4b</ref>. Maito on suomalaisille toiseksi huomattavin jodin lähde heti jodioidun suolan jälkeen<ref>Valsta et al., 2018, s. 144</ref>. Maidon käytöllä lapsuudessa ja nuoruudessanuo ruudessa on todettu useissa tutkimuksissa yhteys pituuskasvuun<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Marshall TA1, Curtis AM2, Cavanaugh JE3,2, Warren JJ1, Levy SM1,4.|Otsikko=Higher Longitudinal Milk Intakes Are Associated with Increased Height in a Birth Cohort Followed for 17 Years.|Julkaisu=The Journal of Nutrition|Ajankohta=Heinäkuu 2018|Julkaisija=|Doi=10.1093/jn/nxy071}}</ref>.

Yksi litra rasvatonta maitoa sisältää energiaa 34 kJ, proteiinia 3,1 g, rasvaa 0,1 g ja imeytyvää hiilihydraattia 4,9 g. Kivennäis- ja hivenaineista rasvaton maito sisältää kalsiumia 121,0 mg, kaliumia 160,0 mg, jodidia (jodi) 13,8 µg, fosforia 90,0 mg, sinkkiä 0,4 mg, seleeniä 2,8 µg, magnesiumia 12,0 mg ja natriumia 44 mg. Vitamiineista rasvattomassa maidossa on folaattia 4,2 µg, niasiinia 0,1 mg, B6-vitamiinia 0,05 mg, riboflaviinia (B2) 0,19 mg, tiamiinia (B1) 0,03 mg, C-vitamiinia 1.2 mg, A-vitamiinia 1.2 0.8 µg{{selvennä|Mikä tuo 1.2 on? 7.7.2019}}, D-vitamiinia 1,0 µg, E-vitamiinia alle 0,1 mg ja K-vitamiinia 0,16 µg<ref>[http://www.fineli.fi Fineli koostumustietokanta]</ref>

Nainen (60 kg), joka käyttää ravitsemussuositusten mukaisenmu kaisen määrän maitotuotteita eli 5 dl nestemäisiä maitotuotteita sekä 2,5 juustosiivua, saa maidon kautta yli 100&nbsp;% päivittäisestä kalsiumin ja B12-vitamiinin tarpeesta, yli 70&nbsp;% päivittäisestä riboflaviinin (B2-vitamiini) tarpeesta, yli 60&nbsp;% jodin tarpeesta sekä 25&nbsp;% proteiinin tarpeesta<ref name=pronu>[https://www.pronutritionist.net/2015/12/kannanottoni-viimeaikaiseen-maitokritiikkiin/ Pronutritionist Kannanottoni maitokritiikkiin]. Reijo Laatikainen 2015.</ref>.

Yksi litra normaalia lehmän [[raakamaito]]a (käsittelemätöntäkäsittelemät öntä) sisältää keskimäärin noin 32–40&nbsp;g [[proteiini|proteiineja]], joista [[kaseiini|kaseiineja]] (juustoproteiinit) on noin 30 g, alfa-lakt[[albumiini]]a 1,4 g, beta-lakto[[globuliini]]a 3,3 g, [[immunoglobuliini|immunoglobuliineja]] 0,7 g, glykomakropeptidiä noin 1 g ja laktoferriiniä 0,1 g.

Lehmän raakamaidon eli niin sanotun tilamaidon [[rasva]]pitoisuus vaihtelee lehmärodun, vuodenajan ja lehmän syömän ravinnon mukaan. Keskimäärin se on noin 4,4 %<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/600|nimeke=Elintarvike - Fineli|julkaisu=fineli.fi|viitattu=2019-03-11}}</ref>. Maitosokeri- eli [[laktoosi]]pitoisuus on noin 4,8 %<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.valio.fi/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/maidon-sokeri/ | Nimeke = Maidon luontainen sokeri | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Valio | Viitattu = 16.3.2019 }}</ref>. [[Kivennäisaine]]ita maidossa on noin 0,7 %<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMI/Milkworks/Oppimateriaali/mita_maito_on/maidon_kemiaa/kivennais_hivenaineet|Nimeke=Kivennäis- ja hivenaineet|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija=HAMI Hämeen ammatti-instituutti|arkisto=https://web.archive.org/web/20140903141033/http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMI/Milkworks/Oppimateriaali/mita_maito_on/maidon_kemiaa/kivennais_hivenaineet|arkistoitu=3.9.2014|Viitattu=25.5.2013}}</ref>. [[Osteoporoosi]]liitto pitää maitoa yhtenä parhaista [[kalsium]]in lähteistä suomalaisessa ruokavaliossa ja suosittelee sitä [[luusto]]n lujuuteen ja luuston kunnon ylläpitoon<ref>[http://www.osteoporoosiliitto.fi/sivu.php?artikkeli_id=1036 Osteoropoosiliitto: Kalsium lujittaa luuston]</ref>.

Pastöroinnin on väitetty edesauttavan maitoallergiaa, laktoosi-intoleranssia, diabetesta, osteoporoosia tai niveltulehdusta, mutta tieteellinen näyttö ei tue tätä väitettä.<ref name=fc/> Esimerkiksi mikään tutkimus ei osoita, että [[alkalinen fosfataasi]] olisi tärkeä mineraalien ja kalsiumin imeytymiselle.<ref name=fc/> Maidon [[entsyymi]]t tuskin vaikuttavat sen ruoansulatukseen.<ref name=fc/> Sekä raakamaito että pastöroitu maito sisältävät saman verran laktoosia ja eivät sisällä [[laktaasi]]a.<ref name=fc/> Myös raakamaitoa säilytetään kylmässä, mikä rajoittaa laktaasin muodostumista. on maisteri Reijo Laatikainen kirjoittaa Clayesin et al. yhteenvetoon viitaten, että terveydelle hyödyllisiä [[probiootti]]sia bakteereja sisältävät hapatetut maitotuotteet (jogu rtti, viili, piimä, juusto), ei raakamaito.<ref name="rl" /> Raakamaidossa pitäisi olla tuhansia kertoja enemmän probiootteja, jotta se todennäköisesti edistäisi terveyttä.<ref name="rl" /><ref name="fc" /> Entsyymeillä ei uskota olevan merkittävää vaikutusta terveyteen.<ref name="rl" /> Raakamaidon entsyymeistä ei ole ainuttakaan kliinistä satunnaistettua ihmiskoetta.<ref name="rl" />

* {{Kirjaviite | Tekijä = Valsta, Liisa et al. | Nimeke = Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus | Vuosi = 2018 | Selite = THL Raportti 12/2018 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos |Isbn = 978-952-343-237-6 | www = http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-238-3 | www-teksti = Verkkojulkaisu | Tiedostomuoto = PDF }}

{{viitteet|sarakkeetwittu }}

{{commonscat-rivi|Milklehmästäminnen}}kissa kissa kissa kissa kisa