Ero sivun ”Eläimet” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Norr (keskustelu | muokkaukset)
muotoilua, -vanhentuneita tietoja
Norr (keskustelu | muokkaukset)
p w
Rivi 96:
Eläinkunta jaotellaan pääjaksoihin (vrt. kasvi- ja sienikuntien kaaret). Nykyään eläviä lajeja sisältäviä pääjaksoja on noin 36 kappaletta.
 
Vaika eläinkunta on erittäin monimuotoinen eliöryhmä, sen kaikkia jäseniä luonnehtivat seuraavat piirteet. Eläimet ovat monisoluisia ja niiden soluissa on sen toimintaa ohjaava yksikkö, [[tuma]]. Ne ovat toisenvaraisia, jolloin niiden soluissa ei ole yhteyttämiskykyisiä soluelimiä, kuten vaikkapa [[kasvit|kasveilla]] on [[fotosynteesi]]ä ylläpitäviä [[viherhiukkanen|viherhiukkasia]]. Eläinsoluilta puuttuu kokonaan soluseinä, joka löytyy [[sienet|sieniltä]] ([[kitiini]]ä) ja kasveilta ([[selluloosa]]a). Suurimmalla osalla eläimistä on liikkumiskyky ainakin jossain elämänvaiheessa, ja alkionkehityksessä niiden elimet muodostuvat kahdesta tai kolmesta solukerroksesta (ekto-, meso-, ja [[endodermi]]).
 
Täsmällisemmässä taksonomiassa eläinkunta jaetaan kahteen alakuntaan: [[Sienieläinmäiset|sienieläinmäisiin]] ([[Parazoa]]) ja monisoluisiin ([[Eumetazoa]]). Sienieläinmäisiltä puuttuu kokonaan symmetrinen rakenne, kun taas monisoluisilla on tietty säännöllinen rakenne ja symmetria. Lisäksi monisoluisten kohdalla kudosrakenteet muodostavat elimiä, jotka vastaavasti ovat osa elimistöä (esim. [[ruoansulatus|ruoansulatuselimistö]]). Sienieläinmäisiin kuuluu kaksi pääjaksoa: laakkoeläimet ([[Placozoa]]) ja sienieläimet ([[Porifera]]). [[Eumetazoa]]-alakunta jaetaan edelleen symmetriatyypin perusteella kahtia: säteittäissymmetrisiin ([[Radiata]]) ja kaksikylkisiin ([[Bilateria]]). Kaksikylkisillä eläimillä on symmetria-akseli, jonka molemmilta puolilta löytyy vastaava osa. Esimerkiksi [[Perhoset|perhosen]] molemmat siivet ovat samanlaisia, mutta toinen on vain peilikuva. Kaksikylkissymmetrisiltä eläimiltä voidaan löytää etu- ja takapään lisäksi myös sivusuunnassa oikea ja vasen puoli sekä ylä- ja alapuoli. Säteittäissymmetrisiltä eläimiltä voidaan määrittää ainoastaan ylä- ja alapuoli ja ne voidaan jakaa usealla eri tavalla niin, että lopputuloksena on lähes identtiset osat.<ref>''The Rise of Animals'', s. 239.</ref>
 
Kaksikylkiset jaetaan kolmeen osaan: [[ruumiinontelottomat]], [[valeruumiinonteloiset]] ja [[ruumiinonteloiset]]. Ruumiinonteloiset jaetaan vielä alkusuisiin ([[ProtostomataProtostomia]]) ja jälkisuisiin ([[DeuterostomataDeuterostomia]]). Nämä kaksi ryhmää eroavat erityisesti alkionkehityksessä, jossa alkuisillaalkuauisilla [[blastopori]]stablastoporista kehittyy suu ja peräaukko kehittyy myöhemmin, kun taas jälkisuisilla blastoporista kehittyy peräaukko ja suu kehittyy muualta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.bio-medicine.org/biology-dictionary/Blastopore/|nimeke=Blastopore|julkaisu=Bio-Medicine|julkaisija=|viitattu=22.5.2017|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref>
 
=== Pääjaksot ===